Mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen kasvu pysähtyi vuonna 2024
28.1.2025 06:00:00 EET | Kela/FPA | Tiedote
Sairauspäivärahaa saaneiden määrä pysyi suunnilleen ennallaan vuonna 2024. Mielenterveyden häiriöiden perusteella sairauspäivärahaa saaneiden määrän pitkäaikainen kasvu tyrehtyi. Ahdistuneisuushäiriöissä saajamäärä kasvoi, masennushäiriöissä pieneni.
Kelan maksamaa sairauspäivärahaa sai vuonna 2024 vähintään yhdeltä päivältä vajaa 306 000 henkilöä eli noin yhdeksän prosenttia Suomen ei-eläkkeellä olevasta työikäisestä väestöstä. Saajien määrä pysyi suunnilleen ennallaan. Muutosta vuoteen 2023 verrattuna oli vain noin 500 henkilöä.
Kela korvaa sairauspäivärahalla työikäisten suhteellisen pitkiä, vähintään kymmenen arkipäivää kestäviä sairauspoissaoloja.
Mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen pitkäaikainen kasvu näyttää tyrehtyneen
Mielenterveyden häiriöiden perusteella sairauspäivärahaa sai 100 673 henkilöä vuonna 2024. Saajien määrä pysyi siis vuoden 2023 tasolla. Tätä ennen saajien määrä kasvoi lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 2017 alkaen. Pitkäaikainen kasvu näyttää nyt toistaiseksi tyrehtyneen.
Sairauspoissaoloihin vaikuttaa hyvin moni asia yhtä aikaa. Pitkällä aikavälillä mielenterveysperusteisten poissaolojen yleistyminen on yhteydessä muun muassa työn luonteen, työmarkkinoiden ja yhteiskunnan muutoksiin. Tilastot eivät kuitenkaan itsessään paljasta syitä kehitykselle tai sen vuosittaisille muutoksille, muistuttaa Kelan tutkimusprofessori Jenni Blomgren.
– Mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen kasvun tyrehtyminen saattaa kertoa muun muassa erilaisten psyykkiseen työkykyyn vaikuttavien toimien onnistumisesta. Toisaalta esimerkiksi työttömyyden kasvu voi vaikuttaa niin, että moni työkyvyn ongelmista kärsivä siirtyy työttömäksi eikä välttämättä näy sairauspoissaolotilastoissa, sanoo Blomgren.
Sairauspäivärahaa tuki- ja liikuntaelinten sairauksien perusteella saaneiden määrä puolestaan jatkoi laskuaan vuonna 2024. Saajia kertyi vuoden aikana vajaa 77 000.
Ahdistuneisuuden perusteella yli 50 000 sairauspäivärahan saajaa
Yli 50 000 henkilöä sai sairauspäivärahaa ahdistuneisuushäiriöiden perusteella vuonna 2024. Edellisvuoteen verrattuna kasvu oli erityisen suurta 35–49-vuotiaiden ikäryhmässä. Masennushäiriöiden perusteella sairauspäivärahaa sai vajaa 38 000 ja unihäiriöiden perusteella vajaa 11 000 henkilöä.
Sairauspäivärahaa masennushäiriöiden perusteella saaneiden määrä väheni noin viisi prosenttia edellisvuodesta. Ahdistuneisuushäiriöihin perustuvien sairauspoissaolokausien määrä puolestaan jatkoi kasvuaan ja lisääntyi noin kolme prosenttia.
– Masennushäiriöiden perusteella myönnetyt pitkät sairauspoissaolot vähenivät enemmän kuin ahdistuneisuushäiriöiden perusteella myönnetyt poissaolot lisääntyivät. Joko mieliala- tai ahdistuneisuushäiriöiden perusteella sairauspäivärahaa saaneiden vuosittainen määrä kääntyi samalla hienoiseen laskuun, sanoo Blomgren.
Sairauspäivärahapäivien määrä väheni
Kela korvasi noin 14,8 miljoonaa sairauspäivärahapäivää vuonna 2024. Korvattujen päivien määrä väheni noin kaksi prosenttia eli 263 000 päivää edellisvuodesta.
Puolet vähenemisestä johtui mielenterveyden häiriöihin perustuvien päivien vähenemisestä. Masennushäiriöihin perustuvat sairauspoissaolot ovat pidempiä kuin mielenterveysperusteiset poissaolot keskimäärin, ja masennushäiriöihin perustuvien sairauspoissaolojen väheneminen selittää osin päivien kokonaismäärän vähenemistä. Vuonna 2024 Kela korvasi mielenterveyden häiriöiden perusteella noin 5,28 miljoonaa sairauspäivärahapäivää, kun vastaava luku oli 5,41 miljoonaa vuonna 2023.
– Ilman hoitoa tai kuntoutusta pitkät mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot voivat olla työntekijälle karhunpalvelus. Siksi olisi tärkeää pyrkiä lyhentämään poissaoloja ja samalla lisäämään hoitoa ja erilaisia kuormitusta vähentäviä joustoja työpaikoilla, sanoo Kelan tutkimuksen ylilääkäri Riitta Luoto.
Lisätietoa
Jenni Blomgren
tutkimusprofessori, Kela
puh. 020 634 1893
jenni.blomgren@kela.fi
Riitta Luoto
tutkimuksen ylilääkäri, Kela
puh. 020 634 0529
riitta.luoto@kela.fi
Tilastotietokanta Kelasto: Sairauspäivärahojen saajat ja maksetut etuudet (9107RS002)
Tiedote 18.11.2024: Kela maksoi yli 1,7 miljardia euroa etuuksia mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden sekä neurokehityksellisten oireyhtymien perusteella
Tutkimusblogi 28.8.2024: Mielenterveysperusteisten pitkien sairauspoissaolojen takia menetetystä työpanoksesta aiheutuu vuosittain vähintään miljardikustannukset
Tutkimusblogi 13.5.2024: Mielenterveyden häiriöistä johtuvien sairauspoissaolojen kasvu jatkuu – kehityksen taustalla useita yhtä aikaa vaikuttavia tekijöitä
Yhteyshenkilöt
Kelan viestintäKelan viestinnän mediapuhelin palvelee arkisin klo 9–16. Numerossa ohjaamme haastattelupyyntöjä asiantuntijoillemme. Voit jättää haastattelupyynnön myös sähköpostitse.
Puh:020 634 7745viestinta@kela.fiKuvat
Kansaneläkelaitos (Kela) hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri elämäntilanteissa.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kela/FPA
Redan var nionde pojke i lågstadieåldern använder adhd-läkemedel – också tonårsflickor och unga kvinnor framträder i statistiken19.3.2026 06:00:00 EET | Pressmeddelande
Användningen av adhd-läkemedel fortsätter att öka, särskilt bland pojkar i lågstadieåldern och bland tonårsflickor och unga kvinnor. År 2025 använde 11 % av pojkarna i lågstadieåldern och 6 % av tonårsflickorna adhd-läkemedel. Ökningen av antalet nya användare av läkemedlen har mattats av inom vissa grupper, men forskarna uppskattar att användningen kommer att fortsätta att öka några år framöver.
ADHD-lääkkeitä käyttää jo joka yhdeksäs alakouluikäinen poika – tilastoissa erottuvat myös teinitytöt ja nuoret naiset19.3.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). ADHD-lääkkeiden käyttö kasvaa edelleen, etenkin alakouluikäisillä pojilla sekä teinitytöillä ja nuorilla naisilla. Vuonna 2025 lääkkeitä käytti 11 % alakouluikäisistä pojista ja 6 % teinitytöistä. Uusien lääkityksen aloittajien kasvu on taittunut joissakin ryhmissä, mutta tutkijat arvioivat, että vuosittaisen käytön kasvu tulee edelleen jatkumaan muutamia vuosia.
Risken för sjukpension hälften så stor vid ångest jämfört med depression efter lång sjukfrånvaro18.3.2026 06:00:00 EET | Pressmeddelande
Även om ångestsyndrom har blivit allt vanligare som grund för sjukdagpenning är risken för sjuk- eller invalidpension enligt FPA:s färska undersökning betydligt mindre vid ångest än vid depression. Ångestsyndrom kan dock vara förknippade med andra risker som fortfarande är dåligt kända.
Työkyvyttömyyseläkeriski puolet pienempi ahdistuneisuudessa kuin masennuksessa pitkän sairauspoissaolon jälkeen18.3.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Vaikka ahdistuneisuushäiriöt ovat yleistyneet rajusti sairauspäivärahan perusteena, niihin liittyvä riski siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle on Kelan tuoreen tutkimuksen mukaan huomattavasti pienempi kuin masennuksessa. Muita, vielä heikosti tunnettuja riskejä voi kuitenkin olla.
Läkemedel mot fetma används redan av över 100 000 finländare – antalet fortsätter att öka kraftigt17.3.2026 06:00:00 EET | Pressmeddelande
År 2025 köpte närmare 108 000 personer läkemedel för behandling av fetma. Ökningen var 43 procent från året innan och förklaras nästan helt av en kraftigt ökad användning av semaglutid som patienterna själva betalar för. Fetma är en långvarig sjukdom som kräver långsiktig och multiprofessionell behandling.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme