Väitös: Tulevaisuuden kameroilla saadaan parempia kuvia mittaamalla valon spektriä
Diplomi-insinööri Samu Koskinen tutki väitöskirjassaan spektritiedon hyödyntämistä valkotasapainoalgoritmien kanssa. Informaation määrä vähenee merkittävästi, kun kaikkia luonnossa esiintyviä värisävyjä mallinnetaan käyttäen vain punaisen, vihreän ja sinisen värisävyn suhteellisia eroja. Jokaisella aallonpituudella on merkityksensä etenkin ihmissilmälle näkyvällä alueella. Tämä ajattelutapa mahdollistaa uudenlaiset työkalut, joilla voidaan parantaa nykyisten valkotasapainoalgoritmien toimintaa etenkin haastavissa olosuhteissa.

Nykyisissä kameroissa on valtava määrä erilaisia algoritmeja. Niiden avulla kuvasta pyritään saamaan mahdollisimman samanlainen kokemus kuin ihmisellä itsellään on kyseisessä olosuhteessa.
Värientoiston kannalta oleellisin algoritmi on valkotasapainoalgoritmi. Se on käytännössä ensimmäinen ja isoin värejä korjaava kuvaprosessoinnin vaihe. Sitä seuraavat värialgoritmit pohjautuvat usein valkotasapainoalgoritmin tekemiin päätöksiin, jolloin alkuvaiheessa tehdyt virheet kertaantuvat.
Väitöskirjassaan diplomi-insinööri Samu Koskinen tuo uusia työkaluja käytettäväksi nykyisten koneoppimiseen pohjautuvien algoritmien kanssa. Ehdotetut työkalut pohjautuvat pääosin spektridatan käyttöön. Tällöin värien käsittely ei rajoitu vain perinteiseen RGB-väriavaruuteen, vaan työkalut hyödyntävät koko spektriä.
– Tällä lähestymistavalla voidaan luoda uusia menetelmiä, joiden avulla voidaan tuottaa tekoälymalleille dataa, nähdään paremmin datan puutteet sekä pystytään korjaamaan niitä, Koskinen kertoo.
Spektrisensoreista apua vaikeisiin kuvausolosuhteisiin
Koskinen tuo väitöskirjassaan esille aivan uudenlaisen tavan hyödyntää yksinkertaisia pieniä spektrisensoreita. Ne tunnistavat valonlähteiden erityispiirteitä, joiden avulla on mahdollista löytää kuvausolosuhteiden valonlähteen värisävy huomattavasti entistä tarkemmin.
– Tästä on hyötyä erityisesti vaikeissa olosuhteissa, kuten kuvaustilanteissa, joissa jokin yksittäinen värisävy kattaa lähes koko näkymän, Koskinen kuvailee.
Väitöskirjassa esitettyjä työkaluja on jo käytetty onnistuneesti kameroiden tuotekehityksessä ja osittain myös lopullisissa tuotteissa. Työkalujen kehitys on hyödyttänyt miljoonia loppukäyttäjiä.
Samu Koskinen on syntynyt, kasvanut, opiskellut ja työskennellyt Tampereella. Tällä hetkellä hän työskentelee Flock Safety Oy:ssä kameroiden parissa laajentaen kuvantamisen osaamistaan myös väitöskirjan sisältämän kokonaisuuden ulkopuolella.
Väitöstilaisuus perjantaina 31. tammikuuta
Diplomi-insinööri Samu Koskisen tieto- ja sähkötekniikan alaan kuuluva väitöskirja Computational Color Constancy – Using Spectral Domain to Aid Color Constancy for RGB Images tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa perjantaina 31. tammikuuta 2025 kello 12 paikassa Tietotalo, sali TB109, Korkeakoulunkatu 1, Tampere. Vastaväittäjänä toimii professori Janne Heikkilä Oulun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Joni-Kristian Kämäräinen informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnasta Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalveluarkisin 10-15
Puh:+358294520800viestinta.tau@tuni.fiKuvat

Linkit
Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Eurooppalaiset opiskelijaradiot jakavat vahvan identiteetin4.12.2025 07:59:40 EET | Tiedote
Vaikka opiskelijaradio on ilmiönä yli satavuotias, on tätä ruohonjuuritason median muotoa tutkittu varsin niukasti, etenkin Pohjois-Amerikan ulkopuolella. Väitöstutkimuksessaan eurooppalaisen opiskelijaradion organisaatiokulttuuria tutkinut Ari Hautaniemi selvitti ensimmäistä kertaa, minkälaiset arvot ohjaavat niiden toimintaa.
Väitös: Puolueilla on eri tavoitteita kaupunkien kehittämisessä3.12.2025 13:43:20 EET | Tiedote
Kaupunkisuunnittelu on polttava kysymys monissa kaupungeissa. Yhteiskuntatieteiden maisteri Mikko Vesterisen mukaan kaupunkirakenteen kasvu, ympäristönsuojelu ja kaupunkitilan muutos ovat keskeisiä puolueita jakavia kysymyksiä.
Väitös: Ekososiaalinen kasvatus voi parantaa ihmisen ja muiden lajien välistä vuorovaikutusta3.12.2025 08:45:00 EET | Tiedote
FM Sami Keto selvitti väitöstutkimuksessaan, miten kasvatus voi huomioida ihmisen monilajisen elinpiirin ja siihen liittyvät eettisesti merkitykselliset erot. Kedon tutkimus tarkentaa ekososiaalisen kasvatuksen teoreettisia ja käsitteellisiä perusteita. Niitä ei aiemmin ole jäsennetty yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.
Väitös: Hävittäjälentäjien lentokyky heikkenee pitkäkestoisesti hapenpuutteesta aiheutuneen hätätilanteen jälkeen3.12.2025 08:20:00 EET | Tiedote
Lentäminen korkealla ilmakehässä altistaa elimistön hapenpuutteelle, mikäli lentokoneen paineistukseen tai happilaitteistoon tulee ongelma. Väitöstutkimuksessaan lääketieteen lisensiaatti Nikke Varis tutki hävittäjälentäjien lentokykyä simulaattorissa toteutetun hypoksia-altistuksen jälkeen.
Väitös: Perheen sisäisiä henkirikoksia voidaan ennaltaehkäistä2.12.2025 12:45:48 EET | Tiedote
TtM Marianne Ellilän väitöstutkimus osoittaa, että suomalaisiin perheen sisäisiin henkirikoksiin liittyy taustatekijöitä ja niitä voidaan ennaltaehkäistä. Ellilä kuvasi kolmen eri aineiston kautta tutkimuksessaan perheen sisäisten henkirikosten taustatekijöitä ja ennaltaehkäisyä. Äitiys- ja lastenneuvoloiden terveydenhoitajien näkemykset, henkirikosten uhrien läheisten kokemukset ja tekijöiden mielentilatutkimukset antoivat arvokasta tietoa aiheesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme