Tampereen yliopisto

Väitös: Pokémon GO mullisti ilmapiirin Suomessa hetkellisesti – peli täytti julkiset tilat ja sai ihmiset juttelemaan tuntemattomille

Jaa

Pokémon GO räjäytti pankin ilmestyessään kesällä 2016. Yhtäkkiä kadut ja puistot olivat täynnä ihmisiä metsästämässä ”taskuhirviöitä” ja juttelemassa toisilleen. Pokémon GO muutti hetkellisesti sosiaalista ilmapiiriä ja ihmisten käytöstä. FM Elina Koskisen väitöskirja tarkastelee mieleen painuneita pelaajakokemuksia, jotka syntyivät tästä ainutlaatuisesta ilmiöstä.

Elina Koskinen väittelee perjantaina 31. tammikuuta 2025.
Elina Koskinen väittelee perjantaina 31. tammikuuta 2025. Jonne Renvall / Tampereen yliopisto

Kun Pokémon GO julkaistiin vuonna 2016, se nousi nopeasti ladatuimpien ja tuottavimpien mobiilisovellusten kärkeen. Pokémon GOn ennennäkemätön menestys on tarjonnut mahdollisuuden tutkia pelikokemuksia suuren suosion saavuttaneesta paikkatietoisesta pelistä, jolla on poikkeuksellisen laaja ja monipuolinen pelaajakunta. 

Vaikka Pokémon GOn jälkeen on julkaistu muitakin tunnettujen brändien teemoittamia paikkatietoisia pelejä, kuten Jurassic World AliveMinecraft Earth ja Harry Potter: Wizards Unite, niiden suosio ja taloudellinen menestys ovat jääneet vähäisemmiksi ja osa on jouduttu jo sulkemaan.

Väitöskirjassaan filosofian maisteri Elina Koskinen tarkastelee mieleen painuneita pelaajakokemuksia paikkatietoisten pelien parissa Pokémon GOn kautta. Väitöskirja perustuu suomalaiseen kyselyaineistoon, johon vastasi 2 400 ihmistä. Aineisto kerättiin seitsemän viikkoa Pokémon GOn Euroopan lanseerauksen jälkeen, jolloin pelin alkupäivien suosion aiheuttama huuma oli tuoreena pelaajien mielessä.

– Pokémon GOn luoma sosiaalinen ilmapiiri ja yhteisöllisyys muodostivat pelin alkuaikoina ainutlaatuisen ilmiön, joka levisi niin laajalle, että samankaltaista ilmiötä voidaan joutua odottelemaan, Koskinen kertoo.

Pokémon GO madalsi kynnystä jutella tuntemattomille

Väitöstutkimuksen mukaan Pokémon GO tarjosi uusia tapoja viettää aikaa ja lähentyä perheenjäsenten ja ystävien kesken sekä madalsi kynnystä jutella tuntemattomien ihmisten kanssa. Keski-ikäiset pelaajat, jotka ovat ikäryhmänä perinteisesti pelanneet vähemmän, tarttuivat myös innolla Pokémon GO -peliin jopa silloin, kun se oli näiden pelaajien ensikosketus videopeleihin.

– Jos Pokémon GO pelikokemuksena tiivistettäisiin yhteen sanaan, se olisi ”mullistava”, Koskinen sanoo. 

Sosiaalinen ilmapiiri muuttui, kun introvertti suomalaiskansa yhtäkkiä alkoi jutella vapaasti tuntemattomien kanssa. Ihmisten käytös muuttui myös muilta osin: toiset käyttäytyivät tavoilla, joilla he omien sanojensa mukaan eivät olleet ennen käyttäytyneet. Toisinaan he häpesivät käytöstään, joka kenties poikkesi siitä, miten julkisissa tiloissa tavallisesti toimitaan. 

Peli myös muutti ympäristöämme: ennestään tyhjät paikat olivat yhtäkkiä täynnä pelaajia, tai suosituissa ajanviettopaikoissa ihmisten aktiviteetit vaihtuivat muista harrasteista Pokémonien metsästykseen. Pokémon GO myös teki tutuista ympäristöistä kuin uusia, kun niitä pääsi tutkimaan pelin kautta uudesta näkökulmasta.

Videopelien pelaajakokemus on laajentunut

Koskisen mukaan mieleenpainuvat pelaajakokemukset paikkatietoisista peleistä jakautuvat neljään pääulottuvuuteen, jotka liittyvät peliin itseensä, pelaamisen fyysiseen kontekstiin, sosiaaliseen kontekstiin ja pelaajien peliin sitoutumiseen. Tämä sitoutuminen on esimerkiksi sitä, kun pelaaja pelin vuoksi kävelee tunti- tai kilometrikaupalla ihan vain pyydystääkseen Pokémoneja.

– Meidän tulisi laajentaa ymmärrystämme pelikokemuksen käsitteestä videopelien kontekstissa, jonka on perinteisesti ajateltu tapahtuvan pelaajan ja peliruudun välissä. Pelikokemus muodostuu myös laajemmasta kontekstista, johon kuuluvat fyysinen ympäristömme, sen piirissä olevat ihmiset sekä pelaajan vuorovaikutus heidän kanssaan sekä ympäristön kanssa, Koskinen painottaa.

Väitöstilaisuus perjantaina 31. tammikuuta

Filosofian maisteri Elina Koskisen pelitutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja Memorable Player Experiences with Pokémon GO tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa perjantaina 31.1.2025 klo 12 alkaen Pinni B -rakennuksen auditoriossa B1096 (Kanslerinrinne 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Adriana de Souza e Silva Northeasternin yliopistosta (Boston, Yhdysvallat). Kustoksena toimii yliopistonlehtori Kati Alha, informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta, Tampereen yliopisto.


Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Elina Koskinen väittelee perjantaina 31. tammikuuta 2025.
Elina Koskinen väittelee perjantaina 31. tammikuuta 2025.
Jonne Renvall / Tampereen yliopisto
Lataa

Linkit

Tampereen yliopisto

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote

Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.

Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote

Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.

Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote

Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye