Kutsu näyttelyn ennakkoesittelyyn ti 11.2. klo 14: Antiikin sankareiden seikkailut ja koukuttavat tarinat tempaavat mukaansa Sinebrychoffin taidemuseossa

Näyttelyn ennakkoesittely 
ti 11.2.2025 klo 14 
Sinebrychoffin taidemuseon intendentti Claudia de Brün esittelee näyttelyn. 
Ilmoittaudu tiedotustilaisuuteen: merja.haikio@siff.fi


Antiikin sankarit 
13.2.–10.8.2025 
Sinebrychoffin taidemuseo


Sinebrychoffin taidemuseossa on tarjolla draamaa, voimaa, kauneutta, uhrautumista ja uskomattomia juonenkäänteitä. Antiikin sankaritarinoissa ei nimittäin kursailla toiminnassa ja suurissa tunteissa.

”Kertomukset noudattavat usein samanlaista kaavaa. Alku vaikuttaa lupaavalta ja kaikilla on hyvä tarkoitus, mutta sitten se räjähtää käsiin ja tarinan kulku menee täysin päinvastaiseen suuntaan”, näyttelyn kuraattori intendentti Claudia de Brün sanoo. 
 
Kreikkalaiset sankarit seikkailevat muinaisissa eepoksissa, esiintyvät taideteoksissa ja astuvat klassisella kaudella teatterilavalle. Kreikkalaisissa tragedioissa altistetaan katsoja kokemaan pelkoa, sääliä ja myötätuntoa, sillä tämä mahdollistaa antiikin runousopin mukaan negatiivisista tunteista luopumisen. Taiteesta haltioituminen ja nauttiminen johtaa siten katharsikseen, sielun ja mielen puhdistumiseen. Ei siis ole ihme, että antiikin tarinat ovat kulkeneet mukana länsimaisessa kulttuurissa jo yli 2000 vuoden ajan. Hahmoista ja tarinoista on tullut vuosisatojen kuluessa vakiintunut, mutta aina uusia muotoja etsivä osa länsimaista kulttuuria. Ne syntyvät aina uudelleen ja niiden vaikutus on nykyisin nähtävissä muun muassa sarjakuvissa, peleissä ja elokuvissa. 
 
”Näyttelyllä haluamme tuoda näkyväksi antiikin tarinoiden vaikutuksen nykyiseen kulttuuriimme. Ne läpäisevät länsimaisen kulttuurin kaikki kerrokset, ja näitä yhteyksiä ei aina välttämättä oivalleta. Haluan myös korostaa antiikin kielten ja tutkimuksen tärkeyttä edelleen meidän ajassamme”, museonjohtaja Kirsi Eskelinen sanoo. 
 
Kuvataiteessa antiikin tarinoista on otettu vaikutteita ja niistä on esitetty tulkintoja läpi historian. Antiikin sankarit -näyttelyssä on esillä kreikkalais-roomalaista keramiikkaa, eri aikojen veistoksia, grafiikkaa, maalauksia ja nykytaidetta eri menetelmin. Teokset ovat pääosin Kansallisgallerian omasta kokoelmasta. Näyttelyssä esitellään kreikkalaisen mytologian keskeiset sankarit Herakles ja Perseus sekä Troijan sodassa taistelleet Akhilleus, Odysseus, Hektor ja Paris. 
 

 
Rohkeat ja ylivoimaiset sankarit – vai kohtaloonsa alistuneet pelinappulat 
 
Antiikin tarinoissa kohtalo ajaa sankarin hänelle tarkoitettuun rooliin ja olympolaiset jumalat ohjailevat häntä. Sankareiden kohtalo on määrätty ennalta, eikä tie onnistumiseen ole vailla uhrautumista ja koettelemuksia. Tarinat eivät läheskään aina lopu voittoon, suuretkin sankarit epäonnistuvat. Tärkeintä on tarina, eikä se saako sankari elää elämänsä onnellisena loppuun asti. 

Yksi tunnetuimmista antiikin sankareista on Herakles (latinaksi Herkules) ja häneen liittyy valtavasti tarinoita. Herakles on ylijumala Zeuksen ja kuolevaisen Alkmenen poika. Hänen kohtalonsa on määrätty ennalta ja hänen tarinansa saa alkunsa suuresta tragediasta, jonka Zeuksen mustasukkainen vaimo Hera on juoninut kostoksi häntä vastaan. Herakles surmaa perheensä ja tekonsa hyvityksenä hän suorittaa 12 urotyötä seikkaillen Välimeren alueella. Vauhdikkaissa urotöissä Herakles muun muassa taistelee, painii ja ryöstää. Siitä huolimatta tarinoiden on ajateltu ilmentävän vahvuuden ja hyveen mallia. 
 
“Yhtenä syynä Herakleen tarinoiden suosioon hyveen mallina on se, että hän alistui kohtaloonsa ja toimi suuremman tarkoituksen vuoksi. Hän on hyvin monimuoteinen hahmo, mukaan mahtuu inhimmillisiä ja jopa negatiivisiä piirteitä. Vasta tragedia teki hänestä tuntemamme sankarin”, Claudia de Brün kertoo. 
 
Herakles ei enempää eikä vähempää kuin pelasti maailmanjärjestyksen isänsä Zeuksen suunnitelman mukaisesti, minkä johdosta hänestä tuli koko antiikin maailman sankari. Tämän lisäksi Herakleeta pidetään monen kaupungin perustajana ja kreikkalaisten myyttien mukaan hän järjesti myös ensimmäiset olympialaiset. Saavutuksia hänellä on siis riittänyt seikkailujen siivittämänä.  
 
Herakleen kahtatoista urotyötä on kuvattu antiikin Kreikasta asti. Näyttelyssä esillä oleva Sebald Behamin (1500–1550) Herakles-aiheisessa sarjassa kuvataan sankarin edesottamuksia. Urotöitä kuvataan myös sarjakuvataiteilija ja kuvittaja Viivi Rintasen ja animoija Tuukka Toivasen tilaustyönä näyttelyyn toteutetussa sarjakuva-animaatiossa. Samaa aihetta on kuvattu tuhansien vuosien ajan eri tekniikoin ja tarinat viihdyttävät meitä edelleen. 
 
 
Ajassa elävät tarinat 
 
Antiikin sankaritarinoissa pääroolit on varattu miehille. Suurelta osin sankarit ovat miehiä ja tarinat on kirjoitettu miesten näkökulmasta. Usein toistuva juoni on se, että sankarit tavoittelevat naisia heidän kauneutensa vuoksi. Kuitenkin kreikkalaisen mytologian tarinoissa myös naisten roolit voivat olla monipuolisia, eivätkä niin rajoitettuja kuin ensin vaikuttaa. Jumalattaret, kuten Hera, Atena ja Afrodite ovat osaltaan sanelemassa sankareiden kohtaloa. 
 
Yksi tunnettu naishahmo on käärmehiuksinen Medusa, jonka supervoima oli katse, joka muutti katsojan kiveksi. Näyttelyssä nähdään Ellen Thesleffin (1869–1954) tulkinta Medusan hahmosta. Medusan päätä pidetään suojaavana symbolina ja nykyisin kansainvälinen muotitalo käyttää sitä tunnusmerkkinään. Sankarit ovat olleet esikuvana myös hallitsijoille ja heidän symbolejaan on käytetty ahkerasti, kun hallitsijat ovat halunneet liittää itseensä sankareiden edustamia piirteitä, kuten fyysistä voimaa, kauneutta ja viisautta. 
 
”Nykypäivän ajatukset sankaruudesta ovat usein yllättävän lähellä antiikin esikuvia. Tarinat kuitenkin muokkaantuvat ja elävät ajassa, palvellen ja puhutellen näin aina parhaiten aikansa yleisöä”, Claudia de Brün sanoo. 
 
 
Näyttelyn kuraattori:
Claudia de Brün, Sinebrychoffin taidemuseon intendentti


Teosten lainaajat:
Arkkitehtuuri- ja designmuseo
Christine ja Göran Schildtin säätiö
Gösta Serlachiuksen taidesäätiö, Mänttä
Helsingin yliopiston Tiedemuseo Liekki  
  

Näyttelyn luentosarja:

12.3.2025 
klo 18 
Intendentti Claudia de Brün: Herakles, Akhilleus ja kumppanit

9.4.2025 
klo 18 
FT Ilkka Kuivalainen: Välimereltä pohjolan perukoille – Antiikin esineitä suomalaisissa kokoelmissa

7.5.2025 
klo 18 
Arto Kivimäki: Vapaus vai kohtalo, vai molemmat? Antiikin sankarit ja korkeammat voimat

21.5.2025 
klo 18 
FT Ville Hakanen: Kroppa kuin marmoriveistos – klassisen vartaloideaalin omaksuminen Suomessa



Oy Sinebrychoff Ab tukee Sinebrychoffin taidemuseon toimintaa.