EVAn Skenaariot: Trumpin diilien onnistuminen, uusi finanssikriisi vai maailmanlaajuinen sota?

Skenaariojulkaisu on luettavissa kokonaisuudessaan tämän tiedotteen pdf-liitteestä alhaalta.

Maailmanpolitiikan ja globaalin talouden horisontissa on turbulenssia, mutta myös mahdollisuuksia. Maailmanjärjestyksen muutoksen nopeus ja luonne ratkaisevat, kuinka vakaaseen ja yhteistyöhön perustuvaan tulevaisuuteen olemme matkalla. EVAn neljä skenaariota vuosille 2025–2035 ovat:

• Diilien peli: Trumpin diilit onnistuvat, ja tulitauko Ukrainaan syntyy nopeasti. Kauppasodat vältetään kahdenvälisillä sopimuksilla, diileillä, joihin sisältyy talouden lisäksi turvallisuus- ja maahanmuuttokysymyksiä. Tuottavuuskasvu on nopeaa Yhdysvalloissa ja EU hyötyy talouden imusta. Kiinan kehitys yskii. Suomi hyötyy Yhdysvaltojen imusta ja löytää uusia vientimarkkinoita.
  
  
• Maailma tulessa: Kiina päättää ratkaista Taiwanin kysymyksen väkivalloin. Samanaikaisesti Venäjä eskaloi Ukrainan sotaa valmistelemalla taktisen ydinaseen käyttöä, minkä länsi kykenee kuitenkin viime hetkellä estämään. Seuraa ohjusiskuja Naton ohjustukikohtiin Puolaan ja viides artikla aktivoidaan. Tulevina vuosina globaalissa etelässä leimahtaa useita sijaissotia ja maailma jakautuu hiljalleen kahteen blokkiin, itään ja länteen, liittolaisineen. Uusi kylmä sota on alkanut.
  
  
• Markkinoiden kaaos: Trumpin diilit ja "America First" -politiikka epäonnistuvat ja maailma ajautuu kauppasotien kierteeseen. Luottamus dollariin murenee ja luottojohdannaiset laukeavat maksuun. Seuraa velkakriisi, jonka seurauksena on finanssikriisi. Kiinan talousmalli romahtaa ja Eurooppa kohtaa siirtolaisaallon. Euroopan yhtenäisyys murenee ja EU hajoaa pohjoiseen, eteläiseen ja itäiseen leiriin. Suomi liittyy osaksi Venäjä-kriittistä pohjoista leiriä tukeutuen Pohjoismaihin, Itämeren valtioihin, Isoon-Britanniaan ja Saksaan.
  
  
• Uusi järjestys: Yhdysvallat kääntyy sisäänpäin ja Kiina ottaa johtoaseman diplomatian kautta. Trumpin protektionismi ja diilinteko eivät innosta EU:ssa ja Euroopan kauppasuhteet Kiinan kanssa lähentyvät. Kiina painostaa Venäjän rauhaan Ukrainassa, ja maa eristetään maailmanpolitiikan häiriköksi. EU:n kilpailukyky vahvistuu "Brysselin ja Pekingin konsensuksen" pohjalta. Eurooppa "kasvaa aikuiseksi", omavaraisemmaksi ja yhtenäisemmäksi.
  
  

EVAn skenaariot tarjoavat työkalun tarkastella maailmaa neljästä erilaisesta näkökulmasta. Vaikka tulevaisuuden tapahtumia ei voi ennustaa, skenaariot auttavat valmistautumaan äkillisiin kriiseihin ja tunnistamaan mahdollisuuksia. Suomen on panostettava innovaatioihin, koulutukseen ja strategiseen yhteistyöhön, jotta se voi menestyä kaikissa skenaarioissa. Suomen menestys riippuu siitä, kuinka hyvin se pystyy sopeutumaan muutoksiin, tarttumaan tilaisuuksiin ja rakentamaan kestävää tulevaisuutta.

Skenaariot on laadittu yhteistyössä kansainvälisten asiantuntijoiden ja eri alojen johtavien toimijoiden kanssa. Hankkeen on rahoittanut Teollisuuden ja Työnantajain keskusliiton (TT) säätiö.

Skenaariohankkeen ohjauksesta on vastannut EVAn johtaja Emilia Kullas sekä ohjausryhmä, johon kuuluivat EVAn valtuuskunnan jäsenet Elina Björklund,
Johanna Lamminen, Veli-Matti Mattila ja Risto Murto sekä Aki Kangasharju Etlasta.

Skenaarioiden työstössä on avustanut skenaarioryhmä, johon ovat kuuluneet Mauri Kotamäki (Finnvera), Sanna Kurronen (Suomen pankki), Tero Kuusi (ETLA), Sami Pakarinen (EK), Jussi Pyykkönen (PTCServices), Lauri Tähtinen (Americas Outlook), Antti Törmänen (Antler) ja Päivi Puonti (ETLA), joka on laatinut skenaarioihin pohjautuvat arviot talouskasvun kehityksestä. Jäsenet ovat osallistuneet skenaariotyöpajoihin asiantuntijoina, eivät taustatahojensa edustajina. Lisäksi EVA on kuullut hankkeen puitteissa lukuisia muita eri alojen asiantuntijoita.

Projektin suunnittelusta, skenaariometodien soveltamisesta ja skenaarioiden kirjoittamisesta ovat vastanneet EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto ja EVAn projektitutkija, yhteiskuntatieteiden tohtori Pekka Väisänen. Raportin on toimittanut EVAn toimituspäällikkö Sami Metelinen.

Julkaisu kokonaisuudessaan on luettavissa tiedotteen pdf-liitteenä. Aiheesta kertovan jutun saa julkaista saman aamun lehdessä. Liitteen julkaisun kuvitusta saa käyttää median julkaisuissa viittaamalla teokseen ja kreditoimalla Mika Tuominen.