Miten välttää seuraava kryptoromahdus? Uusi tutkimus paljastaa tekijät kryptovaluuttapörssien epäonnistumisten taustalla

Nuorempi apulaisprofessori Niranjan Sapkota analysoi tietoja 845 kryptopörssistä selvittääkseen, miksi lähes puolet niistä on romahtanut vuoden 2014 jälkeen ja miten näitä tilanteita voisi ennakoida. Hän on tunnistanut useita tekijöitä, joiden tarkastelu auttaa varautumaan riskeihin: näitä ovat muun muassa avoimuus, keskittyminen, alueellinen pääsy, maksurakenteet, valuuttalistaukset ja suosittelujärjestelmät. Sapkotan artikkeli on julkaistu arvostetussa Journal of International Financial Markets -julkaisussa.

Avoimuus on kaksiteräinen miekka 

Usein ajatellaan, että turvallisimpia vaihtoehtoja olisivat keskittyneet pörssit kehittyneissä, avoimissa ja säädellyissä maissa, kuten Yhdysvalloissa tai Singaporessa. Tutkimuksen mukaan ne ovat yllättävän haavoittuvia. Haavoittuvuuden taustalla on kireä säätely, säätelyn noudattamisesta aiheutuvat kustannukset ja kehittynyt infrastruktuuri, jota huijarit voivat hyödyntää luvattomaan toimintaan. Sen sijaan kehittyvissä maissa, joissa kryptovaluuttojen käyttöönotto on vielä poliittisen keskustelun kohteena, on vähemmän tämänkaltaisia haasteita.

– Vielä huomiota herättävämpää on, että pörsseillä, jotka sallivat yhdysvaltalaisten asiakkaiden kaupankäynnin, on suurempi todennäköisyys päätyä maksukyvyttömiksi kuin niillä, jotka ovat rajoittaneet sitä, Sapkota lisää. 

Kokonaisuudessaan keskitetyillä pörsseillä, jotka säilyttävät käyttäjien varoja samaan tapaan kuin perinteiset pankit hallinnoivat pankkitilejä, on suurempi riski epäonnistua kuin hajautetuilla pörsseillä, joissa kaupankävijät hallitsevat varojaan ja niiden siirtoja itse. Hajautetuilla pörsseillä on 31,2 prosenttia alhaisempi todennäköisyys epäonnistumiseen kuin keskitetyillä alustoilla. Hajautettu rakenne lieventää petoksen, huonon toiminnan johtamisen ja maksuvalmiuskriisin riskejä.

Varoitusmerkkejä: korkeat maksut, rajalliset valuuttalistaukset ja huonot arvostelut 

Tutkimuksen mukaan korkeat nostopalkkiot ovat usein merkki taloudellisesta epävakaudesta. Kaatuneet pörssit laskuttivat keskimäärin puolitoistakertaa suurempia nostopalkkioita kuin edelleen toiminnassa olevat.

Kryptovaluuttapörssit, joilla on laaja valikoima kryptovaluuttoja ja joille käyttäjät ovat antaneet hyvät arvostelut, pärjäävät muita todennäköisemmin. Monipuolinen valuuttavalikoima houkuttelee suuremman käyttäjäkunnan ja takaa vakaat tulovirrat, kun taas korkeat käyttäjäarviot kertovat vahvoista operatiivisista käytännöistä.

– Seuraavan kerran, kun kaverisi jakaa sinulle kryptopörssin suosittelulinkin, älä jätä sitä huomiotta pelkkänä bonusten kalasteluna, Sapkota sanoo.

Vankat tulokset tukevat turvallisempien kryptoekosysteemien luomista

Sapkotan tutkimus vastaa merkittävään tietovajeeseen kryptovaluuttoja tarkastelevalla kehittyvällä tutkimuksenalalla. Sen tuoma tieto auttaa lähestymään markkinoita suuremmalla luottamuksella, ja tarjoaa toimivia ratkaisuja turvallisemmille lohkoketjupohjaisille kaupankäyntialustoille.

Tutkimuksessa korostuu perinteisten tilastollisten menetelmien, kuten logit- ja probit-mallien, tehokkuus kryptovaluuttapörssin konkurssien ennustamisessa – näillä menetelmillä saavutetaan noin 81 prosentin tarkkuusaste. Huippuluokan koneoppimistekniikat, mukaan lukien Random Forest, Support Vector Machine ja Stacked Ensemble, vahvistavat nämä havainnot.

– Päättäjät voivat hyödyntää tutkimuksen havaintoja luodakseen käyttäjiä suojelevia käytäntöjä ja vahvistaakseen markkinan vakautta. Sijoittajat ja kaupankävijät voivat opetella tunnistamaan selkeät vaaran merkit – kuten korkeat maksut, rajallisen valuuttatarjonnan, keskitetyt pörssit ja yhdysvaltalaisten asiakkaiden pääsyn palveluun. Näin he voivat välttää epäluotettavia alustoja ja turvata sijoituksensa, Sapkota kertoo tutkimuksensa käytännön hyödyistä.

Lisätietoa

Sapkota, N. (2025) The Crypto Collapse Chronicles: Decoding Cryptocurrency Exchange Defaults. Journal of International Financial Markets, Institutions & Money. Vol. 99, article 102093.

https://doi.org/10.1016/j.intfin.2024.102093