Varhaiskasvatuksen järjestämiskustannukset ovat nousseet merkittävästi
29.1.2025 13:00:21 EET | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
Varhaiskasvatuksen järjestämisen kulut nousivat vuodesta 2022 vuoteen 2023 kaikkineen 13,2 prosenttia. Kustannusten nousu oli suhteellisesti suurinta ruotsin- ja kaksikielisissä kunnissa sekä suurimmissa kaupungeissa. Päiväkotitoiminnassa mukana olevaa lasta kohden kustannusten kasvu oli keskimäärin 15 %.
Tiedot selviävät Kuntaliiton tarkastelusta, jossa käytiin läpi varhaiskasvatuksen järjestämiskustannuksia vuosina 2022-2023.
Kustannusnousun takana monta eri tekijää
Varhaiskasvatuksen kuluja ovat lisänneet useat lainsäädännön ja toimintaympäristön muutokset. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen tuen lakimuutos, asiakasmaksulain muutokset sekä varhaiskasvatuksen mitoitussääntelyn tarkentaminen ovat lisänneet kustannuksia. Lisäksi perhevapaauudistus on tuonut mukanaan uusia haasteita ja kustannuksia varhaiskasvatukseen.
Varhaiskasvatuksen kustannusten nousu on kohdistunut erityisesti päiväkotitoimintaan ja henkilöstökuluihin. Varhaiskasvatuksen tuen lakimuutokseen on reagoitu lisäämällä myös mitoituksen ulkopuolista henkilöstöä.
Kustannusnousua selittää osittain myös varhaiskasvatukseen osallistuvan lapsimäärän kasvu. Päiväkotitoiminnassa erityisesti alle kolmevuotiaiden määrä on kasvanut vuosina 2021-2023, joka merkitsee myös kunnille kasvavia kuluja, sillä pienten lasten kanssa työskentelyyn tarvitaan enemmän henkilökuntaa.
Lasten määrä vähenee koko maassa mutta kasvaa varhaiskasvatuksessa
Vuonna 2019 yhteensä 76,6 % varhaiskasvatusikäisistä lapsista osallistui varhaiskasvatukseen. Neljä vuotta myöhemmin eli vuonna 2023 jo 79 % lapsista osallistui varhaiskasvatukseen.
– Varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten määrä kasvaa edelleen, vaikka ikäluokat pienenevät. Ennusteiden mukaan vuonna 2030 varhaiskasvatukseen osallistuisi jo 87 % ikäluokasta , joka olisi noin 10 000 lasta enemmän kuin vuonna 2023, toteaa Kuntaliiton kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen.
Varhaiskasvatuksen eri toimintamuotojen välillä on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Perhepäivähoidossa olevien lasten määrä on vähentynyt, kun taas päiväkodeissa olevien lasten määrä on kasvanut. Yksityisen hoidon tuen käyttö on vähentynyt, mutta palvelusetelitoiminta on lisääntynyt. Kotihoidontuen käytön väheneminen on johtanut alle 3-vuotiaiden lasten määrän kasvuun varhaiskasvatuksessa.
Alle puolet perheistä maksaa varhaiskasvatuksesta
Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain muutokset ovat pienentäneet asiakasmaksutuottoja merkittävästi. Lisäksi lähes 54 % varhaiskasvatusta käyttävistä perheistä ei enää maksa tulojen perusteella maksua varhaiskasvatuksesta.
– Aiempaa laajempi maksuttomuus on myös muuttanut kuntalaisten palvelukäyttäytymistä. Perheet eivät enää ilmoita esimerkiksi poissaoloista yhtä kattavasti kuin aiemmin. Tämä on johtanut esimerkiksi siihen, että päiväkotiin on palkattu esimerkiksi sijaisia, joita ei sitten olisikaan tarvittu, kun kaikki lapset eivät olekaan saapuneet hoitoon, toteaa Lahtinen.
Maksutuotot ovat vähentyneet suhteellisesti eniten pienemmissä kunnissa.
Valtion maksama kompensaatio varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen pienenemisestä ei ole jakautunut tasaisesti varhaiskasvatusta järjestävien kuntien kesken.
Myös positiivista kehitystä on tapahtunut. Kunnat ovat parantaneet sijaiskäytäntöjä, lisähenkilöstöä on palkattu ja työolosuhteita on kehitetty.
Tiukentuvat taloustilanne heittää varjon varhaiskasvatuksen ylle
Kuntien tiukentuvassa taloustilanteessa joudutaan tekemään sopeutustoimia, ja koska varhaiskasvatus on merkittävä palvelu kunnan talouden kokonaisuudessa, sopeutuspaineet kohdistuvat myös varhaiskasvatukseen.
– Varhaiskasvatuksen järjestämiskustannusten nousu on merkittävää, ja kustannusnousu kohdistuu erityisesti päiväkotitoimintaan ja henkilöstökuluihin. Tämä kehitys herättää kysymyksen siitä, onko varhaiskasvatuksen järjestämisestä tulossa kaikkine vaatimuksineen mahdoton yhtälö, kysyy Lahtinen.
Lisätietoja:
Jarkko Lahtinen
Kehittämispäällikkö, Hyvinvointi ja sivistys -yksikkö, Kuntaliito
P. 050 361 4526, jarkko.lahtinen@kuntaliitto.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tony HagerlundViestinnän kehittämispäällikkö
Puh:+358 50 526 2158tony.hagerlund@kuntaliitto.fiLiitteet
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kommunförbundet: Långtids- och ungdomsarbetslösheten behöver åtgärdas och kommunernas straffavgifter minskas9.4.2026 13:42:38 EEST | Pressmeddelande
Finlands kommuner och städer är medvetna om att den offentliga ekonomin är svag och behöver anpassas. I ramförhandlingarna i april behövs det beslut som förbättrar sysselsättningstjänsternas effekt, särskilt för långtidsarbetslösa och unga och beslut som ger kommunerna fler verktyg och minskar på straffavgifterna. Nya nedskärningar får inte göras i kommunernas basservice, kräver Kommunförbundets styrelseordförande Ilmari Nurminen.
Kuntaliitto: Pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyteen puututtava, kuntien sakkomaksuja kevennettävä9.4.2026 13:04:35 EEST | Tiedote
Suomen kunnat ja kaupungit tunnistavat julkisen talouden heikon tilanteen ja sopeutustarpeen. Huhtikuun kehysriihessä tarvitaan kipeästi päätöksiä, joilla parannetaan erityisesti pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työllisyyspalvelujen vaikuttavuutta, lisätään kuntien työkaluja ja kevennetään sakkomaksutaakkaa. Uusia leikkauksia kuntien peruspalveluihin ei tule tehdä, edellyttää Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Ilmari Nurminen.
Kommunförbundet: Undervisning via fjärruppkoppling ingen sparåtgärd – behövs för att trygga utbildningsutbudet8.4.2026 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
Enligt en färsk utvärdering av Nationella centret för utbildningsutvärdering (NCU) används fjärruppkoppling tillsvidare bara i liten utsträckning inom den grundläggande utbildningen. Enligt Kommunförbundet är resultatet väntat, men samtidigt visar det att undervisning genom fjärruppkoppling behöver utvecklas på ett kontrollerat och välplanerat sätt. ”Det är viktigt att kommunerna får tydliga ramar för undervisning via fjärruppkoppling. I nuläget råder oklarhet”, säger Minna Lindberg, specialsakkunnig vid Kommunförbundet. Enligt utvärderingen ger användning av fjärruppkoppling inga besparingar i undervisningskostnaderna. Kommunförbundet vill därför lyfta fram att den viktigaste rollen för undervisning via fjärruppkoppling inte är att minska kostnaderna, utan att säkerställa en tillgänglig och mångsidig undervisning.
Kuntaliitto: Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus on välttämätön ratkaisu sivistyksellisten perusoikeuksien turvaamiseen8.4.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Kuntien toimintaympäristö on muutoksessa: ikäluokat pienenevät ja alueellinen eriytyminen lisääntyy. Tämä haastaa kuntia turvaamaan yhdenvertaiset koulutusmahdollisuudet kaikille oppilaille. ”Lasten määrä vähenee ja opetuksen järjestäminen vaikeutuu, mutta teknologia tarjoaa uusia mahdollisuuksia – myös sellaisia, joita meillä ei vielä ole käytössämme”, toteaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Minna Lindberg. ”Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus ei korvaa lähiopetusta, vaan täydentää sitä. Lähtökohtana on koulussa tapahtuva oppiminen, jossa oppilas saa tarvitsemansa ohjauksen ja tuen”, Kuntaliiton Minna Lindberg painottaa. Karvin 8.4. julkaistavan arvioinnin mukaan etäyhteyksien hyödyntäminen ei tuo säästöjä opetuksen kustannuksiin. Kuntaliitto haluaakin nostaa esille, että etäopetuksen keskeinen rooli ei ole kustannusten leikkaaminen, vaan opetuksen saavutettavuuden ja monipuolisuuden turvaaminen.
Delade åsikter om kommunernas och välfärdsområdenas samarbete – en tredjedel av kommunerna tycker samarbetet fungerar8.4.2026 00:01:00 EEST | Pressmeddelande
Enligt en enkät till kommun- och samkommunsledningen har samarbetet med välfärdsområdet utvecklats i en positiv riktning. Åsikterna går dock isär: en tredjedel anser att samarbetet fungerar bra, medan nästan en fjärdedel bedömer det som svagt. Enligt Kommunförbundets färska enkät har samarbetet utvecklats, men det försvåras av oklar arbetsfördelning, ekonomiska problem och motsättningar. ”Av enkätsvaren kan man tydligt utläsa växande utmaningar till följd av kärv ekonomi och delvis också ökande motsättningar mellan kommunerna och välfärdsområdena”, säger forskningschef Marianne Pekola-Sjöblom. Kommunförbundet har följt samarbetet mellan kommunerna och välfärdsområdena ända sedan 2022 då välfärdsområdesreformen bereddes. Uppföljningen har visat att det finns varierande utmaningar med samarbetet på de olika kontaktytorna. Framgångarna och utmaningarna varierar också mellan olika välfärdsområden.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme