Uusien kulutusluottojen korot laskivat
Joulukuussa 2024 suomalaisten kotitalouksien nostamien uusien kulutusluottojen[1] keskikorko oli 6,04 %, mikä on 1,46 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuoden 2023 joulukuussa. Uusien kulutusluottojen (pl. ajoneuvolainat) keskikorko kävi huipussaan, yli 10 prosentissa, heinäkuussa 2023. Joulukuun 2024 loppuun mennessä keskikorko laski 7,44 prosenttiin. Euribor-korot laskivat vuonna 2024, mikä selittää osan kulutusluottojen korkojen laskua. Kulutusluotoista 57 % on sidottu euribor-korkoihin.
Joulukuussa 2024 suomalaiset kotitaloudet nostivat luottolaitoksista 369 milj. euron edestä uusia kulutusluottoja[2], mikä on 2,5 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Ajoneuvolainoja nostettiin 165 milj. euron ja muita kulutusluottoja 204 milj. edestä. Kasvu selittyy ajoneuvolainolla, joita nostettiin noin 15 milj. euroa enemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana. Muita kulutusluottoja nostettiin puolestaan 2,7 % vähemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana.
Luottolaitosten myöntämien kulutusluottojen kannan keskikorko oli 7,61 % joulukuun lopussa 2024. Erilaisten kulutusluottojen koroissa on suuria eroja: Ajoneuvolainakannan keskikorko oli joulukuussa 4,81 %. Muut kulutusluotot ovat keskimäärin huomattavasti kalliimpia kotitalouksille. Tili- ja korttiluottojen keskikorko oli 10,40 % ja muiden kulutusluottojen 7,57 %. Vakuudelliset kulutusluotot ovat keskimäärin huomattavasti edullisempia kotitalouksille: Joulukuussa vakuudettomien tili- ja korttiluottojen kannan keskikorko oli 10,86 % ja vakuudellisten 6,19 %. Vastaavasti muissa kulutusluotoissa (pl. ajoneuvolainat) vakuudettomat kulutusluotot olivat keskimäärin 4,23 prosenttiyksikköä kalliimpia kuin vakuudelliset.
Kulutusluottokanta oli yhteensä 17,8 mrd. euroa. Kulutusluottokannasta ajoneuvolainojen osuus oli 26 %[3]. Suomessa toimivien luottolaitosten (pankit) myöntämät kulutusluotot kattavat 67 % kotitalouksien kaikista kulutusluotoista[4]. Ajoneuvolainoista 57 % oli luottolaitosten myöntämiä ja loput 43 % olivat muiden rahoituslaitosten myöntämiä.
Lainat
Suomalaiset kotitaloudet nostivat joulukuussa 2024 uusia asuntolainoja 1,1 mrd. euron edestä, mikä on 200 milj. euroa vähemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Uusista nostetuista asuntolainoista sijoitusasuntolainoja oli 120 milj. euroa. Uusien asuntolainojen keskikorko laski marraskuusta ja oli 3,17 % joulukuussa. Asuntolainakanta oli joulukuun 2024 lopussa 105,8 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu −0,8 %. Sijoitusasuntolainoja oli 8,8 mrd. euroa asuntolainakannasta. Suomalaisten kotitalouksien lainoista muita lainoja oli 17,4 mrd. euroa.
Suomalaiset yritykset nostivat uusia lainoja[5] joulukuussa 3,6 mrd. euron edestä, ja niistä asuntoyhteisölainoja oli 620 milj. euroa. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko laski marraskuusta ja oli 4,20 %. Suomalaisille yrityksille myönnettyjen lainojen kanta oli joulukuun lopussa 106,4 mrd. euroa, mistä asuntoyhteisöille myönnettyjä lainoja oli 45,1 mrd. euroa.
Talletukset
Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli joulukuun 2024 lopussa 110,2 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 1,23 %. Talletuskannasta oli yön yli ‑talletuksia 67,2 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksia 15,0 mrd. euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat joulukuussa 1 080 milj. euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli joulukuussa 2,79 %.
Lisätietoja antavat
- Usva Topo, puh. 09 183 2056, sähköposti: usva.topo(at)bof.fi,
- Olli Tuomikoski, puh. 09 183 2925, sähköposti: olli.tuomikoski(at)bof.fi.
Seuraava raha- ja pankkitilastotiedote julkaistaan 28.2.2025 klo 10.
Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/.
[1] Pl. tili- ja korttiluotot.
[2] Pl. tili- ja korttiluotot.
[3] Suomen Pankin rahoitustilastoissa ajoneuvolaina on vakuudeton, jos ajoneuvoa käytetään lainan vakuutena.
[4] Kotitalouksien kokonaiskulutusluottokanta oli vuoden 2024 kolmannen neljänneksen lopussa 26,6 mrd. euroa
[5] Pl. tili- ja korttiluotot.
Avainsanat
Linkit
Suomen Pankki
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
I januari–mars 2025 betalades med kort i första hand till affärer som säljer livsmedel och alkoholfria drycker12.6.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
De finländska betaltjänstleverantörernas kunder betalade med betalkort för sammanlagt 17,1 miljarder euro under första kvartalet 2025, vilket var 854 miljoner euro (5,2 %) mer än vid motsvarande tidpunkt året innan. Nästan en tredjedel av summan betalades till försäljare, vars näringsgren är livsmedel och alkoholfria drycker. Kunderna köpte livsmedel och alkoholfria drycker till ett värde av 5,1 miljarder euro under första kvartalet 2025, vilket var 2 % mer än vid motsvarande tidpunkt för ett år sedan.
Kortilla maksettiin tammi-maaliskuussa 2025 ensisijaisesti elintarvikkeita ja alkoholittomia juomia myyville kaupoille12.6.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten maksupalveluntarjoajien asiakkaat maksoivat maksukortilla yhteensä 17,1 mrd. euron edestä vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä, mikä oli 854 milj. euroa (5,2 %) enemmän kuin edeltävänä vuonna vastaavana ajankohtana. Lähes kolmasosa summasta maksettiin myyjille, joiden toimiala on elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat. Asiakkaat ostivat elintarvikkeita ja alkoholittomia juomia 5,1 mrd. euron edestä vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä, mikä oli 2 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana.
In January–March 2025, card payments were primarily made to vendors of food and non-alcoholic beverages12.6.2025 10:00:00 EEST | Press release
In the first quarter of 2025, the value of card payments by Finnish payment service providers’ customers totalled EUR 17.1 billion, which was EUR 854 million (5.2%) more than in the corresponding period a year earlier. Almost a third of this amount was paid to vendors in the food and non-alcoholic beverages industry. The aggregate value of customers’ purchases of food and non-alcoholic beverages was EUR 5.1 billion in the first quarter of 2025, 2% more than in the corresponding period a year earlier.
Handelspolitiken och säkerhetsmiljön anger riktningen för Finlands ekonomi under åren framöver10.6.2025 11:00:00 EEST | Pressmeddelande
Den handelspolitiska utvecklingen är riktgivande för den ekonomiska omvärlden. En upptrappning av handelskriget skulle vara ett bakslag för Finlands ekonomi. För att förstärka Europas yttre säkerhet krävs inte bara nationella insatser utan också gemensamma europeiska initiativ. EU:s nya finanspolitiska regelverk tillåter flexiblare höjning av försvarsutgifterna, men för försvarsinvesteringarna behövs varaktiga finansiella lösningar.
Kauppapolitiikka ja turvallisuusympäristö viitoittavat Suomen talouden lähivuosien suuntaa10.6.2025 11:00:00 EEST | Tiedote
Kauppapolitiikan kehitys määrittää talouden toimintaympäristöä. Kauppasodan kärjistyminen olisi takaisku Suomen taloudelle. Euroopan ulkoisen turvallisuuden vahvistaminen edellyttää kansallisten panostusten lisäksi yhteiseurooppalaisia hankkeita. EU:n uudet finanssipolitiikan säännöt antavat joustoa puolustusmenojen lisäämiseen, mutta puolustusinvestointien rahoittamiseen tarvitaan pysyviä rahoitusratkaisuja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme