Tutkimus: Asukkaat kaipaavat itäisen Uudenmaan saaristomatkailulle selkeää brändiä ja parannuksia saavutettavuuteen ja palveluihin

Suurin osa asukaskyselyyn vastanneista Sipoon, Porvoon ja Loviisan asukkaista ja vapaa-ajan asukkaista pitää saaristomatkailun kehittämistä tärkeänä. Saariston tapahtumien, risteilyreittien, ohjelmapalveluiden ja majoituksen uskotaan tuovan lisää vetovoimaa saaristoon. Saaristomatkailun suurimpina haasteina nähdään saaristoon pääsy (82 % vastaajista), alueen identiteetin puute (77 %) ja palveluiden riittämättömyys (70 %). Kehitysideat keskittyivätkin saavutettavuuden, matkailupalveluiden ja markkinoinnin parantamiseen.

Itäisen Uudenmaan saaristo kaipaa selkeää brändiä – puolet asukkaista on kiinnostunut kevytyrittäjyydestä

Asukkaat ja vapaa-ajan asukkaat kokevat, että itäisen Uudenmaan saaristolla ei ole selkeää identiteettiä tai brändiä, jota voitaisiin käyttää matkailumarkkinoinnissa. Kuntarajat saaristossa eivät ole selkeitä saatikka merkittäviä vastaajille.

– Kuntien tulisi tehdä yhteistyötä yhtenäisen brändin luomiseksi ja ottaa siihen mukaan alueiden yrittäjät. Hyvänä vertauskohtana voitaisiin käyttää Turun ja Ahvenanmaan saariston markkinointia ja siellä luotua brändiä saariston rengasreitistä.  Pääkaupunkiseudun ja Helsinki-Vantaan lentokentän läheisyys ovat kilpailuetu itäisen Uudenmaan saaristomatkailulle, Saariston syke -hankkeen projektipäällikkö Antti Petteri Kurhinen Haaga-Heliasta sanoo.

Tutkimuksen mukaan yli puolet vastaajista, erityisesti Sipoon, Porvoon ja Loviisan vakituisista asukkaista, osoittaa kiinnostusta toimia matkailuyrittäjinä.

– Yrittäjyyteen kannustaminen on toinen asia, johon alueen kuntien kannattaisi tarttua. On hyvä muistaa, että matkailu ei ole vain vierailukohteita ja luonnon kokemista vaan elinkeinotoimintaa, jossa yrittäjät tuottavat elämyksiä, ja tätä kautta tulee alueelle matkailutuloja, Kurhinen toteaa.

Potentiaalia on, mutta panostusta uusiin saaristomatkapalveluihin ja kohteiden löydettävyyteen tarvitaan

Matkailun kehittämisessä suosituimmiksi kohteiksi nousivat helposti saavutettavat ja tunnetut saaristokohteet, kuten Pellinki, Emäsalo, Svartholm ja Norrkullalandet. Nykyisten saarikohteiden ja palveluiden löydettävyys on vastausten perusteella kuitenkin haastavaa.

– Vastaajien mielestä olisi tärkeä tuottaa erilaisia veneily-, risteily- ja yhteysalusreittejä, jotka kulkisivat sekä mantereelta saariin että rannikon myötäisesti. Lisäksi viestinnän kehittämiseen kannattaisi kuntien ja yrittäjien yhteistyössä panostaa, Kurhinen sanoo.

Lähes puolet asukkaista ja vapaa-ajan asukkaista piti saariston matkailupalveluita kohtalaisina (47 %), mutta yli kolmannes (37 %) piti palveluja huonoina tai erittäin huonoina.

Käyttämätöntä potentiaalia nähtiin paljon paikallisen perinteen hyödyntämisessä. Erilaisten aktiviteettien, esimerkiksi kalastuspalveluiden ja tapahtumien kautta saataisiin tuloa itäisen Uudenmaan saariston matkailuyrittäjille.

– Matkailun kehittäminen edellyttää taloudellista panostusta uusiin ja nykyisiin saaristomatkailupalveluihin, Kurhinen toteaa.

Saaristomatkailua tulee kehittää vastuullisesti ja luontoa kunnioittaen

Vastaajat suhtautuvat saaristomatkailijoihin pitkälti positiivisesti (79 %), saaristossa asuvat hieman varauksellisemmin kuin mantereella asuvat. Saaristomatkailun ympäristövaikutuksiin vastaajien enemmistö suhtautuu neutraalisti tai ei ole siitä huolissaan. Kuitenkin 42 % vastaajista on erittäin tai jonkin verran huolissaan saaristomatkailun ympäristövaikutuksista.

– Saaristossa asuvat voivat pelätä saariston ruuhkautumista ja omien palveluidensa huonontumista. Saaristomatkailua pitää kehittää vastuullisuus huomioiden ja luontoa kunnioittaen, projektipäällikkö Kurhinen muistuttaa.

Saaristomatkailun positiivisista vaikutuksista selkeäksi ykköseksi kyselyssä nousi se, että saaristomatkailu mahdollistaa luontokokemuksen syntymisen.  

Mikä tutkimus?

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu toteutti asukaskyselyn osana itäisen Uudenmaan saaristomatkailua kehittävää Saariston syke -hanketta. Kohderyhmänä olivat kolmen kunnan (Sipoo, Porvoo, Loviisa) asukkaat sekä vapaa-ajan asukkaat. Tutkimuksessa selvitettiin, miten he kokevat alueensa saaristomatkailun nykytilan, millaisia vaikutuksia saaristomatkailulla on alueen ympäristöön ja ihmisiin, ja miten he haluaisivat kehittää alueensa saaristomatkailua.

Kysely oli avoinna 4.–30.11.2024 ja siihen saatiin 251 vastausta. Vastaajien taustatietojen mukaan he edustavat kattavasti eri kuntien ympärivuotisia ja osa-aikaisia asukkaita.

Asukaskyselytutkimuksen tuloksia hyödynnetään Saariston syke -hankkeessa uusien tuote- ja palveluideoiden kehittämisessä itäisen Uudenmaan saariston alueella yhdessä yrittäjien kanssa. Lisäksi hankkeessa parannetaan alueen saaristomatkailun tunnettuutta, kannustetaan asukkaita kevytyrittäjiksi sekä tuotetaan tietoa Porvoon, Sipoon ja Loviisan saaristomatkailun kehittämiseksi.

Lisätietoja kyselystä ja Saariston syke -hankkeesta antaa hankkeen projektipäällikkö, lehtori Antti Petteri Kurhinen, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, puh. 044 290 0030, antti.kurhinen@haaga-helia.fi.