Korjaus Finanssiala ry:n Talousguru-kisan finalisteja koskevaan tiedotteeseen 30.1.2025 kello 14.59
Finanssiala ry:n Talousguru-kisan finalisteja koskevassa tiedotteessa oli nimivirhe. Helsingin suomalaisesta yhteiskoulusta finaalin pääsi Aatos Caesar. Finalistin sukunimi oli virheellisesti kirjoitettu muotoon Ceasar. Korjattu tiedote kokonaisuudessaan alla.
Talousgurun finaaliin selvitti tiensä 14 lukiolaista – seuraa suoraa lähetystä 27.2. Kauppalehden sivuilta
Talousgurun alkukilpailu käytiin heti loppiaisen jälkeen ylioppilaskirjoitusten tapaan kaikissa lukioissa samanaikaisesti. Alkukilpailuun osallistui noin 1 300 lukiolaista 125 lukiosta. 14 finalistin joukkoon valittiin perinteiseen tapaan 5 kilpailijaa alueidensa parhaina ja 9 absoluuttisesti parhaiden tulosten mukaan.
Lukiolaisten Talousguru-kilpailun finalistit 2025
(finalistit ovat listassa aakkosjärjestyksessä)
- Aatos Caesar, Helsingin suomalainen yhteiskoulu
- Elmo Eskelinen, Kuopion klassillinen lukio
- Unna Eteläinen, Ounasvaaran lukio
- Karri Hakkarainen, Tuusulan lukio
- Ilmari Laine, Ressun lukio
- Iivari Mantere, Helsingin ranskalais-suomalainen koulu
- Vihtori Nuortimo, Säkylän seudun lukio
- Lauri Nyhä, Tampereen klassillinen lukio
- Paavo Pippola, Tampereen yliopiston normaalikoulu
- Pessi Päivärinta, Kallion lukio
- Kasperi Reunanen, Otaniemen lukio
- Aslan Sandelin, Lahden yhteiskoulun lukio
- Arttu Takkinen, Etelä-Tapiolan lukio
- Jesse Touko, Oulunkylän yhteiskoulu
Lukiolaisten Talousguru on vuosittain järjestettävä lukiolaisten talousosaamista ja -ymmärrystä mittaava kilpailu, jonka pääpalkintona on opiskelupaikkoja peräti kahdeksassa suomalaisessa yliopistossa. Kilpailua on järjestetty vuodesta 1997 lähtien.
Alkukilpailussa lukiolaisten taloustaitoja testattiin muun muassa tehtävässä, jossa vastaajien piti selittää lyhyesti termejä, kuten ASP-laina, paikallinen sopiminen, marginaaliveroprosentti ja määräaikaistalletus. Pisteitä oli mahdollista kerätä itselleen myös avaamalla, mistä sanoista talouteen liittyvät lyhenteet, kuten EKP, IBAN, WTO ja ROE tulevat.
Lyhyessä esseetehtävässä lukiolaiset pääsivät pohtimaan, miten maksutavat ovat muuttuneet ajan myötä Suomessa ja mitä vaikutuksia muutoksilla on ollut. Pitkä essee puolestaan laittoi nuoret vertailemaan investointien kehitystä eri maissa.
Tulevien viikkojen aikana esittelemme FA:n verkkosivuilla ja some-kanavissa kaikki 14 finalistia tarkemmin.
Finaalin suullisia pariväittelyitä voi seurata suorana Kauppalehden verkkosivuilta 27.2. klo 14.00 alkaen. Vuoden 2025 Talousguru julkistetaan samana päivänä klo 15.45 alkavassa palkintojenjaossa.
Yhteyshenkilöt
Emilia PeikolaYhteiskuntasuhteiden asiantuntija
Puh:+358 20 793 4239emilia.peikola@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimus: Suomalainen sijoittaja arvostaa vaivattomuutta ja tuottoa29.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Sijoituskohdetta valittaessa suomalaisille tärkeimmät kriteerit ovat vaivattomuus ja hyvät tuotot. Asia selviää Finanssiala ry:n teettämästä Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksesta. 64 prosenttia vastaajista sanoo, että vaivattomuudella on paljon vaikutusta sijoituskohteen valintaan. Tuotosta näin vastaa 63 prosenttia. Vähäisin painoarvo sijoittajille on sijoituskohteen eettisyydellä ja vastuullisuudella sekä ekologisuudella ja ympäristöarvojen huomioinnilla.
Miljardivoitot ja nollavastuu eivät sovi yhteen – EU vetää alustajättejä vastuuseen huijausten mahdollistamisesta28.11.2025 12:22:50 EET | Tiedote
Sosiaalisen median yritysten on jatkossa korvattava pankeille digihuijausten uhreille maksetut hyvitykset, jos käy ilmi, että alustat eivät ole poistaneet huijaukseksi ilmoitettua mainosta. Tämä perustuu uuteen EU:n maksusääntelyyn, josta Euroopan parlamentti ja Eurooppa-neuvosto sopivat. Uudet säännöt pohjautuvat EU:n digipalveluasetukseen (Digital Services Act, DSA) ja digimarkkinasäädökseen (Digital Markets Act, DMA), jotka rajoittavat laittoman sisällön leviämistä sekä estävät muun muassa Googlen, Amazonin ja Metan kaltaisia suuria verkkoalustoja kasvattamasta vaikutusvaltaansa kohtuuttomasti. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin rahaa yli 107 miljoonan euron arvosta. Pankit saivat pysäytettyä ja palautettua 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikollisten kynsiin jäi silti lähes 63 miljoonaa euroa. Verkkoalustat saavat petosrikollisten maksamista mainoksista merkittävät tulot. Meta arvioi, että jopa 10 prosenttia sen vuoden 2
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä: Suomi ikääntyy, väki vähenee – kuka maksaa ja miten? 2.12.202526.11.2025 09:51:49 EET | Tiedote
Suomalaisten elinikä pitenee, väestö ikääntyy ja hoivan tarve kasvaa. Samaan aikaan valtio velkaantuu yhä nopeammin. Miten turvaamme laadukkaan ja inhimillisen vanhuuden, kun julkinen talous on tiukemmalla?
Epämääräisiä sanamuotoja ja puutteellista tietosuojaa – perustuslakivaliokunta vaatii laajaa jatkovalmistelua esitykselle Verohallinnon tiedonsaantioikeuksien laajennukseksi20.11.2025 15:16:55 EET | Tiedote
Perustuslakivaliokunta kritisoi kovin sanakääntein Verohallinnon tiedonsaantioikeuksia laajentavaa hallituksen esitystä vertailutietotarkastuksista. Valiokunnan mukaan muun muassa henkilötietojen suojaaminen on esityksessä hyvin puutteellista. Perustuslakivaliokunta nostaa esiin myös liian väljän tulkinnan sallivat sanamuodot sekä puutteet kansalaisten oikeuksissa tarkistaa itseensä kohdistunut tietopyyntö. Finanssiala ry on kritisoinut esitystä sekä perustuslain takaaman yksityisyyden suojan että tietosuojan vastaisena. Tietosuojavaltuutettu on arvioinut, että esityksen mahdollistama data saattaisi helposti sisältää suuria määriä arkaluonteisiakin henkilötietoja myös niistä kansalaisista, joiden ei epäillä syyllistyneen väärinkäytöksiin.
FA:n Mella ehdottaa, että Finanssivalvonta huolehtisi vakauden lisäksi kasvusta19.11.2025 11:36:07 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) puheenjohtaja Sara Mella haluaa, että kilpailukyky- ja kasvutavoitteet sisällytetään Finanssivalvonnan (Fiva) ja EU-valvojien mandaattiin. Myös valvojien tulisi toiminnassaan huomioida kotimaisen ja eurooppalaisen talouskasvun ja kilpailukyvyn edellytykset. Kilpailukyvyn huomioiminen ei tarkoita sääntelyn keventämistä, vaan sen varmistamista, että sääntely edistää kasvua ja investointeja yhtä johdonmukaisesti kuin se turvaa vakautta ja kuluttajansuojaa. Finanssivalvonta pystyisi vaikuttamaan Suomen kilpailukykyyn esimerkiksi liiallisten ja kuormittavien velvoitteiden välttämisellä ja makrovakausvälineiden käytöllä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme