Väitös: Lapsuuden aivovamma lisää merkittävästi epilepsian ja ADHD:n riskiä
Lääketieteen lisensiaatti Juho Laaksonen selvitti väitöstutkimuksessaan lapsuuden aivovamman vaikutusta myöhempään riskiin sairastua epilepsiaan, ADHD:hen, MS-tautiin tai psykoottisiin oireyhtymiin. Tutkimus on merkittävä ja uraauurtava, sillä aihetta ei ole aiemmin tutkittu Suomessa väestötasolla. Tutkimus osoitti merkittävän yhteyden aivovamman, ADHD:n ja epilepsian välillä.

Aivovammojen tiedetään lisäävän myöhempää riskiä moninaisiin neurologisiin ja psykiatrisiin sairauksiin. Lasten aivovammoja on silti tutkittu vain vähän. Ainoastaan lapsuuden aivovamman ja epilepsian välistä yhteyttä on tutkittu laajemmin, muiden neurologisten ja psykiatristen sairauksien yhteys aivovammoihin on jäänyt muutamien pienten tutkimusten varaan. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana lisääntynyt tietoisuus aivovammojen diagnostiikasta ja niiden kliinisestä merkityksestä on kuitenkin nostanut diagnosoitujen lasten aivovammojen määrää.
Juho Laaksonen tutki väitöskirjassaan, miten lapsuuden aivovamma vaikuttaa myöhempään riskiin sairastua epilepsiaan, ADHD:hen, MS-tautiin tai psykoottisiin oireyhtymiin. Laaksonen hyödynsi tutkimuksessaan terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisterin ja Kelan rekisterien tietoja. Näistä rekistereistä saatiin yli 70 000 aivovammasta kärsivää lapsipotilasta ja 60 000 ranne- ja nilkkamurtumaverrokkia. Kahdenkymmenen vuoden ajalta kerätty aineisto kattaa erikoissairaanhoidon päivystyksessä hoidettuja aivovammapotilaita, joiden vammat vaihtelivat lievistä aivotärähdyksistä vakaviin kallonsisäisiin vammoihin.
– Näin laajaa ja yksityiskohtaista tutkimusaineistoa ei ole koskaan aiemmin kerätty Suomessa. Kansainvälisestikin tarkasteltuna tämä kohortti on yksi laajimmista sekä pisimpään seuratuista. Tämä tekee tästä tutkimuksesta poikkeuksellisen arvokkaan ja ainutlaatuisen tiedonlähteen lasten aivovammojen vaikutusten ymmärtämisessä, Laaksonen kertoo.
Laaksosen tutkimus osoitti merkittävän yhteyden aivovamman, ADHD:n ja epilepsian välillä. Naisten osalta myös psykoottisten oireyhtymien riski oli hieman kohonnut. Riski oli erityisen suuri potilailla, joille oli suoritettu kirurginen toimenpide aivovamman vuoksi. MS-taudin ja lapsuuden aivovamman välillä yhteyttä sen sijaan ei todettu.
– Tulosten perusteella aivovammojen ennaltaehkäisy ja niiden varhainen tunnistaminen on tärkeää neurologisten ja psykiatristen sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa, Laaksonen sanoo.
Juho Laaksonen on kotoisin Orimattilasta ja valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Tampereelta vuonna 2023. Hän työskentelee tällä hetkellä Harjun terveydessä Lahdessa ja aloittaa ortopedian erikoistumisen Sairaala-Novassa Jyväskylässä huhtikuussa 2025.
Väitöstilaisuus perjantaina 7. maaliskuuta
Lääketieteen lisensiaatti Juho Laaksosen ortopedian alaan kuuluva väitöskirja Pediatric traumatic brain injury and later neurologic and psychiatric disorders tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 07.3.2025 klo 12.00 alkaen. Paikkana on Arvo-rakennuksen luentosali F114 (Arvo Ylpön Katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii dosentti Rahul Raj Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Ville Mattila Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juho Laaksonen
juho.laaksonen@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Sarveiskalvon limbus-alueen mallinnus auttaa kehittämään sokeuden kantasoluhoitoja5.11.2025 08:50:00 EET | Tiedote
Diplomi-insinööri Maija Kauppila hyödynsi väitöstutkimuksessaan ihmisen monikykyisistä kantasoluista erilaistettuja limbaalisia kantasoluja ja kehitti 3D-biotulostamalla laboratoriomallin ihmisen sarveiskalvon limbuksesta. Tulokset voivat tulevaisuudessa parantaa hoitomahdollisuuksia potilaille, jotka kärsivät vaikeasta sarveiskalvoperäisestä sokeudesta.
Väitös: Renessanssiteatterin tutkimus toi uutta tietoa Shakespearesta4.11.2025 09:30:00 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan FM Niko Suominen tutkii Englannin renessanssiteatteria puhujalavana ja sillä esitettyjä näytelmiä useiden vuosikymmenten halki käytyinä väittelyketjujen sarjoina. Väitöstutkimus tarjoaa uutta tietoa niin Shakespearen kuin hänen aikalaistensa toimijuudesta sekä julkisista näkökannoista ja haastaa siten totunnaiset nykyluennat.
Eturauhassyövän seulonta PSA-testillä vähentää pitkän aikavälin kuolleisuutta31.10.2025 10:40:00 EET | Tiedote
Eurooppalainen tutkimus osoittaa PSA-testauksen vähentävän eturauhassyövän aiheuttamaa kuolleisuutta. Tulokset tuovat kuitenkin samalla esiin testaukseen liittyvää ylidiagnostiikkaa eli merkityksettömien syöpätapausten toteamista. Tutkijoiden mukaan onkin tärkeä kehittää seulontaa riskiin perustuvaksi.
Pullonkaulatulot vaikuttavat sähkön markkinahinnan muodostukseen29.10.2025 08:45:00 EET | Tiedote
Sähkömarkkinoilla on havaittu yllättävää hintojen heiluntaa, jonka taustalla voi olla tutkijoiden mukaan markkinahinnan laskentamalli. Malli saattaa päätyä maksimoimaan taloudellista hyötyä pullonkaulatuloista, joita syntyy, kun tarjousalueiden välillä siirretään sähköä tilanteessa, jossa niiden välillä on hintaero. Taustalla vaikuttaa muutos virtausperusteiseen kapasiteetin laskentaan, joka ohjaa siirtoja markkinan kannalta tehokkaampiin kohteisiin, mikä voi nostaa sähkön hintaa tietyissä tilanteissa. Markkinahyöty ei aina tarkoita kuluttajalle edullista hintaa.
Väitös: Teollinen resurssienhallinta on kyvykkyyksien, ei materiaalien hallintaa24.10.2025 15:53:44 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Jarmo Uusikartano tarkastelee teollisen resurssienhallinnan määritelmää uudesta näkökulmasta. Tällöin resurssi ei viittaa yksittäisiin esineisiin tai asioihin, vaan ihmisten ja luonnon väliseen vuorovaikutussuhteeseen. Tutkimus tuo esiin nykyisen resurssienhallinnan käsitteistön puutteet ja ehdottaa resurssienhallinnalle uutta määritelmää, joka huomioi ympäristöllisen kestävyyden resurssienhallinnalle asettamat reunaehdot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme