Kuntajohtajat haluavat keskeyttää Inhouse-lainsäädännön valmistelun

Lakiin suunnitellut muutokset tarkoittaisivat sitä, että kuntien tällä hetkellä omistamat osakeyhtiöt eivät enää jatkossa voisi toimia nykyisellä mallilla. Hankintalakiin on suunniteltu jokaiselle kunnalle 10 prosentin omistusvaatimus osakeyhtiöstä, mikä romuttaisi nykyisen, kuntien asukaslukuun perustuvan suhteellisen omistusrakenteen.

”Suunniteltu 10 prosentin vähimmäisomistusvaatimus on koko kuntakentälle täysin kohtuuton. Muutoksen aiheuttamat ylimääräiset kustannukset olisivat mittavat, eikä Pohjois-Pohjanmaan kaltaisella alueella ole niihin varaa”, toteaa Pohjois-Pohjanmaan hallintojohtaja Toni Saranpää.

Kunnilla on Suomessa laaja itsehallinto ja ne voivat päättää itsenäisesti, miten palvelut organisoidaan. Osakeyhtiömalli on ollut järkevin malli toteuttaa kuntien välistä yhteistyötä. Pohjois-Pohjanmaalla uudistus romuttaisikin alueella tehokkaasti toimivat palveluketjut ja kuntayhteistyön muun muassa ICT-, taloushallinto-, henkilöstö-, ateria- ja puhdistuspalveluissa sekä jätehuollossa.

”Jos hankintalakiin säädetään 10 prosentin omistusvaatimus ja kunnallista itsehallintoa kavennetaan osakeyhtiöiden kohdalla, kunnat alkavat käyttää muita lakisääteisiä yhteistyön muotoja. Isäntäkuntamalli ja kuntayhtymät eivät kuitenkaan ole yhtä tehokkaita kuin osakeyhtiömalli”, Toni Saranpää huomauttaa.

Jos lakimuutoksen tavoitteena on siirtää kuntien yhtiömuotoinen yhteistyö markkinoiden hoidettavaksi, se ei tule toteutumaan kuntajohtajien mukaan. Kunnat ovat jo siirtäneet markkinoiden hoidettavaksi sellaisen palvelutuotannon, jossa markkinoiden hyödyntäminen on järkevää. Merkittävä osuus hankituista palveluista on ulkoistettu kunnallisten yhtiöiden kautta, joiden liikevaihdosta suuri osa suuntautuu avoimille markkinoille yhteiskilpailutusten kautta.

”Hankintalain muutos johtaisi tilanteeseen, jossa kuntien pitäisi kilpailuttaa omien yhtiöidensä palvelut. Tämä olisi valtava urakka Suomen kunnille, eikä se johtaisi säästöihin tai avointen markkinaosuuksien kasvuun. Pelkästään muutoskustannukset tulevat maksamaan miljardeja euroja, jotka joudutaan ottamaan veronmaksajien kukkarosta.”