Surrealistisen taiteen suurnäyttely avautuu Tampereen taidemuseossa 8.2.25

Näyttely esittelee surrealismin visioita todellisuudesta sekä tuo esiin suuntauksen pioneerien ja merkittävien nykytaiteilijoiden kohtaamisia. Se käsittelee alitajunnan maailmaa ja todellisuuden epävakautta avantgardetaiteilijoiden, kuten Max Ernstin, Yves Tanguyn, René Magritten, Joan Mirón, Man Rayn, Salvador Dalín, Wolfgang Paalenin, Herbert Bayerin, Óscar Domíniguezin, Luis Buñuelin, Germaine Dulacin sekä nykytaiteilijoiden, kuten Cindy Shermanin, Tony Ourslerin, ORLANin, Errón, George Condon, Thomas Zippin, Penny Slingerin, Yayoi Kusaman, Sarah Lucasin, Marco Brambillan ja David Lynchin taiteen kautta. Koko museon täyttävä kokonaisuus käsittää maalauksia, veistoksia, valokuvia, piirustuksia, grafiikkaa ja elokuvakatkelmia yli kuudeltakymmeneltä taiteilijalta.  Kaikkiaan näyttely kattaa noin 120 teosta. Teosten välinen dialogi osoittaa, että surrealismi ei ole vain historiallinen liike, vaan sen vaikutukset ulottuvat tähän päivään asti.

Kirjailija André Breton julkaisi ensimmäisen Surrealismin manifestin Pariisissa 100 vuotta sitten, 15. lokakuuta 1924. Siitä sai alkunsa uusi vallankumouksellinen kulttuuriliike, jonka ideat ja käytännöt levisivät ympäri maailman ja vaikuttavat vielä tänä päivänä. Ensimmäisen maailmansodan väkivallan ja traumaattisten kokemusten jälkeen, kasvavan fasismin edessä surrealistit kyseenalaistivat olemassa olevan järjestelmän ja siihen liittyvät perinteiset ja rationaaliset ajattelumallit. He tukeutuivat taiteessaan muun muassa Sigmund Freudin psykoanalyysiin ja unien tulkintaan. Etsiessään "absoluuttista todellisuutta" he tutkivat tuntematonta ja ei järjellä saavutettavaa. Tavoitteena oli vapauttaa elämä ja ajattelu vanhoista kahleista ja tehdä torjutusta ja irrationaalisesta absoluuttista todellisuutta.

Vuosisata liikkeen synnyn jälkeen surrealistinen ajattelu on jälleen erittäin ajankohtaista. Suurten muutosten ja levottomuuksien aikana luomme uusia näkökulmia todellisuuteen. Yhteiskunnallinen ja poliittinen epävakaus, kriisit ja sodat, yhä nopeammin etenevä muutos sekä tulevaisuuden epävarmuus horjuttavat näkemystämme maailmasta. Oman todellisuuskäsityksemme kyseenalaistaminen on jälleen keskeisessä asemassa. 

Surrealismi – Jaettu uni -näyttelyn moninaiset teemat luotaavat unimaailmaa, alitajuntaa, viettejä ja ihmismielen irrationaalista, tiedostamatonta puolta. Keskiössä ovat myös identiteetin, seksuaalisuuden ja sukupuolen kysymykset. Surrealistit näkivät unien olevan silta alitajuntaan. Unessa pelot, halut ja konfliktit sulautuvat subjektiivisiksi mielikuvitusmaailmoiksi. Surrealistit halusivat vapauttaa elämän ja ajattelun vanhoista kahleista ja tehdä torjutusta ja irrationaalisesta absoluuttista todellisuutta.

Museon pohjakerroksessa nähdään osana näyttelyä ensi kertaa Pohjoismaissa italialaissyntyisen, Lontoossa asuvan Marco Brambillan taidetta. Hän on yksi maailman kansainvälisesti tunnetuimpia mediataiteilijoita, jonka teoksia on esitetty ympäri maailmaa mm. Venetsian elokuvajuhlilla, New Yorkin Times Squarella ja Las Vegasin Spheressä. Hänen teoksiaan on mm. New Yorkissa MoMan ja Solomon R. Guggenheimin museoissa sekä SFMoMan kokoelmissa. Tampereen taidemuseossa nähtävää Heaven´s Gate -teosta (2022) on pidetty amerikkalaisen maksimalismin ja kuvatulvan kommentointina, eräänlaisena aikamme metaversumina tai hypertodellisuutena. Syntymän ja kuoleman kysymykset, median yltäkylläisyys, populaarikulttuurin ikoninen kuvasto ja elokuvamaailman spektaakkelimaisuus ovat teoksen lähtökohtina.

Surrealismi – Jaettu uni on totutettu yhteistyössä saksalaisen Institut für Kulturaustauschin kanssa.