Tampereen yliopisto

Sosiaalinen media nielaisee käyttäjänsä: tutkimuksen mukaan identiteettikuplat pahentavat verkkoaddiktiota

Jaa

Internetin ja sosiaalisen median yleistyneellä käytöllä on sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia hyvinvointiin. Tampereen yliopiston Emerging Technologies Lab tutki sosiaalisen median identiteettikuplien yhteyttä Internet-addiktioon. Uusi tutkimus osoittaa, että identiteettikuplat altistavat Internetin liikakäytölle, mikä voi johtaa addiktioon. 

Kuvituskuva: Bank Phrom (Unsplash) / Jonne Renvall
Kuvituskuva: Bank Phrom (Unsplash) / Jonne Renvall

Tampereen yliopiston Emerging Technologies Labin tuore tutkimus tarkastelee, miten sosiaalisen median identiteettikuplat vaikuttavat addiktiiviseen Internetin käyttöön. 

Tutkimus tarjoaa vahvaa näyttöä siitä, että identiteettipohjainen Internetin käyttö altistaa internetin liikakäytölle, joka voi kehittyä addiktioksi. Ilmiö oli johdonmukainen eri Euroopan maissa.

– Internetin ja sosiaalisen median alustat kokoavat yhteen samankaltaisia ihmisiä, mikä mahdollistaa identiteettien ympärille rakentuvien kuplien muodostumisen. Ilmiö toistuu myös kulttuurisesti erilaisissa maissa. Tulokset antavat tukea sille, että kuplautuminen on universaali ilmiö, joka voi johtaa psykologiseen ja tunneperäiseen riippuvuuteen omista verkkoyhteisöistä, sanoo yliopistotutkija Iina Savolainen Tampereen yliopistosta.

Tutkimus korostaa Internet-addiktiota hyvinvoinnin ongelmana. Se on yhteydessä esimerkiksi psyykkiseen kuormitukseen ja muihin subjektiivisen hyvinvoinnin ongelmiin. Tutkimus osoittaa, että Internetin identiteettikuplat vahvistavat addiktiota erityisesti henkilöillä, joilla on psyykkistä kuormitusta.

Psyykkinen hyvinvointi on addiktiolta suojaava tekijä. Onnelliset ihmiset ovat tutkimuksen mukaan vähemmän alttiita riippuvuuskäyttäytymiselle, vaikka he toimisivat somen identiteettikuplissa.

Tutkimus koostuu kahdesta erillisestä tutkimuksesta, joista ensimmäinen tarkasteli ilmiötä kuudessa Euroopan maassa (Suomi, Ranska, Saksa, Irlanti, Italia ja Puola) vuonna 2022 ja toinen kolmen vuoden pitkittäisseurannalla Suomessa vuosina 2021–2023.

Tutkimus

Savolainen, I., Brailovskaia, J., Sirola, A., Celuch, M., & Oksanen, A. (2025). Just A Few More Minutes: Longitudinal and Cross-National Perspectives on the Role of Online Identity Bubbles in Addictive Internet Use. Computers in Human Behavior.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Yliopistotutkija Iina Savolainen
iina.savolainen@tuni.fi
050 437 7111

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote

Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.

Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote

Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.

Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote

Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye