Suomen 30. vuosi Euroopan avaruusjärjestössä: maan havainnointi kasvussa Suomessa arktisen satelliittikeskuksen ja uusien avaruusyritysten myötä

Euroopan avaruusjärjestön kaukokartoitusohjelma on ESAn suurin ohjelma. Sen vuosittainen budjetti on 2,58 miljardia euroa, rahoitus tulee 27 osallistuvalta maalta. Suomi on nykyisin mukana ESAn ohjelmissa, jotka liittyvät kaukokartoitukseen, avaruustieteeseen, navigaatioon, satelliittitietoliikenteeseen, uusien teknologioiden demonstrointiin sekä ympäristön seurantaan ja turvallisuuteen. Suomi on tänä vuonna ollut ESAn jäsen 30 vuotta. 

Saariselän kokoukseen kokoontuu 80 edustajaa 27 maasta. 

- Kolmen seuraavan vuoden aikana teemme tiivistä yhteistyötä Ilmatieteen laitoksen kanssa, ja teemme Ilmatieteen laitoksen Arktisesta avaruuskeskuksesta tutkimusalueen, jolla pystytään varmentamaan satelliittihavaintojen luotettavuus ja käyttökelpoisuus. Keskuksen sijainti korkeilla leveysasteilla, ja sitä ympäröivät boreaaliset metsät edustaen laajempaa ympäri napapiiriä ulottuvaa metsä- ja tundraekosysteemiä, tekevät siitä ihanteellisen paikan Maata kiertävien satelliittiemme keräämän datan käyttökelpoisuuden varmentamisessa. Uusi kalibrointi- ja validointikeskus parantaa satelliittipohjaisen tiedon laatua ja edistää uusien, arktiseen alueeseen liittyvien palveluiden ja sovellusten kehittämistä. Tämä ei ainoastaan hyödytä ESAa ja lisää ymmärrystämme metsä-tundra-ympäristöstä, vaan tarjoaa myös suomalaiselle teollisuudelle mahdollisuuksia kehittää ja testata uusia ympäristön mittalaitteita ja teknologioita, sanoo ESA:n Maan havainnointi -ohjelmien (Earth Observation) johtaja Simonetta Cheli. 

Suomessa kasvussa uusi toimiala: new space -yritykset 

Suomen rooli ESAssa on viime vuosina kasvanut entisestään, kun suomalaisprofessori Jarkko Koskinen syyskuussa 2023 valittiin ESAn kaukokartoituskomitean puheenjohtajaksi. Maanmittauslaitoksessa Koskinen johtaa tutkimuksesta vastaavaa Paikkatietokeskus FGI:tä.  

- Suomalaisten osallistuminen ESAn ohjelmiin on luonut Suomeen merkittäviä sovellutuksia, joilla on suuri yhteiskunnallinen merkitys. Esimerkiksi merijään kartoitus ja seuranta mahdollistaa jäämurtajien tehokkaan operoinnin. ESA on myös ollut edesauttamassa suomalaisen New Space -ekosysteemin menestystarinaa ja murrosta. Suomessa ei ole varsinaista avaruusjärjestöä, joten on luonnollista, että ESA toimii Suomen avaruustoiminnan selkärankana, Koskinen toteaa.  

Kiinnostuksesta uuteen avaruusliiketoimintaan eli New Space -yrityksiin Suomessa kertoo tammikuussa 2025 ESAn käynnistämä innovaatio-ohjelma Phi-Lab Finland. Innovaatio-ohjelma tähtää avaruusteknologian kaupallistamiseen ja rahoittaa uusia startup-hankkeita. 

ESA mukana perustamassa satelliittikeskusta Sodankylään 

Hiilidioksidin ja metaanin lähteisiin ja nieluihin liittyy suurta epävarmuutta. Satelliittien ja tarkkojen maanpintahavaintojen avulla on mahdollista saada nykyistä huomattavasti parempaa tietoa näistä. Suomen ilmatieteen laitos on eräs johtavia toimijoita alalla. Kokouksen ohessa julkistetaan myös Euroopan avaruusjärjestön uusi satsaus Suomeen, kun ESA yhdessä Ilmatieteen laitoksen kanssa perustaa Arktisen satelliittien kalibrointi- ja validointikeskuksen Sodankylään (Arctic-Boreal Earth Science, calibration and validation supersite). Keskuksen tarjoama vertailutieto satelliittimittauksille on tärkeää, jotta satelliittien tuottama tieto on varmennettua ja siten käyttökelpoista. 

- Keskus nostaa Suomen avaruustoiminnan vaikuttavuutta kansainvälisesti huomattavalla tavalla ja luo kasvun edellytyksiä suomalaiselle avaruustoiminnalle ja -teollisuudelle sekä parantaa tieteellisen tiedon tasoa, sanoo Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas. 

Lisätiedot 

Jarkko Koskinen, ESA PB-EO:n puheenjohtaja, professori, ylijohtaja, Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus p. 050 337 2902, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi   

Petteri Taalas, pääjohtaja, Ilmatieteen laitos, p. 050 341 3460, petteri.taalas@fmi.fi 

Mirva Kipinoinen, viestintäjohtaja, Maanmittauslaitos +358 50 471 9367 etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi 

Tietoja Euroopan avaruusjärjestöstä 

Euroopan avaruusjärjestö ESA toimii Euroopan porttina avaruuteen. 

ESA on vuonna 1975 perustettu hallitustenvälinen järjestö, jonka tehtävänä on muokata Euroopan avaruusvalmiuksien kehittämistä ja varmistaa, että avaruusinvestoinnit hyödyttävät Euroopan ja koko maailman kansalaisia. 

Euroopan avaruusjärjestöön kuuluu 23 jäsenvaltiota: Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Luxemburg, Norja, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska, Tšekki, Unkari, Viro ja Yhdistynyt kuningaskunta. Slovenia, Slovakia, Latvia ja Liettua ovat liitännäisjäseniä. 

ESA on käynnistänyt muodollisen yhteistyön viiden EU:n jäsenvaltion kanssa. Kanada osallistuu joihinkin ESA:n ohjelmiin yhteistyösopimuksen nojalla. 

Koordinoimalla jäsentensä taloudellisia ja henkisiä resursseja ESA voi toteuttaa ohjelmia ja toimia, jotka ylittävät Euroopan kaikkien yksittäisten maiden toiminta-alueen. Järjestö työskentelee erityisesti EU:n kanssa Galileo- ja Copernicus-ohjelmien toteuttamisessa sekä Eumetsatin parissa meteorologisten tehtävien kehittämiseksi. 

Lisätietoja ESA:sta on osoitteessa www.esa.int