Vastuu työttömyysturvan rahoituksesta jakautuu epätasapuolisesti
5.2.2025 07:00:00 EET | Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT | Tiedote
Vastuu ansioturvan rahoituksesta jakautuu työnantajien kesken epätasapuolisesti suhteessa siihen, miten usein eri työnantajien palveluksesta jäädään työttömiksi. Tuoreen tutkimuksen mukaan maltillinenkin omavastuu työnantajien vakuutusmaksuissa jakaisi rahoitustaakkaa tasapuolisemmin ja voisi parantaa työnantajien kannustimia ylläpitää työllisyyttä.
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoittavat yhdessä työnantajat, työntekijät ja valtio. Työnantajien osuus kerätään vakuutusmaksuilla, jotka riippuvat työnantajan koosta, mutta eivät työttömyysriskistä. Tuoreessa, VATT Working Papers -sarjassa julkaistussa tutkimuksessa tarkastellaan vakuutusmaksujen ja työttömyysriskin jakautumista. Lisäksi tutkimuksessa arvioidaan mahdollisia omavastuumalleja, jotka perustuisivat myös työttömyysriskiin.
Tutkimuksen aineistossa on yhdistetty toistakymmentä kokonaista rekisteriaineistoa eri rekisterinpitäjiltä ja Tilastokeskukselta. Tutkimuksen tuloksien mukaan vuosina 2006–2021 puolet ansioturvasta maksettiin työttömille, joiden viimeisimmät työnantajat maksoivat alle kymmenen prosenttia työnantajien vakuutusmaksuista. Työttömyysriski ja vakuutusmaksut jakautuvat epätasapuolisesti esimerkiksi eri toimialojen kesken. Osalla työnantajilla työttömyysjaksoja havaittiin pitkälläkin aikavälillä toistuvasti ja usein. Lisäksi osan työntekijöistä huomattiin palaavan toistuvasti samalle työnantajalle työttömyysjaksojen jälkeen. Tämä viittaa siihen, että työttömyys ei aina liity työvoiman tarpeen pysyvään alentumiseen.
”Vastuuta työttömyysturvan rahoituksesta on mahdollista jakaa hyvin eri tavoin. Maltillisetkin muutokset vakuutusmaksuihin parantaisivat työnantajien rahallista kannustinta palkata lisää työvoimaa ja jatkaa työsuhteita niiden päättämisen sijaan”, tutkimuksen tekijä, väitöskirjatutkija Heikki Korpela toteaa.
Yhdysvalloissa vakuutusmaksuissa on huomioitu työttömyysriski jo 1930-luvulta lähtien. Eri tutkimuksissa omavastuun on todettu Yhdysvalloissa vähentäneen työttömyyden vaihtelua. Muissa maissa omavastuumaksuja ei ole ollut laajasti käytössä. Suomessa pientä omavastuuta on sovellettu rajattuihin osiin ansioturvaa: 1990-luvulla lomautuksiin ja 2010-luvulta lähtien ikääntyneiden työttömien niin sanottuun työttömyysputkeen. Jälkimmäisen on havaittu aiemmassa tutkimuksessa vähentäneen ikääntyneisiin kohdistuvia irtisanomisia myös Suomessa.
Käytössä olevat omavastuumallit ovat kuitenkin keskenään hyvin erilaisia. Tutkimuksessa malleja on arvioitu laskemalla työnantajille koituvat maksut eri malleissa. Tuloksista nähdään, millaisia maksut olisivat olleet, jos käytössä olisi ollut tietty järjestelmä, mutta käyttäytyminen olisi pysynyt samana. Yhteistä malleille on, että enemmistöstä työntekijöistä maksettavat maksut laskisivat hieman nykytasosta. Maksut nousisivat puolestaan sellaisilla työnantajilla, joiden palveluksesta jäädään usein työttömäksi tai jotka lomauttavat usein työntekijöitään.
”Työttömyysvakuutuksen omavastuusta on kertynyt Yhdysvalloista kokemusta jo vuosisadan ajan. Jos vastuuta työttömyyden kuluista halutaan jakaa tasapuolisemmin ja työnantajien kannusteita parantaa, kannattaa nämä kokemukset hyödyntää. Tulosten perusteella Suomessakin olisi mahdollista kokeilla käytännössä maltillista ja rajoitettu omavastuumallia, joka olisi hallinnollisesti kevyt ja palkitsisi vakaasta työllistämisestä”, Korpela summaa.
Yhteyshenkilöt
Heikki KorpelaVäitöskirjatutkijaHelsingin yliopisto
Puh:040 848 6022heikki.korpela@helsinki.fiLiitteet
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö. Teemme tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta edistääksemme tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa. Tutustu työhömme tarkemmin: https://vatt.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
Nuoret ovat työn ja koulutuksen ulkopuolella useimmiten vain hetkellisesti23.10.2026 07:00:00 EEST | Blogi
Vuonna 2024 Suomen suurimpien kaupunkien 18–29-vuotiaista joka neljäs oli vähintään kuukauden NEET-tilassa, eli ilman työtä, opiskelua tai muuta rekistereistä näkyvää toimintaa. Useimmille tilanne jäi lyhyeksi.
Kokeile, mittaa, arvioi: resepti parempaan koulutuspolitiikkaan22.10.2026 13:47:48 EEST | Blogi
Kaikilla on lempiteoriansa sille, miksi suomalaisten koululaisten osaaminen on laskenut jyrkästi viimeisen 20 vuoden aikana. Vaikka syistä oltaisiin yksimielisiä, se ei vielä kerro, millä uudistuksilla suunta käännetään. Asiantuntijatkaan eivät ole oraakkeleja. Toimivien uudistusten löytäminen vaatii kokeiluja, joiden vaikutukset mitataan.
Työttömyystilastoissa näkyy opiskelijoiden ja eläkeläisten lisääntynyt työnhaku1.10.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Työllisyysaste on pysynyt Suomessa historiallisen korkeana 2020-luvulla, ja työssäkäyvien määrä on EU:n keskiarvoa parempi. Samaan aikaan työttömyys on yleistä, mihin osaltaan vaikuttaa eläkeläisten ja opiskelijoiden lisääntynyt työnhaku. Tiedot selviävät VATT Datahuoneen uudesta policy briefistä.
Tekoäly osaa tehtäväsi. Viekö se myös työpaikkasi?20.8.2026 07:00:00 EEST | Blogi
Tekoälyn kummisedäksi tituleerattu nobelisti Geoffrey Hinton ennusti vuonna 2016, että tekoäly olisi pian ihmistä parempi tulkitseman röntgenkuvia. Johtopäätös oli selvä: röntgenlääkärien kouluttaminen pitäisi siksi lopettaa välittömästi. Ennustuksesta on tullut todellisuutta, mutta röntgenlääkärien palkat ja työllisyysnäkymät vain jatkavat nousuaan. Mikä Hintonin talousajattelussa meni pieleen?
VATT: Kehysriihen veropäätösten hyötyjä valuu lähinnä palveluja jo käyttäville26.6.2026 07:09:00 EEST | Tiedote
Hallitus valmistelee pieniä lisäyksiä kotitalousvähennykseen ja työmatkavähennykseen sekä työnantajan tarjoamaan liikunta- ja kulttuurietuun. VATT arvioi lausunnossaan, että hyötyjinä ovat lähinnä keski- ja suurituloiset. Näistä toimista sovittiin jo kevään kehysriihessä ja nyt on edetty käytännön toteuttamisvaiheeseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme