Vastuu työttömyysturvan rahoituksesta jakautuu epätasapuolisesti
Vastuu ansioturvan rahoituksesta jakautuu työnantajien kesken epätasapuolisesti suhteessa siihen, miten usein eri työnantajien palveluksesta jäädään työttömiksi. Tuoreen tutkimuksen mukaan maltillinenkin omavastuu työnantajien vakuutusmaksuissa jakaisi rahoitustaakkaa tasapuolisemmin ja voisi parantaa työnantajien kannustimia ylläpitää työllisyyttä.
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoittavat yhdessä työnantajat, työntekijät ja valtio. Työnantajien osuus kerätään vakuutusmaksuilla, jotka riippuvat työnantajan koosta, mutta eivät työttömyysriskistä. Tuoreessa, VATT Working Papers -sarjassa julkaistussa tutkimuksessa tarkastellaan vakuutusmaksujen ja työttömyysriskin jakautumista. Lisäksi tutkimuksessa arvioidaan mahdollisia omavastuumalleja, jotka perustuisivat myös työttömyysriskiin.
Tutkimuksen aineistossa on yhdistetty toistakymmentä kokonaista rekisteriaineistoa eri rekisterinpitäjiltä ja Tilastokeskukselta. Tutkimuksen tuloksien mukaan vuosina 2006–2021 puolet ansioturvasta maksettiin työttömille, joiden viimeisimmät työnantajat maksoivat alle kymmenen prosenttia työnantajien vakuutusmaksuista. Työttömyysriski ja vakuutusmaksut jakautuvat epätasapuolisesti esimerkiksi eri toimialojen kesken. Osalla työnantajilla työttömyysjaksoja havaittiin pitkälläkin aikavälillä toistuvasti ja usein. Lisäksi osan työntekijöistä huomattiin palaavan toistuvasti samalle työnantajalle työttömyysjaksojen jälkeen. Tämä viittaa siihen, että työttömyys ei aina liity työvoiman tarpeen pysyvään alentumiseen.
”Vastuuta työttömyysturvan rahoituksesta on mahdollista jakaa hyvin eri tavoin. Maltillisetkin muutokset vakuutusmaksuihin parantaisivat työnantajien rahallista kannustinta palkata lisää työvoimaa ja jatkaa työsuhteita niiden päättämisen sijaan”, tutkimuksen tekijä, väitöskirjatutkija Heikki Korpela toteaa.
Yhdysvalloissa vakuutusmaksuissa on huomioitu työttömyysriski jo 1930-luvulta lähtien. Eri tutkimuksissa omavastuun on todettu Yhdysvalloissa vähentäneen työttömyyden vaihtelua. Muissa maissa omavastuumaksuja ei ole ollut laajasti käytössä. Suomessa pientä omavastuuta on sovellettu rajattuihin osiin ansioturvaa: 1990-luvulla lomautuksiin ja 2010-luvulta lähtien ikääntyneiden työttömien niin sanottuun työttömyysputkeen. Jälkimmäisen on havaittu aiemmassa tutkimuksessa vähentäneen ikääntyneisiin kohdistuvia irtisanomisia myös Suomessa.
Käytössä olevat omavastuumallit ovat kuitenkin keskenään hyvin erilaisia. Tutkimuksessa malleja on arvioitu laskemalla työnantajille koituvat maksut eri malleissa. Tuloksista nähdään, millaisia maksut olisivat olleet, jos käytössä olisi ollut tietty järjestelmä, mutta käyttäytyminen olisi pysynyt samana. Yhteistä malleille on, että enemmistöstä työntekijöistä maksettavat maksut laskisivat hieman nykytasosta. Maksut nousisivat puolestaan sellaisilla työnantajilla, joiden palveluksesta jäädään usein työttömäksi tai jotka lomauttavat usein työntekijöitään.
”Työttömyysvakuutuksen omavastuusta on kertynyt Yhdysvalloista kokemusta jo vuosisadan ajan. Jos vastuuta työttömyyden kuluista halutaan jakaa tasapuolisemmin ja työnantajien kannusteita parantaa, kannattaa nämä kokemukset hyödyntää. Tulosten perusteella Suomessakin olisi mahdollista kokeilla käytännössä maltillista ja rajoitettu omavastuumallia, joka olisi hallinnollisesti kevyt ja palkitsisi vakaasta työllistämisestä”, Korpela summaa.
Yhteyshenkilöt
Heikki KorpelaVäitöskirjatutkijaHelsingin yliopisto
Puh:040 848 6022heikki.korpela@helsinki.fiLiitteet
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö. Teemme tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta edistääksemme tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa. Tutustu työhömme tarkemmin: https://vatt.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
Oleskeluluvalla opiskelevat suorittavat enemmän opintoja kuin suomalaiset18.9.2025 06:47:45 EEST | Tiedote
VATT Datahuoneen raportista selviää, että lukuvuonna 2023–2024 opiskeluperusteisella oleskeluluvalla korkeakoulussa opiskelevien opintopistekertymän mediaani oli noin 64, kun taas muiden opiskelijoiden mediaani oli noin 54 opintopistettä.
VATT:n asiantuntijat: Uusi yritystuki puhtaan siirtymän hankkeiden edistämiseksi tekee usean miljardin reiän valtiontalouteen12.9.2025 07:15:00 EEST | Tiedote
Hallitus tavoittelee talouskasvua ja tuottavuutta tukemalla yritysten hankkeita, joiden tarkoituksena on edistää puhdasta siirtymää eli etenemistä kohti ilmastoneutraalia taloutta. Elokuun loppuun mennessä haettavana oli investointien verohyvitystuki. VATT:n ennakkoon lausunnossaan esittämä huoli tuesta seuraavasta miljardien eurojen heikennyksestä valtiontalouteen on toteutumassa. Haettavana olleen tuen kasvua edistäville vaikutuksille ei ole selviä perusteita.
VATT: Osa-aikatyötä tekevien työttömien määrä ei romahtanut suojaosien poiston jälkeen9.9.2025 07:10:01 EEST | Tiedote
VATT:n tutkijat kävivät läpi kansallisen tulorekisterin, Finanssivalvonnan ja Kelan tietoja, ja huomasivat, ettei osa-aikaisesti työtä tekevien työttömien määrä ole romahtanut työttömyysturvan ja asumistuen suojaosien poistamisen jälkeen. Data näyttää, että osa-aikatyötä tekevien määrä on edelleen selkeästi korkeampi kuin ennen suojaosien voimaantuloa vuonna 2014.
VATT: verotarkastusten seurauksena yritysten raportoidut voitot nousevat pysyvästi ja harmaa talous vähenee1.9.2025 06:59:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan yritysten riskiperusteiset verotarkastukset eivät ainoastaan paljasta maksamattomia veroja, vaan sen lisäksi kasvattavat yritysten maksamia veroja pidemmällä aikavälillä. Lisäksi tarkastukset lisäävät konkursseja veroja vältelleissä yrityksissä, millä voi olla markkinoiden toimintaa tervehdyttävä vaikutus.
VATT: Hallituksessa työn alla esitys autojen romutuspalkkiosta – Esitykselle ei esitetä mitään luotettavia perusteita8.8.2025 15:20:21 EEST | Uutinen
Hallituksen esitysluonnoksessa tavoitteeksi ilmoitetaan vauhdittaa autokauppaa tukemalla vanhan auton romuttamista ja uuden auton hankintaa. Lisäksi esitystä perustellaan liikenneturvallisuuden parantamisella. Mikään esitysluonnoksen tavoitteista ei perustu vaikutusarvioihin tai tilasto- ja tutkimustietoon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme