Suomi on veitsenterällä tekoälyn sääntelyssä – ongelmia poistetaan hiekkalaatikoilla

Vuoden 2024 elokuussa voimaan astuneella uudella tekoälyasetuksella (AI Act) pyritään varmistamaan, että EU:ssa tekoälyjärjestelmien kehittäminen ja käyttö on turvallista ja vastuullista ja perusoikeuksia suojellaan. 

– Sääntelyyn kytketyt sanktiot ovat niin suuria, että kukaan ei halua ottaa riskiä joutua maksamaan niitä. Se voi johtaa siihen, että yritykset eivät uskalla kehittää tekoälyyn perustuvia ratkaisuja. Varsinkin kun ennakkotapauksia ei ole, tämä on kohtalonkysymys Suomen ja Euroopan kilpailukyvylle, Eurooppa on jo muutenkin takamatkalla tekoälykehityksessä, yliopettaja Altti Lagstedt Haaga-Heliasta toteaa. 

Euroopan kilpailijat eivät sääntele tekoälyn käyttöä eli saavat epäreilua etua. EU:n pitää kuitenkin pärjätä kilpailussa vastuullisesta sääntelystä huolimatta. 

– Perusoikeuksien suojelulle on kuitenkin aika vähän vaihtoehtoja. Vertauskuvana: jos osa talouksista hyväksyy orjatyön ja osa ei, vapaakauppa on epäreilua, Lagstedt sanoo. 

– Kuten Anu Bradford on tuonut esiin, sääntely ei kuitenkaan ole automaattisesti innovaatioita rajoittavaa, ja tekoälysäädökseenkin on lisätty elementtejä, jotka hyvin toteutettuna parantavat eurooppalaisten yritysten tekoälyinnovaatiomahdollisuuksia, Lagstedt jatkaa. 

Tekoälyn sääntelyhiekkalaatikoilla tehostetaan kehittämistä 

Tekoälyhiekkalaatikot ovat suljettuja testiympäristöjä, joissa yritykset voivat testata ja mahdollisesti myös kehittää tekoälyratkaisuja ilman pelkoa sanktioista. Tekoälyn sääntelyhiekkalaatikossa yritys voi varmistaa, että kehitetty ratkaisu on EU:n tekoälysäädöksen vaatimusten mukainen – mutta myös nopeuttaa ratkaisunsa markkinoille pääsyä. 

– Hyvin toteutettuina hiekkalaatikot tarjoavat yrityksille kiihdytyskaistan markkinoille pääsyyn. Startupeille ja pk-yrityksille ne ovat ilmaisia. Etenkin pienille yrityksille ne voivat tarjota sellaista kehitysympäristökapasiteettia, johon niillä ei muuten olisi varaa, Lagstedt kertoo. 

Joulukuussa 2024 käynnistynyt EUSAir-hanke (EU Regulatory Sandboxes for AI) rakentaa ja pilotoi tekoälyhiekkalaatikoita, ja luo koulutusmateriaalia. Hankkeessa muodostetaan koko EU:ta koskeva ohjeistus tekoälyn sääntelyhiekkalaatikoiden toteutuksesta. 

EU-projektia toteuttavat Suomessa Haaga-Helia, Turun yliopisto ja Tieteen tietotekniikan keskus CSC. Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä työ- ja elinkeinoministeriön ja muiden valtiollisten toimijoiden kanssa. 

– Olemme veitsenterällä: mukana määrittelemässä koko EU:ta koskevia käytäntöjä, jotka ovat erittäin tärkeitä eurooppalaiselle tekoälykehittämiselle ja -hyödyntämiselle, ja sitä kautta myös koko Euroopan kilpailukyvylle. Kun teemme tämän hyvin, yrityksillä kehittämisen kynnys madaltuu eikä nouse, Lagstedt sanoo. 

EUSair-hanke rakentuu Euroopan supertietokoneklusterien ympärille, ja keskiössä ovat Italia (ICSC), Espanja (BSC) ja Suomi (CSC). Mukana on 13 partneria seitsemästä eri Euroopan maasta. Hankkeen tavoitteena on kerätä tekoälyn sääntelyn hiekkalaatikoihin liittyvät keskeiset vaatimukset, luoda konsepti hiekkalaatikoiden toteuttamiseen ja pilotoida hiekkalaatikoita kolmessa eri pilotissa (Italia, Espanja ja Suomi). Hankkeessa tuotetaan myös koulutusmateriaalia ja levitetään tietoa muodostetusta ohjeistuksesta kaikkiin jäsenmaihin.