Oulun yliopistossa kehitetään uraauurtavaa teknologiaa sairauksien varhaiseen tunnistamiseen
Oulun yliopistossa kehitetään uudenlaista biosensoriteknologiaa, joka voi mullistaa sairauksien varhaisen diagnostiikan ja hoidon tulevaisuudessa. Professori Caglar Elbukenin johtama monitieteinen tutkimushanke, Uuden sukupolven molekyylisensorit, on saanut Jane ja Aatos Erkon säätiöltä lähes miljoonan euron rahoituksen kolmivuotiseen tutkimustyöhön.

Biosensorit ovat tärkeitä työkaluja terveydenhuollossa ja biotieteissä, sillä niiden avulla voidaan mitata elimistön biomolekyylejä, kuten proteiineja, hyvin tarkasti. Tämä on olennaista sairauksien varhaisessa tunnistamisessa sekä hoidon vaikutusten seurannassa.
Biosensoreita hyödynnetään lääketieteessä monipuolisesti, esimerkiksi diabeteksen hoidossa verensokerin seurannassa ja sydänsairauksien diagnostiikassa, jossa ne auttavat havaitsemaan sydänkohtaukseen viittaavia merkkiaineita. Biosensoreita kehitetään parhaillaan myös syövän varhaiseen tunnistamiseen.
Ultraherkät yksittäisiä molekyylejä havaitsevat biosensorit ovat intensiivisen tutkimuksen keskiössä, mutta niiden kehittämiseksi tarvitaan edelleen uusia teknologioita, joissa herkkyyttä ja näytemäärää voidaan mukauttaa sovelluksen mukaan ja yhdistää tiedon louhintaan.
Elbukenin johtaman tutkimuksen tavoitteena on kehittää molekyylisensoreita, jotka pystyvät tunnistamaan ja mittaamaan yksittäisiä biomolekyylejä solutasolla. Hyödyntämällä solujen luonnollisia viestintätapoja ja nanoantureita tutkijat pyrkivät luomaan sensoreita, jotka jäljittelevät keinotekoisia soluja. Hankkeessa kehitetään myös uudenlaista Raman-spektroskopiaan perustuvaa anturitekniikkaa, joka mahdollistaa yksittäisten proteiinimolekyylien tunnistamisen hyvin pienistä näytetilavuuksista.
”Tutkimuksemme keskittyy yhteen biosensoreiden suurimmista haasteista: yksittäisten molekyylien havaitsemiseen. Kehitämme ultraherkkiä teknologioita, jotka mahdollistavat aiempaa huomattavasti tarkemman ja herkemmän analytiikan”, kertoo professori Caglar Elbuken. ”Kehittämämme teknologiat voivat asemoida Oulun yhdeksi maailman johtavista keskuksista biosensoriteknologian alalla. Tämän tutkimuksen vaikutukset voivat ulottua laajasti terveydenhuoltoon ja parantaa sairauksien diagnostiikkaa ja hoitoa globaalisti.”
Elbukenilla on Oulussa yhteisprofessuuri, jota hän hoitaa Oulun yliopiston biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnassa ja VTT:llä. Hän on myös Kvantum-instituutin johtava tutkija. Hänen tutkimuksensa keskittyy erityisesti mikro- ja nanojärjestelmiin, lab-on-a-chip-teknologioihin, biosensoreihin ja biolääketieteellisiin diagnostiikkatekniikoihin.
Tutkimusta toteutetaan Oulun yliopistossa viiden tutkimusryhmän voimin, joissa toimii yhteensä lähes 80 tutkijaa. Elbukenin lisäksi vastuullisina tutkijoina toimivat professorit Aki Manninen, Seppo Vainio ja Simo Saarakkala sekä apulaisprofessori Jian-An Huang. Hanke yhdistää tutkimusryhmien vahvaa osaamista biokemiassa, biofysiikassa, optisessa nanoteknologiassa, mikrofluidistiikassa ja solubiologiassa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Caglar Elbuken, Oulun yliopisto, biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunta, 050 439 2464, caglar.elbuken@oulu.fi (englanti)
Viestintäasiantuntija Meri Rova, Oulun yliopisto, 050 464 3361, meri.rova@oulu.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Tuntureilla variksenmarja leviää ja mustikka taantuu13.10.2025 05:04:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston tutkijat ovat havainneet, että puuttomien tunturikankaiden yleisimmät kasvillisuustyypit, kuten mustikka-, variksenmarja-, vaivaiskoivu- ja kanervatyyppi, ovat alkaneet muistuttaa toisiaan eli homogenisoitua.
Potilaiden käyttämät mobiilisovellukset auttavat lääkäreitä pitkäaikaissairauksien hoidossa8.10.2025 06:36:00 EEST | Tiedote
Mobiiliteknologioiden nopea kehitys tarjoaa uusia mahdollisuuksia potilaiden aktiiviselle osallistumiselle terveydenhuoltoon. Itsehoidon mobiiliterveysratkaisut, kuten sovellukset ja puettavat laitteet, tuottavat potilaan keräämää terveystietoa, jota voidaan hyödyntää pitkäaikaissairauksien hoidossa. Näiden ratkaisujen käyttö kliinisissä työnkuluissa on kuitenkin edelleen rajallista, ja terveydenhuollon ammattilaisilla on keskeinen rooli niiden onnistuneessa hyödyntämisessä.
Limpuista levaineihin – kerro tutkijoille leivän leipomisesta7.10.2025 06:33:00 EEST | Tiedote
Kupliiko keittiössäsi hapanleipäjuuri? Syntyykö leipätaikinasi sormituntumalla vai leivontavideoiden ohjeilla? Millaisia kommelluksia, kokeiluja ja oivalluksia olet kokenut leipätaikinoiden äärellä? Leivän leipomiskokemukset kiinnostavat nyt Oulun yliopiston tutkijoita.
Dna-viivakoodaus nopeuttaa lajien seurantaa Amazonin ja myös Suomen metsissä3.10.2025 07:04:00 EEST | Tiedote
Dna-viivakoodaus kannettavien laitteiden avulla mullistaa monimuotoisuuden seurannan Perun Amazonin sademetsissä. Tekniikkaa hyödynnetään maailmanlaajuisesti, myös pohjoisissa metsissä Oulun yliopiston tutkimuksissa.
”Tärkeintä on lisätä tietoa” – Sonja Pietiläisen tutkimus avaa oikeistoradikalismin ja ilmastopolitiikan rajoja poikkeuksellisella tavalla1.10.2025 11:18:43 EEST | Tiedote
Tuore väitöskirja nostaa esiin muun muassa äärioikeiston suhteen ilmastonmuutokseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme