Suomen venealalla haastava vuosi, yritykset ennakoivat jo käännettä

Suomen veneilyn keskeinen mittari on veneiden rekisteröintimäärä, joka kääntyi nousuun finanssikriisin jälkeen vuodesta 2013 alkaen ja oli huipussaan pandemiavuonna 2021. Venerekisteriin merkitään kaikki yli 5,5 metriä pitkät tai yli 15 kilowatin (20 hevosvoiman) moottorilla varustetut veneet. Vuonna 2024 uusien veneiden rekisteröinnit vähenivät 19,6 % edelliseen vuoteen verrattuna, mutta käytettyjen veneiden kauppa jatkui erittäin vilkkaana. 

Veneala työllistää Suomessa noin 3500 henkeä ja Finnboatin jäsenyritysten liikevaihto oli alustavan arvion mukaan lähes 800 miljoonaa euroa. 

”Vuosi 2024 oli venealalle vielä hyvin haastava, mutta vuoden vaihteessa Finnboatin jäsenille tehty kysely ennustaa kuitenkin jo käännettä. Toinen lupaava merkki on, että tulevaan veneilykauteen valmistautumisen käynnistäville Helsingin Vene Båt -messuille on tulossa merkittävästi viimevuotista enemmän veneitä”, Venealan Keskusliitto Finnboatin toimitusjohtaja Jarkko Pajusalo kertoo. 

Pajusalon mukaan kuluttajien varovaisuus ja heikko ostovoima on näkynyt erityisesti suosituimman veneluokan eli pienehköjen perämoottoriveneiden myynnissä, mutta ostovoiman palautuminen korjaa vähitellen tilannetta. 

”Suomessa veneily on lähes koko kansan harrastus ja pienten ja keskikokoisten perämoottoriveneiden kysynnän palautuminen riippuu kuluttajien ostovoimasta ja luottamuksesta omaan talouteen. Kuluttajien ostovoiman palautuminen Suomessa ja lähimarkkinoilla lähti korjaantumaan viime vuoden toisella puoliskolla, mutta on ollut selvästi ennakoitua hitaampaa”, Pajusalo sanoo. 

Yli 90 % Suomessa myytävistä uusista veneistä on pituudeltaan korkeintaan 7 metriä. Alle seitsenmetrisiä uusia veneitä rekisteröitiin viime vuonna 1161 kappaletta, yli kymmenmetrisiä 41 kappaletta

Uusien vesikulkuneuvojen rekisteröinnit vähenivät lähes 20 prosenttia

Vuonna 2024 erilaisia uusia vesikulkuneuvoja rekisteröitiin 2 631 kappaletta (3 272 kappaletta vuonna 2023). Moottoriveneitä rekisteröitiin 1 895 kappaletta (2 359 kappaletta) ja kovapohjaisia ilmatäytteisiä veneitä eli RIB:ejä 31 (51) kappaletta. Vesijettejä rekisteröitiin 653 kappaletta (785). 

Suomalaiset luottavat tuttuihin kotimaisiin merkkeihin, ja moottoriveneiden ensirekisteröintien kymmenen kärki olikin vahvasti kotimaisissa käsissä. Tilastoykkösenä pysyi Buster (350 rekisteröityä venettä) ja toisella sijalla Suvi (184), kolmannelle sijalle nousi Faster (180). Yli sadan kappaleen rekisteröintimääriin ylsivät myös Silver, Yamarin ja Terhi. 

Kaikkien vesikulkuneuvojen tilastoykkösenä pysyi edelleen vesijettimerkki Sea-Doo (569 kappaletta).

Uusia purjeveneitä rekisteröitiin 17, eli yhtä monta kuin edellisvuoden aikana. Suosituin merkki oli ranskalainen Beneteau (4 kappaletta). Suurin Suomeen rekisteröity uusi purjevene oli 16-metrinen Beneteau Oceanis 51.1. Suomessa valmistettuja purjeveneitä ensirekisteröitiin omavalmisteiden lisäksi yksi, Nautorin telakalta Pietarsaaresta vesille laskettu 15-metrinen Swan 48. 

Samaan aikaan käytettyjen veneiden kauppa jatkui selvästi pandemiaa edeltävää aikaa vilkkaampana. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin ylläpitämän venerekisterin mukaan veneiden omistajavaihdoksia kirjattiin yhteensä 23 506 kappaletta, mikä oli vain sata vähemmän kuin edellisenä vuonna. 

”Veneet ovat maailman pitkäikäisimpiä kestokulutushyödykkeitä, mikä johtaa siihen, että ne myös vaihtavat omistajaa useita kertoja elinkaarensa aikana,” Pajusalo toteaa.

Vesikulkuneuvojen ensirekisteröinnit Suomeen 2020–2024 

	2020	2021	2022	2023	2024
Moottoriveneet:	3 361	3 699	3 242	2 359	1 895
Purjeveneet:	22	22	18	17	17
Ilmatäytteiset/RIB:	68	104	78	51	31
Vesijetit:	1 272	1 276	1 179	785	653
Muut:	46	64	72	60	35
Yhteensä:	4 769	5 166	4 589	3 272	2 631

Vesikulkuneuvojen omistajavaihdokset 2020–2024 

	2020	2021	2022	2023	2024
Moottoriveneet:	24 759	23 930	18 394	19 218	19 012
Purjeveneet:	1 593	1 573	1 227	1 117	1 193
Ilmatäytteiset/RIB:	112	109	119	136	145
Vesijetit:	2 309	2 723	2 722	3 040	3 050
Muut:	87	102	76	93	106
Yhteensä:	28 860	28 437	22 538	23 604	23 506

Kappaletta, lähde: Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Huom. purjeveneiden luvuissa on mukana moottoripurjehtijat

Vesikulkuneuvojen vienti laski

Tullitilaston mukaan Suomen veneviennin arvo laski tammi-marraskuussa 2024 noin 24 % verrattuna edelliseen vuoteen. Veneitä vietiin yli 3 000 kappaletta 45 eri maahan. Lukumääräisesti venevienti putosi 39 % ja viennin arvo laski 24 %. 

Arvoltaan suurimmaksi vientimaaksi nousi USA, jonne vietiin veneitä 45 miljoonan euron arvosta. Toiseksi suurin vientimaa oli Norja, jonne vietyjen veneiden määrä laski 42 % ja arvo laski 44 % jääden 32 miljoonaan euroon.  Kolmanneksi suurin vientimaa oli Ruotsi; viennin arvo pieneni 58 % ja sinne toimitettiin yli 1 200 venettä yhteisarvoltaan 28 miljoonaa euroa. 

Purjeveneitä vietiin vuoden ensimmäisten 11 kuukauden aikana yhteensä 42 kappaletta, kaikkiaan 125 miljoonan euron arvosta. Sekä määrä että tullausarvo laskivat edellisestä vuodesta. Purjeveneviennin tärkeimmät maat olivat USA (35 M€), Caymansaaret (14 M€), Norja (13,5 M€), Ranska (13,2 M€) ja Saksa (12 M€). 

Vientitilasto 10 suurimman maan osalta 2024 1–11:

	M€	kpl	Kasvu-%
USA	45,1	66	138,10 %
Norja	31,6	881	-44,50 %
Ruotsi	27,6	1265	-58,00 %
Saksa	21,7	183	-6,60 %
Ranska	20	24	-13,50 %
Iso-Britannia	18,9	81	-35,50 %
Caymansaaret	14,4	2	-
Sveitsi	10,2	56	-46,70 %
Turkki	10,1	49	36,70 %
Britt. Neitsyts.	6,8	1	135,00 %
Koko vienti	252,6 M€	3 012	-22,60 %

Tuonti laski 35 %

Merkittävin veneiden tuontimaa oli edelleen Meksiko, josta tuodut 997 vesikulkuneuvoa olivat vesijettejä, joista suurin osa tullattiin EU-alueelle Suomen kautta ja vietiin edelleen muualle Eurooppaan. Tuonti Meksikosta pieneni 46 %. Toiseksi tärkein tuontimaa oli Puola, josta tammi–marraskuun 2024 tuonti pieneni 34 % 7,8 miljoonaan euroon ja 107 veneeseen. Ruotsista tuotiin 109 venettä yhteisarvoltaan 3,6 miljoonaa euroa. Tuonti Ruotsista pieneni 15 %.

Tuontitilasto 5 suurimman maan osalta 2024 1–11:

	M€	kpl	Kasvu-%
Meksiko	11,5	997	-46,00 %
Puola	7,8	107	-33,80 %
Iso-Britannia	4	234	-59,60 %
Ruotsi	3,6	109	-15,00 %
Ranska	0,9	3	18490,00 %
Koko tuonti	35,6	4 288	-34,80 %

Saaristojen ja järvien Suomi veneilymaana

Vahvimmat veneilymaakunnat olivat Uusimaa ja Varsinais-Suomi. Näillä alueilla rekisteröitiin 40 % maan kaikista vesikulkuneuvoista. Vilkkaimmat veneilykunnat vesikulkuneuvojen ensirekisteröintien määrien perusteella olivat Helsinki (206), Kuopio (114), Espoo (99) ja Turku (97).

Suomessa oli rekisteröityjä vesikulkuneuvoja vuoden 2024 päättyessä yhteensä 244 258 kappaletta. Eniten Helsingissä (17 379), Espoossa (8 019) ja Turussa (7 559). Yli 5 000 rekisteröidyn vesikulkuneuvon kuntia olivat lisäksi Parainen (7 135), Kuopio (5 762), Raasepori (5 504) ja Porvoo (5 282). Rekisteröityjen vesikulkuneuvojen lisäksi erityisesti järvialueilla on satojatuhansia pienveneitä.

Venealan suhdannebarometri ennakoi käännettä

Finnboat on perinteiseen tapaan kerännyt jäsenistöltään vuoden vaihteessa liikevaihtoon ja henkilöstöön kohdistuvia arvioita. 43 % yrityksistä ennakoi tasaista liikevaihtoa, 44 % odottaa kasvua ja 13 % liikevaihdon laskua.

Teollisuuden lomautuksista huolimatta koko venealan työllisyyden odotetaan kuitenkin pysyvän edelleen hyvällä tasolla, mikä kertoo uskosta alan tulevaisuuteen. 68 % yrityksistä arvioikin henkilöstön määrän pysyvän samana ja 23 % arvioi henkilöstön määrän kasvavan vuonna 2025. Henkilöstön arvioi pienenevän 9 % yrityksistä.

Henkilöstö vuodelle 2025

• 23 % yrityksistä arvioi henkilöstön määrän kasvavan (17 % edellisvuonna)
• 9 % yrityksistä arvioi henkilöstömäärän pienenevän (8 %)
• 68 % yrityksistä arvioi henkilöstömäärän pysyvän ennallaan (75 %).

Liikevaihto vuodelle 2025

• 44 % yrityksistä arvioi liikevaihdon kasvavan (33 % edellisvuonna)
• 13 % yrityksistä arvioi liikevaihdon pienenevän (19 %)
• 43 % yrityksistä arvioi liikevaihdon pysyvän ennallaan (48 %).

Henkilöstön lomautuksia on vuonna 2024 toteutettu 15 %:ssa barometriin vastanneista 116 yrityksestä (15 % edellisenä vuonna).