Kela ei enää maksa kansaneläkkeitä ulkomaille – muutos voi vaikuttaa myös Suomessa asuvien eläkkeen määrään
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Pressrelease in English (kela.fi).
Kela on 1.2.2025 lopettanut kansaneläkkeiden maksamisen muihin EU-asetuksia soveltaviin maihin kuin Suomeen. Muutos voi vaikuttaa siihen, mikä maa vastaa asiakkaan sairaanhoidon kustannuksista, sekä siihen, onko asiakkaalla oikeus saada eläkettä saavan hoitotukea. Lisäksi muutos voi vaikuttaa kansaneläkkeen määrään niillä asiakkailla, jotka asuvat Suomessa mutta ovat aiemmin asuneet tai työskennelleet EU- tai Eta-maassa, Sveitsissä tai Isossa-Britanniassa.
Kela ei 1.2.2025 alkaen enää maksa kansaneläkkeenä maksettavia vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeitä niille eläkkeensaajille, jotka asuvat toisessa EU- tai Eta-maassa, Sveitsissä tai Isossa-Britanniassa.
Kela on lähettänyt asiasta päätöksen niille näissä maissa asuville asiakkaille, jotka saavat vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä kansaneläkkeenä. Päätöksessä kerrotaan, että kansaneläkettä ei enää makseta 1.2.2025 alkaen.
Muutos voi vaikuttaa sairaanhoidon kustannusten korvattavuuteen
Jos asiakas on saanut Suomesta ainoastaan kansaneläkettä ja eläkkeen maksu on lopetettu, Suomi ei enää vastaa toisessa EU- tai Eta-maassa, Sveitsissä tai Isossa-Britanniassa asuvan asiakkaan eikä hänen kyseisessä maassa asuvan perheenjäsenensä sairaanhoidon kustannuksista.
Suomesta myönnetty hoito-oikeustodistus S1 tai E121 perutaan. Asiakas ei myöskään voi enää käyttää Suomen myöntämää eurooppalaista sairaanhoitokorttia. Hoito-oikeus päättyy myös niillä asiakkailla, joiden sairaanhoidon kustannuksista Suomi on vastannut puolison saaman kansaneläkkeen perusteella.
Jos asiakas tai hänen perheenjäsenensä saa Suomesta työeläkettä, Suomi vastaa jatkossakin sairaanhoidon kustannuksista asuinmaassa.
Aiemmin ulkomailla asuneen kansaneläkkeen määrä voi muuttua
Jos Suomessa asuva asiakas on aiemmin asunut tai työskennellyt toisessa EU- tai Eta-maassa, Sveitsissä tai Isossa-Britanniassa, hänen kansaneläkettään pidetään jatkossa EU-lainsäädännön mukaisena vähimmäiseläkkeenä. Tämän myötä eläkkeen laskentatapa muuttuu. Eläkkeen määrä lasketaan uudestaan vähimmäiseläkkeenä siinä vaiheessa, kun kansaneläke tarkistetaan seuraavan kerran. Kansaneläkkeen määrä voi tapauksesta riippuen pysyä ennallaan, suurentua tai pienentyä. Jos kansaneläkkeen määrä muuttuu uudelleenlaskennan takia, sillä voi olla vaikutusta esimerkiksi eläkkeensaajan asumistuen ja takuueläkkeen määrään.
On arvioitu, että kansaneläkkeen uudelleenlaskenta vähimmäiseläkkeenä koskee enimmillään noin 32 000:ta Suomessa asuvaa kansaneläkkeen saajaa, jotka ovat aiemmin työskennelleet tai asuneet EU- ja Eta-maissa, Sveitsissä tai Isossa-Britanniassa.
Mitä tilanteita muutos ei koske?
Muutos ei koske perhe-eläkkeitä eli leskeneläkettä ja lapseneläkettä. Niitä maksetaan edelleen EU- ja Eta-maihin, Sveitsiin ja Isoon-Britanniaan.
Muutos ei vaikuta myöskään sosiaaliturvasopimuksiin, joita Kela on tehnyt Yhdysvaltojen, Kanadan, Israelin, Chilen ja Australian kanssa. Kela voi edelleen sopimuksen perusteella maksaa eläkkeitä näissä maissa asuville eläkkeensaajille.
Tilapäisen ulkomailla oleskelun aikana voi edelleen saada kansaneläkettä.
Työeläkelaitokset jatkavat työeläkkeiden maksua ulkomaille kuten ennenkin.
Lue lisää
Tiedote 13.12.2024: Kansaneläkkeiden maksaminen muihin EU-maihin- ja Eta-maihin, Sveitsiin ja Isoon-Britanniaan päättyy 1.2.2025
Yhteyshenkilöt
Päivi KuivasniemietuuspäällikköKela
Puh:020 634 9402etunimi.sukunimi@kela.fiKelan viestintäKelan viestinnän mediapuhelin palvelee arkisin klo 9–16. Numerossa ohjaamme haastattelupyyntöjä asiantuntijoillemme. Voit jättää haastattelupyynnön myös sähköpostitse.
Puh:020 634 7745viestinta@kela.fiKansaneläkelaitos (Kela) hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri elämäntilanteissa.

Muut kielet
- ENG: Kela no longer pays national pensions to recipients living abroad – the amount of pension paid to recipients living in Finland may be affected by the change as well
- SWE: FPA betalar inte längre folkpensioner till utlandet – förändringen kan också påverka pensionsbeloppet för dem som bor i Finland
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kela/FPA
Två av tre utexaminerade har studielån, rekordmånga mottagare av skolresestöd läsåret 2024/20255.11.2025 06:00:00 EET | Pressmeddelande
Läsåret 2024/2025 hade 295 000 studerande studiestöd och 92 000 studerande fick stöd för skolresor. 143 000 studerande lyfte studielån. Det här framgår av FPA:s färska statistik över studieförmåner.
Kahdella kolmesta korkeakouluista valmistuneista on opintolainaa, koulumatkatuen saajia ennätysmäärä lukuvuonna 2024/20255.11.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Lukuvuoden 2024/2025 aikana opintotukea sai 295 000 ja koulumatkatukea 92 000 opiskelijaa. 143 000 opiskelijaa nosti opintolainaa. Tiedot selviävät Kelan tuoreesta opintoetuustilastosta.
Kutsu mediatilaisuuteen 13.11.2025: Ensimmäiset tiedot 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilusta30.10.2025 11:42:12 EET | Kutsu
65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilu alkoi 1.9.2025. Kokeilun aikana 65 vuotta täyttäneet voivat käydä yksityisellä yleislääkärillä julkisen perusterveydenhuollon asiakasmaksun hinnalla. Kokeilu koskee yli viidesosaa Suomen väestöstä, ja se jatkuu vuoden 2027 loppuun asti. Kelassa järjestettävässä mediatilaisuudessa Kelan pääjohtaja Lasse Lehtonen kertoo ensimmäisiä tietoja kokeilun asiakasmääristä, asiakkaiden käyttämistä palveluista ja kokeilun kustannuksista. Aika ja paikka: torstaina 13.11. klo 9.30–10.30, Kelan päätalo, Nordenskjöldinkatu 12, Helsinki. Tilaisuuteen voi osallistua myös etänä. Ilmoittaudu tilaisuuteen Lyytissä viimeistään keskiviikkona 12.11 klo 12. Etäosallistujille lähetetään striimilinkki ennen tilaisuutta. Lämpimästi tervetuloa! Valinnanvapauskokeilu 65 vuotta täyttäneille
Ändringen gällande bostadsbidrag för studerande ledde till att mindre än 250 000 hushåll fick allmänt bostadsbidrag30.10.2025 06:00:00 EET | Pressmeddelande
I oktober fick 239 000 hushåll allmänt bostadsbidrag, vilket var 141 000 färre än året innan. Kostnaderna för det allmänna bostadsbidraget och studiestödets bostadstillägg var i september totalt 119 miljoner euro.
Muutos opiskelijoiden asumistuessa laski yleisen asumistuen saajamäärän alle 250 000 ruokakuntaan30.10.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Yleistä asumistukea sai lokakuussa 239 000 ruokakuntaa, mikä oli 141 000 ruokakuntaa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Yleisen asumistuen ja opintotuen asumislisän yhteiskustannukset olivat syyskuussa yhteensä 119 miljoonaa euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme