Jääkauden eläimet ja luonto heräävät eloon Heurekan uudessa näyttelyssä
Tiedekeskus Heurekan uusi Jääkauden jättiläiset -näyttely sijoittuu viimeisimmän jääkauden loppupuolelle noin 14 000 vuoden taakse. Tuolloin luontoa hallitsivat suuret nisäkkäät, kuten villamammutit, villasarvikuonot ja sapelihammaskissat, joiden kanssa ihmiset elivät rinnakkain.

Näyttelyssä kävijä kohtaa jääkauden eläimiä aidonkokoisina eläinrobotteina ja tutustuu neljän maantieteellisen alueen jääkaudenaikaiseen luontoon. Moniaistinen näyttelykokemus antaa käsityksen siitä, miltä elämä viimeisimmällä jääkaudella näytti Suomessa, Euroopassa ja Euraasiassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Noin 14 000 vuotta sitten nykyihminen oli jo asuttanut kaikki mantereet Etelämannerta lukuun ottamatta.
Näyttelyn edustalla on jäätikön reunalla jättikokoinen, säkäkorkeudeltaan yli nelimetrinen villamammutti (Mammuthus primigenius). Viimeisimmällä jääkaudella nykyisen Suomen aluetta peitti jopa kahden kilometrin paksuinen mannerjäätikkö. Ajoittain jäätikkö kuitenkin vetäytyi, ja osia Suomesta paljastui. Jääkaudella mammutit elivät laajalla alueella, joka ulottui Espanjasta läpi Euroopan ja Venäjän aina Kiinaan asti. Mammuttien luita ja hampaita on löydetty Suomesta kymmenkunta. Niistä nuorin on noin 15 500 vuoden ikäinen olkaluu, joka löytyi Helsingin Herttoniemestä.
Näyttelyssä Länsi-Euroopan mammuttiaroa esittelevällä alueella on villamammutin lisäksi esillä villasarvikuono, jääkarhu ja luolaleijona. Kalifornian punapuumetsään on sijoitettuna tylppäkuonokarhu, mastodontti ja hirmukoira. Argentiinan pampan maisemissa on puolestaan tutkittavana sen alueen eläinerikoisuuksia, kuten jättiläislaiskiainen, hippidion, toksodontti ja hurja sapelihammaskissa.
Jääkauden ajan ihmisten elämään näyttelykävijä pääsee eläytymään tekemällä luolamaalauksia sekä tutkimalla jääkauden asumusta ja pukeutumalla jääkaudelle tyypillisiin vaatteisiin. Näyttelyssä voi myös astua luolaan ja tutustua siellä jääkaudella käytössä olleisiin soittimiin - rumpuun, huiluun, helistimeen ja suhistuspuuhun.
- Jääkauden maailma oli kovin erilainen kuin se maailma, jossa nyt elämme. Jääkaudella luontoa hallitsivat suuret nisäkkäät, joiden kanssa ihmiset ehtivät lyhyen aikaa elää rinnakkain. Muuttuvalla ilmastolla on kautta maailmanhistorian ollut dramaattisia vaikutuksia luontoon. Luonnon nykytila on maapallon historian mittapuulla poikkeuksellinen. Maailmassa on vähemmän suuria villieläimiä kuin moniin miljooniin vuosiin. Huomattava osa megafaunasta, eli yli 45 kg painavista eläimistä, kuoli sukupuuttoon viimeisimmän jääkauden loppupuolella. Kaikki nykyiset eläinlajit ovat siis selviytyjiä, sanoo näyttelyn tieteellisenä asiantuntijana toiminut biologi Maija Karala.
Jääkauden lopussa luonnon oli sopeuduttava yhtä aikaa muuttuvaan ilmastoon ja ihmisiin. Seurauksena noin kaksi kolmasosaa maailman suurista eläimistä kuoli sukupuuttoon. Nykyään luonto on jälleen ihmisten armoilla. Muutamme ilmastoa nopeammin ja kuumemmaksi kuin miljooniin vuosiin. Kasvihuonekaasut estävät auringon lämmön haihtumista avaruuteen ja ihmisten vuoksi kasvihuonekaasuja vapautuu nyt ilmakehään enemmän kuin niitä poistuu. Ihmisten toiminta ratkaisee, kuinka paljon ilmasto vielä lämpenee.
Nykyään ihminen ymmärtää paremmin vaikutuksensa sekä oman lajinsa, että muiden lajien selviytymisessä ja kykenee halutessaan toimimaan kestävämmällä tavalla. Näyttely on tarina luonnon monimuotoisuudesta sekä siitä, miten ihmisellä on omalla toiminnallaan mahdollisuus vaikuttaa sen säilymiseen.
Jääkauden jättiläiset -näyttely on esillä Heurekassa 8.2.2025–6.9.2026.
Lisätiedot:
Näyttelyn projektipäällikkö Päivi Garner, puh. 040 9015 271, paivi.garner@heureka.fi
Näyttelyn verkkosivut: https://www.heureka.fi/blogs/nayttelyt/jaakauden-jattilaiset
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Näyttelyn projektipäällikkö Päivi Garner, puh. 040 9015 271, paivi.garner@heureka.fi
Kuvat





Tietoja julkaisijasta
Tiedekeskus Heureka Vantaan Tikkurilassa on monipuolinen elämyskokonaisuus, joka tarjoaa vuorovaikutteisia näyttelyitä sekä tiedeohjelmia ja tapahtumia ympäri vuoden. Heureka jakaa oivaltamisen ilon noin 300 000 kävijän kanssa vuosittain ja kuuluu Suomen suosituimpiin vapaa-ajankeskuksiin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tiedekeskus Heureka
Heureka’s CEO Mikko Myllykoski elected to ASTC Board of Directors1.9.2025 14:09:09 EEST | Press release
Mr. Mikko Myllykoski, CEO of Heureka, the Finnish Science Centre, has been elected to a three-year term on the Board of Directors of the Association of Science and Technology Centers (ASTC), beginning September 8, 2025. ASTC is the global membership association for science centers and museums.
Aikuisten NOX-illassa Heurekassa syvennytään ilmastonmuutokseen 29.8.15.8.2025 10:30:41 EEST | Tiedote
Aikuisille suunnattu NOX-iltatapahtuma järjestetään perjantaina 29.8.2025 klo 18–22. Illan teemana on ilmastonmuutos. Kaikki illan luennot ja työpajat käsittelevät teemaa erilaisista näkökulmista ja kutsuvat yleisöä keskustelemaan aiheesta.
Lasten lääketieteen päivässä ohjelmaa koko perheelle Heurekassa 23.8.8.8.2025 09:28:15 EEST | Tiedote
Tiedekeskus Heurekassa voi hypätä terveydenhuollon ammattilaisen tai tutkijan rooliin lauantaina 23.8.2025 klo 9–18. Koko perheelle suunnatussa Lasten lääketieteen päivässä löytyy mielenkiintoista ja toiminnallista tekemistä kaikenikäisille.
Mainetutkimuksessa menestyneessä Heurekassa kaikkien aikojen toiseksi vilkkain kesäkuu8.7.2025 09:57:47 EEST | Tiedote
Tiedekeskus Heurekassa Vantaalla vieraili kesäkuussa yli 38 000 kävijää. Kaikkien aikojen kesäkuiden kävijälukuja vertailtaessa tämä on toiseksi korkein luku. Heurekan suosiosta kertoo myös matkailu- ja ravintola-alalla tehty tuore mainetutkimus, jossa Heureka saavutti alan parhaan mainearvosanan.
Leena Kaakinen tiedekeskusverkoston pääsihteeriksi16.5.2025 12:09:02 EEST | Tiedote
Suomalaisia tiedekeskuksia ja -museoita edustavan Suomen tiedekeskukset ry:n uudeksi pääsihteeriksi on valittu Leena Kaakinen. Hän seuraa tehtävässä Johanna Enqvistiä, joka siirtyy elokuussa 2025 Jyväskylän yliopistoon museologian apulaisprofessoriksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme