Eläkkeellesiirtymisiän nousu jatkuu ripeänä
10.2.2025 09:00:00 EET | Eläketurvakeskus (ETK) | Tiedote
Suomalaiset venyttävät työuriaan arvioitua ripeämmin. Viime vuonna työeläkkeelle siirryttiin keskimäärin 63,1-vuotiaana. Vuodelle 2025 asetettu tavoite on jo saavutettu, ja ohitettu yli puolella vuodella.
Suomalaisten eläkkeellesiirtymisikä on noussut tällä vuosikymmenellä nopeasti, ja hyvä kehitys jatkui myös viime vuonna. Eläketurvakeskuksen (ETK) tuoreen tilaston mukaan vuonna 2024 eläkkeellesiirtymisiän odote oli 63,1 vuotta, nousua edellisvuodesta 0,3 vuotta. Eläkkeelle siirtyneiksi katsotaan uudet työkyvyttömyyseläkkeen ja vanhuuseläkkeen saajat.
– Nyt ollaan yli puoli vuotta tavoitetta edellä. Vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen eläkkeellesiirtymisiän nousutavoite asetettiin 62,4 vuoteen vuonna 2025. Tavoitetta pidettiin kunnianhimoisena, mutta se saavutettiin jo etuajassa, ETK:n kehityspäällikkö Jari Kannisto kertoo.
Eläkkeellesiirtymisiän nousu tyrehtyi 2010-luvun puolivälissä. Sen jälkeen keskeisin syy uuteen nousupyrähdykseen on ollut vanhuuseläkkeen alaikärajan nostaminen, joka sisältyi vuoden 2017 eläkeuudistukseen.
Vanhuuseläkkeelle siirtyy vuosittain 40 000 suomalaista
Työeläkkeelle siirtyneitä on parin viime vuoden aikana ollut vajaat 58 000 henkilöä. Työkyvyttömyyseläke on myönnetty vajaalle 18 000 vakuutetulle, ja vanhuuseläkkeelle on jäänyt 40 000 suomalaista.
Viime vuosina osittaisesta vanhuuseläkkeestä on tullut suosittu eläkemuoto. Vuonna 2024 sen valitsi 31 000 yli 60-vuotiaista. Heistä valtaosa jatkoi samalla työelämässä.
Eläkkeellesiirtymisikä jatkaa lähivuosina nousuaan
ETK:n asiantuntijan mukaan eläkkeellesiirtymisiän hyvä nousutrendi todennäköisesti jatkuu.
– Tällä hetkellä ei ole näköpiirissä syytä, joka antaisi aihetta epäillä, etteikö nykyinen kehitys jatkuisi. Vanhuuseläkeikä nousee edelleen ja ikääntyneiden työllisyys on pysytellyt melko hyvällä mallilla, Jari Kannisto pohtii.
Tosin vanhuuseläkkeen ikärajan nousu on lisännyt jonkin verran myös työkyvyttömien määrää eläkeiän tuntumassa.
– Kehitys on luonnollinen, mutta tuskin voimistuu merkittävästi lähivuosina. Kokonaisuutena työkyvyttömyys on kuitenkin vähentynyt edelleen.
Vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee ikäluokittain
Vanhuuseläkkeen alaikärajaa nostetaan lähivuosina ikäluokittain kolmen kuukauden jaksoissa.
Vuonna 2025 vanhuuseläkkeen alaikärajan saavuttavat 1.7.1960–31.3.1961 syntyneet. Heillä ikäraja on alle 65 vuotta.
Vuonna 2027 alaikärajan saavuttavat vuonna 1962 syntyneet. Heillä ikäraja on 65 vuotta.
|
Syntymävuosi |
Alin vanhuuseläkeikä |
|
1960 |
64 v 6 kk |
|
1961 |
64 v 9 kk |
|
1962–1964 |
65 v |
Eläkkeellesiirtymisiän odote lasketaan kuten elinajanodote
Eläkkeellesiirtymisiän odote mittaa eläkkeellesiirtymisen kehitystä työeläkejärjestelmässä.
Odote kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, jos eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla.
Odote on väestön ikärakenteesta riippumaton ja lasketaan samalla periaatteella kuin elinaikaa mittaava elinajanodote.
Lisätietoa
Kehityspäällikkö Jari Kannisto, puh. 029 411 2232, etunimi.sukunimi@etk.fi
Aiheesta verkkopalveluissamme
Avainsanat
Kuvat
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Pensionsbarometern: Majoriteten av finländarna skulle inte skära i pensionerna – hälften litar på pensionssystemet2.6.2026 07:00:00 EEST | Pressmeddelande
Två tredjedelar av finländarna förhåller sig negativt till nedskärningar i de nuvarande eller framtida pensionerna som ett sätt att stärka finansieringen av pensionerna. Hälften av dem som svarade på Pensionsskyddscentralens (PSC) nya Pensionsbarometer litar på pensionssystemet.
Eläkebarometri: Enemmistö suomalaisista ei leikkaisi eläkkeitä – eläkejärjestelmään luottaa puolet2.6.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Kaksi kolmasosaa suomalaisista suhtautuu kielteisesti nykyisten tai tulevien eläkkeiden leikkaamiseen, jos eläkkeiden rahoitusta pitäisi vahvistaa. Eläketurvakeskuksen (ETK) uuden Eläkebarometrin vastaajista puolet luottaa eläkejärjestelmään.
Plattformsarbetarnas inkomster och ställning på arbetsmarknaden varierar mera än den övriga befolkningens19.5.2026 08:00:00 EEST | Pressmeddelande
I Finland har plattformsarbetarna i genomsnitt en lägre årsinkomst än de som inte arbetar via plattformer, visar en ny undersökning. Plattformsarbetarnas inkomster och inkomstkällor varierar också mera än den övriga befolkningens. De rör sig oftare mellan anställningar, egenföretagande, studier och arbetslöshet.
Alustatyöntekijöiden tulot ja asema työmarkkinoilla vaihtelevat enemmän kuin muulla väestöllä19.5.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Suomessa alustatyötä tekevien vuositulot ovat keskimäärin pienemmät kuin niillä, jotka eivät tee alustatyötä, käy ilmi uudesta tutkimuksesta. Alustatyöntekijöiden tulot ja tulonlähteet myös vaihtelevat muuta väestöä enemmän. He siirtyvät muita yleisemmin palkkatyön, yrittäjyyden, opiskelun ja työttömyyden välillä.
Jämförelse av pensionsplacerarnas avkastning: Åter ett bra år för finländska pensionsplacerare20.4.2026 05:00:00 EEST | Pressmeddelande
Finländska pensionsplacerare klarade sig bra i en internationell jämförelse av placeringsavkastningen år 2025. Bland placerare som omfattas av solvensreglering kom de finländska placerarna i topp, liksom i fjol.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme