Eläkkeellesiirtymisiän nousu jatkuu ripeänä
10.2.2025 09:00:00 EET | Eläketurvakeskus (ETK) | Tiedote
Suomalaiset venyttävät työuriaan arvioitua ripeämmin. Viime vuonna työeläkkeelle siirryttiin keskimäärin 63,1-vuotiaana. Vuodelle 2025 asetettu tavoite on jo saavutettu, ja ohitettu yli puolella vuodella.
Suomalaisten eläkkeellesiirtymisikä on noussut tällä vuosikymmenellä nopeasti, ja hyvä kehitys jatkui myös viime vuonna. Eläketurvakeskuksen (ETK) tuoreen tilaston mukaan vuonna 2024 eläkkeellesiirtymisiän odote oli 63,1 vuotta, nousua edellisvuodesta 0,3 vuotta. Eläkkeelle siirtyneiksi katsotaan uudet työkyvyttömyyseläkkeen ja vanhuuseläkkeen saajat.
– Nyt ollaan yli puoli vuotta tavoitetta edellä. Vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen eläkkeellesiirtymisiän nousutavoite asetettiin 62,4 vuoteen vuonna 2025. Tavoitetta pidettiin kunnianhimoisena, mutta se saavutettiin jo etuajassa, ETK:n kehityspäällikkö Jari Kannisto kertoo.
Eläkkeellesiirtymisiän nousu tyrehtyi 2010-luvun puolivälissä. Sen jälkeen keskeisin syy uuteen nousupyrähdykseen on ollut vanhuuseläkkeen alaikärajan nostaminen, joka sisältyi vuoden 2017 eläkeuudistukseen.
Vanhuuseläkkeelle siirtyy vuosittain 40 000 suomalaista
Työeläkkeelle siirtyneitä on parin viime vuoden aikana ollut vajaat 58 000 henkilöä. Työkyvyttömyyseläke on myönnetty vajaalle 18 000 vakuutetulle, ja vanhuuseläkkeelle on jäänyt 40 000 suomalaista.
Viime vuosina osittaisesta vanhuuseläkkeestä on tullut suosittu eläkemuoto. Vuonna 2024 sen valitsi 31 000 yli 60-vuotiaista. Heistä valtaosa jatkoi samalla työelämässä.
Eläkkeellesiirtymisikä jatkaa lähivuosina nousuaan
ETK:n asiantuntijan mukaan eläkkeellesiirtymisiän hyvä nousutrendi todennäköisesti jatkuu.
– Tällä hetkellä ei ole näköpiirissä syytä, joka antaisi aihetta epäillä, etteikö nykyinen kehitys jatkuisi. Vanhuuseläkeikä nousee edelleen ja ikääntyneiden työllisyys on pysytellyt melko hyvällä mallilla, Jari Kannisto pohtii.
Tosin vanhuuseläkkeen ikärajan nousu on lisännyt jonkin verran myös työkyvyttömien määrää eläkeiän tuntumassa.
– Kehitys on luonnollinen, mutta tuskin voimistuu merkittävästi lähivuosina. Kokonaisuutena työkyvyttömyys on kuitenkin vähentynyt edelleen.
Vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee ikäluokittain
Vanhuuseläkkeen alaikärajaa nostetaan lähivuosina ikäluokittain kolmen kuukauden jaksoissa.
Vuonna 2025 vanhuuseläkkeen alaikärajan saavuttavat 1.7.1960–31.3.1961 syntyneet. Heillä ikäraja on alle 65 vuotta.
Vuonna 2027 alaikärajan saavuttavat vuonna 1962 syntyneet. Heillä ikäraja on 65 vuotta.
|
Syntymävuosi |
Alin vanhuuseläkeikä |
|
1960 |
64 v 6 kk |
|
1961 |
64 v 9 kk |
|
1962–1964 |
65 v |
Eläkkeellesiirtymisiän odote lasketaan kuten elinajanodote
Eläkkeellesiirtymisiän odote mittaa eläkkeellesiirtymisen kehitystä työeläkejärjestelmässä.
Odote kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, jos eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla.
Odote on väestön ikärakenteesta riippumaton ja lasketaan samalla periaatteella kuin elinaikaa mittaava elinajanodote.
Lisätietoa
Kehityspäällikkö Jari Kannisto, puh. 029 411 2232, etunimi.sukunimi@etk.fi
Aiheesta verkkopalveluissamme
Avainsanat
Kuvat
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Pensionsövergångarna senarelagts snabbt - PSC:s Kautto: ”Förändringen stärkt de offentliga finanserna”13.2.2026 09:00:00 EET | Pressmeddelande
Pensioneringsåldern i Finland har stigit snabbare än målsättningen. I fjol pensionerades finländare med arbetspension i genomsnitt vid 63,2 års ålder. Samtidigt fortsatte sysselsättningsgraden bland äldre att stiga.
Eläkkeelle siirtyminen myöhentynyt nopeasti – ETK:n Kautto: "Muutos vahvistanut julkista taloutta"13.2.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Eläkkeellesiirtymisikä on noussut Suomessa tavoiteltua ripeämmin. Viime vuonna suomalaiset jäivät työeläkkeelle keskimäärin 63,2-vuotiaana. Samalla ikääntyneiden työllisyysaste jatkoi nousuaan.
De som pensionerats före 30 års ålder har en kort arbetshistoria – depression vanligaste orsaken till unga vuxnas sjukpension15.1.2026 07:45:00 EET | Pressmeddelande
Största delen av sjukpensionerna för personer under 30 år beror på psykiska sjukdomar. Enligt Pensionsskyddscentralens (PSC) undersökning är de som blivit sjukpensionerade som unga ändå olika på många sätt. Ungefär hälften av dem som blivit pensionerade i 18–29 års ålder inte arbetat alls.
Alle 30-vuotiaiden eläkkeelle siirtyneiden työhistoria on lyhyt – masennus yleisin syy nuorten aikuisten työkyvyttömyyseläkkeille15.1.2026 07:45:00 EET | Tiedote
Valtaosa alle 30-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeistä johtuu mielenterveyden häiriöistä. Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimuksen mukaan nuorena työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet ovat kuitenkin varsin moninainen joukko. Noin puolella 18–29-vuotiaana eläkkeelle siirtyneistä ei ole työuraa lainkaan.
Så här ändras arbetspensionerna år 202617.12.2025 08:30:00 EET | Pressmeddelande
År 2026 sker flera förändringar i arbetspensionerna: en ny årskull uppnår pensionsåldern, pensionsintjäningen förenhetligas och det blir möjligt att tjäna in pension ett år längre. Indexen och livslängdskoefficienten uppdateras och påverkar pensionens storlek. Här finns de viktigaste ändringarna i ett nötskal.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme