Heikki Marilan laaja takautuva näyttely Sara Hildénin taidemuseossa

Turussa asuva ja työskentelevä Heikki Marila (s. 1966) on sukupolvensa merkittävimpiä suomalaisia taidemaalareita. Marilan maalauksissa on ollut opiskeluajoista lähtien yhteiskunnallinen näkökulma. Vallan käsite kulkee punaisena lankana koko Marilan tuotannon läpi.

Näyttely alkaa Marilan 1990-luvun maalauksista, jotka käsittelevät valtaa, suomalaista kansallista identiteettiä sekä yhteiskunnan sosiaalisia rakenteita. Eduskunta (1996) kuuluu sarjaan, jossa Marila on kuvannut vallan instituutioita pienoiskoossa. Sitä vastoin vähäpätöisinä pidetyt aiheet ovat saaneet monumentaalisen mittakaavan, kuten työvoimatoimiston aulaa kuvaava Tyäkkäri (2001).

”Heikki Marilan maalaukset avaavat meille visuaalisin viestein näköaloja yhteiskunnallisiin tilanteisiin, joista voimme tulkita eri aikakausien pohjavireitä. Näistä osan tunnistamme toisteisina omassa ajassamme”, museonjohtaja Anna Hjorth-Röntynen sanoo.

2000-luvun alussa Marilan huomio kohdistui yhteen länsimaisen taiteen historian kuuluisimmista maalauksista, Isenheimin alttaritauluun (n. 1512–1516), ja sen tunnetuimpaan osaan, Ristiinnaulitsemiseen. Marila sai kimmokkeen teossarjalleen siitä tunnelatauksesta, jonka teos hänessä herätti.

Marila maalasi vuosituhannen alussa myös ensimmäiset kukka-aiheiset maalauksensa. Teosten lähtökohtana olivat 1600-luvun hollantilaiset kukkamaalaukset ja niiden runsas symboliikka. Tavanomaisena ja kepeänä pidetyn kuva-aiheen Marila maalasi mahdollisimman suureen kokoon. Vuonna 2011 hän voitti arvostetun Carnegie Art Award -palkinnon kolmella kukka-aiheisella maalauksellaan.

Museon yläaulassa nähdään Marilan taivasaiheisen maalaussarja, jonka innoittajana on ollut barokkitaiteilija Giovanni Battista Tiepolon runsaat taivasnäkymät. Marilan Jaakobin paini -triptyykki (2014) liittyy Raamatun kertomukseen Jumalan tai enkelin kanssa painivasta Jaakobista. Esillä on myös kolme Marilan maisema-aiheista maalausta, joissa taiteilija on lähestynyt aihetta yhtenä maalaustaiteen historian tunnistettavana kuvatyyppinä.

Museon alakerrassa on esillä aivan uusia kukka-aiheisia maalauksia sekä lisää vallan ja väkivallan tematiikkaan pureutuvia teoksia, jotka käsittelevät maailman ajankohtaista tilaa. Lukko-maalausten (2024) lähtökohtana on rynnäkkökiväärin lukko. Alakerrassa on esillä osa lähiöitä kuvaavasta sarjasta Kartat (2004–05).

Marilalle aihe on syy maalata. Maalaamisen prosessi itsessään tuottaa teoksiin sisältöä: ”Tekotavan, materiaalisen maalausjäljen, tulee osaltaan luoda maalauksen sitä sisältöä, jota ajan takaa. Sanallisesti tätä on hankala selittää, sillä kyseessä on intuitiivinen asia.”

”Tämä on kulmakivinäyttely, joka valottaa erittäin hienosti kolmenkymmenen vuoden ajanjakson. Näyttelyssä on hieno, tiivis sisältö, ja se tekee todella hyvän läpileikkauksen tuotantooni. Tämän jälkeen valtaosaa näistä teoksista ei sitten nähdäkään pitkään aikaan yhdessä, joten kannattaa tulla katsomaan”, Marila kehottaa.

”Näyttelyn ripustuksesta tuli runsas, mutta runsaita ovat Heikki Marilan maalauksetkin. Laajuudestaan huolimatta Marilan taiteellinen tuotanto on selvärajainen ja johdonmukainen. Se, miten hän käsittelee taiteessaan valtaa, on todella kiinnostavaa. Näyttelyä on ollut kaiken kaikkiaan ilo tehdä”, kertoo näyttelyamanuenssi Saara Heikinheimo.

Näyttely jatkaa Sara Hildénin Säätiön kokoelmataiteilijoiden esittelyjen sarjaa. Sen yhteydessä julkaistaan runsaasti kuvitettu näyttelykirja (Sara Hildénin taidemuseon julkaisuja 110). Julkaisun artikkelien kirjoittajina ovat taidehistorioitsija Riikka Stewen, toimittaja, kirjoittaja ja kriitikko Timo Valjakka sekä näyttelyamanuenssi Saara Heikinheimo.

Näyttelyyn liittyy yhteistyöprojekti Pirkanmaan kuvataideopettajat ry:n kanssa. Projektissa yläkoululaiset ja toisen asteen opiskelijat tekevät Heikki Marilan taiteen innoittamina oman kukkamaalauksensa, jotka tulevat näyttelyyn esille helmikuun loppupuolella.

Heikki Marila 8.2.–18.5.2025 Sara Hildénin taidemuseossa