Lapsen myöhäinen kronotyyppi saattaa ennustaa pitkän aikavälin terveyshaittoja

Lapsen kronotyyppi eli luonnollinen taipumus olla virkeä aamulla tai illalla sekä epäsäännöllinen unirytmi saattavat vaikuttaa ruokailutottumuksiin ja painonkehitykseen ajan myötä.

Helsingin yliopiston ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksen yhteistutkimus perustui DAGIS-tutkimukseen, johon osallistui 864 päiväkoti-ikäistä lasta vuosilta 2015 ja 2016 sekä 210 esimurrosikäistä vuonna 2023 tehdyssä seurantatutkimuksessa. Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan tohtorikoulutettava Anna Abdollahin väitöskirja, joka perustuu pääosin liikeaktiviteettimittareilla tehtyyn objektiiviseen unenseurantaan, tarjoaa uutta tietoa unitottumusten yhteydestä lasten terveyteen.

Iltavirkuilla mahdollisesti ruokavalioon liittyviä riskejä

Välimuotoiseen kronotyyppiin verrattuna iltatyyppisyys oli yhteydessä epäterveellisempään ruokavalioon, kuten vähäisempään kasvisten ja suurempaan sokeripitoisten ruokien kulutukseen. Lisäksi iltatyyppiset lapset kokivat enemmän sosiaalista jetlagia (arki- ja viikonloppuöiden välisen unirytmin vaihtelua) ja vaihtelua unen ajoituksessa, vaikkakaan heidän unensa kesto ei ollut lyhyempi kuin lapsilla, joilla oli välimuotoinen kronotyyppi.

Vaikka iltatyyppisyydellä ei ollut yhteyttä varhaislapsuuden painoon, se liittyi suurempaan painonnousuun kahdeksan vuotta myöhemmin tehdyssä seurannassa. Samoin päiväkoti-iässä suurempaa sosiaalista jetlagia kokeneiden lasten paino nousi todennäköisemmin esimurrosikään mennessä.

Vaarana pitkän aikavälin terveysongelmat

Tutkittujen lasten yöunen kestolla ei havaittu merkittävää yhteyttä ruokailutottumuksiin tai painoon.

Abdollahin tutkimustulokset viittaavat siihen, että iltatyyppiset lapset saattavat olla unen kestosta riippumatta muita alttiimpia epäterveelliselle ruokavaliolle ja painonnousulle ajan myötä. Lisäksi tulokset osoittavat, että vuorokausirytmin häiriöiden mahdolliset kielteiset vaikutukset saattavat alkaa jo päiväkoti-iässä – jo ennen lasten koulutaipaleen alkua – ja jatkua koko lapsuuden.

– Tulosten perusteella vuorokausirytmin krooniset häiriöt, kuten uni-valvekäyttäytymisen ja kronotyypin välinen epäsuhta tai suuri sosiaalinen jetlag, saattavat altistaa lapset pitkän aikavälin terveysongelmille. Havainto korostaa sitä, miten tärkeää on ylläpitää johdonmukaisia unirutiineja ja ottaa huomioon henkilökohtainen vuorokausirytmi jo pienestä pitäen, Abdollahi toteaa.

Mahdollista hyötyä rutiineista

Abdollahin mukaan päiväkotivuosien aikana iltatyyppisiin lapsiin kohdistetuista interventioista voi olla hyötyä. Entistä vakaamman unirytmin tukeminen ja vuorokausirytmin häiriöiden vähentäminen voivat auttaa ehkäisemään epäterveellisiä ruokailutottumuksia ja liiallista painonnousua myöhemmin lapsuudessa. Interventioiden tarpeen ja pitkän aikavälin tehokkuuden määrittäminen edellyttää kuitenkin jatkotutkimuksia.

– Uni on terveyden peruspilari etenkin kasvaville lapsille. Unen kestoa on tarkasteltu laajalti, mutta tässä väitöskirjassa korostetaan, että lasten nukkumisen ajankohta voi olla yhtä tärkeää kuin heidän unensa kesto, Abdollahi sanoo.  

Faktalaatikko: Mikä on kronotyyppi?

• Kronotyyppi: Henkilökohtainen vuorokausirytmi, jonka mukaan ihminen on virkeä tai väsynyt vuorokauden eri aikoina
• Sosiaalinen jetlag: Arkielämän (työ- tai koulupäivien) ja viikonlopun (vapaapäivien) unen ajoituksen välinen epäsuhta, joka voi häiritä vuorokausirytmiä ja vaikuttaa terveyteen

Lue lisää DAGIS-tutkimushankkeen sivuilla: dagis.fi.

Väitöstilaisuus

Anna Abdollahi väittelee 8.2.2025 kello 12 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta “Sleep habits of Finnish preschoolers: Associations with diet and weight”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Suomen Laki -sali, Porthania, Yliopistonkatu 3. Vastaväittäjänä on apulaisprofessori Erica Jansen Michiganin yliopistosta ja kustoksena professori Maijaliisa Erkkola. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.