Finanssialan yhteinen luontositoumus julki - yhtiöt edistävät avoimuutta ja toimia luontokadon hillitsemiseksi
- Suomalaiset finanssialan yhtiöt ovat julkaisseet alan oman luontositoumuksen.
- Luontositoumuksen keskeisenä osana ovat mittarit, joilla kuvataan ja kootaan yhteen finanssialan toimia luontokadon ehkäisemiseksi vuosina 2024–2028.
- Finanssiala ry (FA) seuraa vuosittain toteutettavalla kyselyllä jäsentensä luonnon monimuotoisuutta edistävää työtä.
- Luontositoumuksella edistetään alan luontotoimien avoimuutta ja läpinäkyvyyttä.
Finanssiala ry (FA) tekee näkyväksi, kuinka finanssialan yhtiöt huomioivat luonnon monimuotoisuuden toiminnassaan. Toimien kehittymistä seurataan vuodesta 2024 alkaen. FA viestii avoimesti tuloksista. FA jäsenineen on sitoutunut luomaan kestävää huomista, joka huomioi luontokatoon liittyvät riskit.
”Pankit, vakuutusyhtiöt ja sijoittajat ovat luontokadon torjunnan kannalta paljon vartijoina yritysten kasvun rahoittajina sekä liiketoiminnan riskien vakuuttajina”, kertoo FA:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi.
”On välttämätöntä ohjata maailmanlaajuiset rahavirrat luontoa heikentävästä liiketoiminnasta luonnon vahvistamiseen. Finanssialan yhtiöiden vaikutus luontokatoon on välillinen, esimerkiksi sijoituskohteiden kautta. Alan vaikutukset luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen tulee silti kartoittaa ja minimoida", Ahosniemi jatkaa.
Vuonna 2023 FA:n hallitus linjasi tukevansa toimenpiteitä, jotka edistävät Kunming-Montrealin maailmanlaajuisen luonnon monimuotoisuuskehyksen tavoitteiden toteutumista. Tavoitteena on pysäyttää luontokadon eteneminen vuoteen 2030 mennessä ja sen jälkeen vahvistaa luonnon monimuotoisuutta.
Finanssialan luontositoumus on osa samaa vastuullisuuden jatkumoa kuin finanssialan ilmastositoumus ja siihen vuosina 2018–2022 liittyneet kyselyt. Monet muutkin toimialajärjestöt ja yritykset ovat tehneet omia sitoumuksia tai tiekarttoja luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi.
”Niin finanssiala kuin koko elinkeinoelämä tekevät jo tällä hetkellä paljon luontokadon hillitsemiseksi, mutta vielä on parantamisen varaa. Finanssialan luontositoumus mittareineen ja seurantakyselyineen toimii ikään kuin kompassina polulla kohti ekologisesti kestävämpää tulevaisuutta”, Ahosniemi toteaa.
Tutustu finanssialan luontositoumukseen
Finanssialan luontositoumus on aiheena Finanssiala ry:n Talouden pyöreän pöydän webinaarissa maanantaina 10.2.2025 klo 14.00–15.00.
Yhteyshenkilöt
Arno AhosniemiToimitusjohtaja
Puh:+358 20 793 4210arno.ahosniemi@finanssiala.fiAurora IdänpääJuristi
Puh:+358 20 793 4258aurora.idanpaa@finanssiala.fiPauliina Kaaresvirta-HuhtaYhteiskuntasuhde- ja vastuullisuuspäällikkö
Puh:020 793 4275pauliina.kaaresvirta-huhta@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimus: Suomalainen sijoittaja arvostaa vaivattomuutta ja tuottoa29.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Sijoituskohdetta valittaessa suomalaisille tärkeimmät kriteerit ovat vaivattomuus ja hyvät tuotot. Asia selviää Finanssiala ry:n teettämästä Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksesta. 64 prosenttia vastaajista sanoo, että vaivattomuudella on paljon vaikutusta sijoituskohteen valintaan. Tuotosta näin vastaa 63 prosenttia. Vähäisin painoarvo sijoittajille on sijoituskohteen eettisyydellä ja vastuullisuudella sekä ekologisuudella ja ympäristöarvojen huomioinnilla.
Miljardivoitot ja nollavastuu eivät sovi yhteen – EU vetää alustajättejä vastuuseen huijausten mahdollistamisesta28.11.2025 12:22:50 EET | Tiedote
Sosiaalisen median yritysten on jatkossa korvattava pankeille digihuijausten uhreille maksetut hyvitykset, jos käy ilmi, että alustat eivät ole poistaneet huijaukseksi ilmoitettua mainosta. Tämä perustuu uuteen EU:n maksusääntelyyn, josta Euroopan parlamentti ja Eurooppa-neuvosto sopivat. Uudet säännöt pohjautuvat EU:n digipalveluasetukseen (Digital Services Act, DSA) ja digimarkkinasäädökseen (Digital Markets Act, DMA), jotka rajoittavat laittoman sisällön leviämistä sekä estävät muun muassa Googlen, Amazonin ja Metan kaltaisia suuria verkkoalustoja kasvattamasta vaikutusvaltaansa kohtuuttomasti. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin rahaa yli 107 miljoonan euron arvosta. Pankit saivat pysäytettyä ja palautettua 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikollisten kynsiin jäi silti lähes 63 miljoonaa euroa. Verkkoalustat saavat petosrikollisten maksamista mainoksista merkittävät tulot. Meta arvioi, että jopa 10 prosenttia sen vuoden 2
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä: Suomi ikääntyy, väki vähenee – kuka maksaa ja miten? 2.12.202526.11.2025 09:51:49 EET | Tiedote
Suomalaisten elinikä pitenee, väestö ikääntyy ja hoivan tarve kasvaa. Samaan aikaan valtio velkaantuu yhä nopeammin. Miten turvaamme laadukkaan ja inhimillisen vanhuuden, kun julkinen talous on tiukemmalla?
Epämääräisiä sanamuotoja ja puutteellista tietosuojaa – perustuslakivaliokunta vaatii laajaa jatkovalmistelua esitykselle Verohallinnon tiedonsaantioikeuksien laajennukseksi20.11.2025 15:16:55 EET | Tiedote
Perustuslakivaliokunta kritisoi kovin sanakääntein Verohallinnon tiedonsaantioikeuksia laajentavaa hallituksen esitystä vertailutietotarkastuksista. Valiokunnan mukaan muun muassa henkilötietojen suojaaminen on esityksessä hyvin puutteellista. Perustuslakivaliokunta nostaa esiin myös liian väljän tulkinnan sallivat sanamuodot sekä puutteet kansalaisten oikeuksissa tarkistaa itseensä kohdistunut tietopyyntö. Finanssiala ry on kritisoinut esitystä sekä perustuslain takaaman yksityisyyden suojan että tietosuojan vastaisena. Tietosuojavaltuutettu on arvioinut, että esityksen mahdollistama data saattaisi helposti sisältää suuria määriä arkaluonteisiakin henkilötietoja myös niistä kansalaisista, joiden ei epäillä syyllistyneen väärinkäytöksiin.
FA:n Mella ehdottaa, että Finanssivalvonta huolehtisi vakauden lisäksi kasvusta19.11.2025 11:36:07 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) puheenjohtaja Sara Mella haluaa, että kilpailukyky- ja kasvutavoitteet sisällytetään Finanssivalvonnan (Fiva) ja EU-valvojien mandaattiin. Myös valvojien tulisi toiminnassaan huomioida kotimaisen ja eurooppalaisen talouskasvun ja kilpailukyvyn edellytykset. Kilpailukyvyn huomioiminen ei tarkoita sääntelyn keventämistä, vaan sen varmistamista, että sääntely edistää kasvua ja investointeja yhtä johdonmukaisesti kuin se turvaa vakautta ja kuluttajansuojaa. Finanssivalvonta pystyisi vaikuttamaan Suomen kilpailukykyyn esimerkiksi liiallisten ja kuormittavien velvoitteiden välttämisellä ja makrovakausvälineiden käytöllä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme