Finanssialan yhteinen luontositoumus julki - yhtiöt edistävät avoimuutta ja toimia luontokadon hillitsemiseksi
- Suomalaiset finanssialan yhtiöt ovat julkaisseet alan oman luontositoumuksen.
- Luontositoumuksen keskeisenä osana ovat mittarit, joilla kuvataan ja kootaan yhteen finanssialan toimia luontokadon ehkäisemiseksi vuosina 2024–2028.
- Finanssiala ry (FA) seuraa vuosittain toteutettavalla kyselyllä jäsentensä luonnon monimuotoisuutta edistävää työtä.
- Luontositoumuksella edistetään alan luontotoimien avoimuutta ja läpinäkyvyyttä.

Finanssiala ry (FA) tekee näkyväksi, kuinka finanssialan yhtiöt huomioivat luonnon monimuotoisuuden toiminnassaan. Toimien kehittymistä seurataan vuodesta 2024 alkaen. FA viestii avoimesti tuloksista. FA jäsenineen on sitoutunut luomaan kestävää huomista, joka huomioi luontokatoon liittyvät riskit.
”Pankit, vakuutusyhtiöt ja sijoittajat ovat luontokadon torjunnan kannalta paljon vartijoina yritysten kasvun rahoittajina sekä liiketoiminnan riskien vakuuttajina”, kertoo FA:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi.
”On välttämätöntä ohjata maailmanlaajuiset rahavirrat luontoa heikentävästä liiketoiminnasta luonnon vahvistamiseen. Finanssialan yhtiöiden vaikutus luontokatoon on välillinen, esimerkiksi sijoituskohteiden kautta. Alan vaikutukset luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen tulee silti kartoittaa ja minimoida", Ahosniemi jatkaa.
Vuonna 2023 FA:n hallitus linjasi tukevansa toimenpiteitä, jotka edistävät Kunming-Montrealin maailmanlaajuisen luonnon monimuotoisuuskehyksen tavoitteiden toteutumista. Tavoitteena on pysäyttää luontokadon eteneminen vuoteen 2030 mennessä ja sen jälkeen vahvistaa luonnon monimuotoisuutta.
Finanssialan luontositoumus on osa samaa vastuullisuuden jatkumoa kuin finanssialan ilmastositoumus ja siihen vuosina 2018–2022 liittyneet kyselyt. Monet muutkin toimialajärjestöt ja yritykset ovat tehneet omia sitoumuksia tai tiekarttoja luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi.
”Niin finanssiala kuin koko elinkeinoelämä tekevät jo tällä hetkellä paljon luontokadon hillitsemiseksi, mutta vielä on parantamisen varaa. Finanssialan luontositoumus mittareineen ja seurantakyselyineen toimii ikään kuin kompassina polulla kohti ekologisesti kestävämpää tulevaisuutta”, Ahosniemi toteaa.
Tutustu finanssialan luontositoumukseen
Finanssialan luontositoumus on aiheena Finanssiala ry:n Talouden pyöreän pöydän webinaarissa maanantaina 10.2.2025 klo 14.00–15.00.
Yhteyshenkilöt
Arno AhosniemiToimitusjohtaja
Puh:+358 20 793 4210arno.ahosniemi@finanssiala.fiAurora IdänpääJuristi
Puh:+358 20 793 4258aurora.idanpaa@finanssiala.fiPauliina Kaaresvirta-HuhtaYhteiskuntasuhde- ja vastuullisuuspäällikkö
Puh:020 793 4275pauliina.kaaresvirta-huhta@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
FA penää digijäteiltä vastuuta: Huijauksia ei saada kuriin, jos somealustat tienaavat miljardeja petosmainoksista – Fiva samoilla linjoilla15.11.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Pankit torjuvat digihuijauksia parhaansa mukaan, mutta kaikki toimijat, erityisesti digialustat, tarvitaan mukaan. Sosiaalisen median alustat, hakukoneet ja Internetin kauppapaikat ovat keskeisiä väyliä huijausten toteuttamisessa – uutistoimisto Reutersin mukaan esimerkiksi Meta sai huijausmainoksista jopa 16 miljardin dollarin tulot vuonna 2024. Myös Finanssivalvonta ehdottaa EU-komissiolle lähettämässään kirjeessä, että sosiaalisen median alustat ja hakukoneet velvoitetaan estämään huijaussivustoille johtavien mainosten ja linkkien levittäminen palveluissaan. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin yli 107 miljoonan euron edestä rahaa. Pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikolliset veivät silti lähes 63 miljoonaa euroa.
Täydennetty seminaarin ilmoittautumislinkki: Kutsu: Less is More – Vähemmän sääntelyä, enemmän tuloksia 19.11.202514.11.2025 11:09:16 EET | Tiedote
Tänään 14.11.2025 kello 10.43 lähetetystä tiedotteestamme puuttui linkki ilmoittautumiseen. Tämän tiedotteen loppuun on täydennetty ilmoittautumislinkki. Tiedotteen tekstiin ei ole tullut muutoksia. Eurooppalainen finanssialan sääntely on paisunut ja monimutkaistunut vauhdilla. Nyt Euroopassa keskustellaan, miten sääntelyä tulisi yksinkertaistaa. Finanssiala ry:n (FA) seminaarissa keskiviikkona 19.11.2025 klo 15 alkaen pohdimme, tuottaisiko vähemmän sääntelyä enemmän tuloksia. Tilaisuus on Finlandia-talon Helsinki-salissa, osoitteessa Mannerheimintie 13 e, Helsinki.
Kutsu seminaariin: Less is More – Vähemmän sääntelyä, enemmän tuloksia 19.11.202514.11.2025 10:43:41 EET | Tiedote
Eurooppalainen finanssialan sääntely on paisunut ja monimutkaistunut vauhdilla. Nyt Euroopassa keskustellaan, miten sääntelyä tulisi yksinkertaistaa. Finanssiala ry:n (FA) seminaarissa keskiviikkona 19.11.2025 klo 15 alkaen pohdimme, tuottaisiko vähemmän sääntelyä enemmän tuloksia. Tilaisuus on Finlandia-talon Helsinki-salissa, osoitteessa Mannerheimintie 13 e, Helsinki.
Finanssiala on Suomen suurimpia veronmaksajia: Yhteisöverokärjessä 7 finanssiyhtiötä – toimialan 5,7 miljardin euron verokädenjäljellä voitaisiin rahoittaa lapsilisät lähes neljäksi vuodeksi12.11.2025 10:01:12 EET | Tiedote
Finanssiala oli jälleen toimialana yksi suurimmista verojen maksajista Suomessa vuonna 2024. Alan yritykset maksoivat yhteisöveroa yhteensä 1,3 miljardia euroa, eli suunnilleen saman verran kuin edellisvuonna. Koko Suomen yhteisöverotilaston kärjessä ovat OP Pohjola 386,5 miljoonalla eurolla ja toisena Nordea 239,7 miljoonalla. Sijalla 7 oli LähiTapiola ja Danske Bank sijalla 9. Olemme laskeneet yhteistyössä veropalveluja tarjoavan Deloitten kanssa, paljonko finanssikonsernit tytäryhtiöineen ovat maksaneet veroja ja listanneet Suomen suurimmat yhteisöveronmaksajat kaikilta toimialoilta. Finanssialan koko verokädenjälki oli 5,7 miljardia euroa.
200 miljardin rajaa kolkutellaan – rahastoihin lokakuussa 1053 miljoonaa euroa uusia pääomia11.11.2025 11:16:24 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin lokakuussa yhteensä 1053 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös myönteisen markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 199 miljardia euroa
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme