Väitös: Uudet molekyylidiagnostiset menetelmät antavat vaihtoehtoja tuberkuloosin pikadiagnostiikkaan
13.3.2025 08:20:00 EET | Tampereen yliopisto | Tiedote
Filosofian lisensiaatti Bruno Luukinen selvitti väitöstutkimuksessaan, miten erilaiset molekyylidiagnostiset testit soveltuvat tuberkuloosin ja ympäristömykobakteeri-infektioiden laboratoriodiagnostiikkaan. Toisin kuin viikkoja kestävässä mykobakteeriviljelyssä, molekyylidiagnostiset pikatestit mahdollistavat tuberkuloosin toteamisen samana päivänä näytteenotosta.

Mycobacterium tuberculosis -bakteerin aiheuttama tuberkuloosi on maailmassa eniten kuolemia aiheuttava infektiotauti. Mykobakteerien sukuun kuuluu lisäksi noin 200 ympäristömykobakteerilajia. Siinä missä tuberkuloosin esiintyvyys on laskenut, vain harvoin tautia aiheuttavien ympäristömykobakteerien aiheuttamat infektiot ovat vastaavasti lisääntyneet.
Tuberkuloosin laboratoriodiagnostiikka perustuu tyypillisesti värjäykseen ja viljelyyn. Värjäys on nopea, mutta epäherkkä menetelmä. Viljely on menetelmänä herkkä, mutta määritys kestää useita viikkoja. Puutteiden vuoksi lisäarvoa tuovien molekyylidiagnostisten testien käyttö lisääntyy jatkuvasti.
Bruno Luukinen tutki väitöskirjassaan erilaisia kaupallisia molekyylidiagnostisia testejä. Hän selvitti, miten ne soveltuvat tuberkuloosin ja ympäristömykobakteeri-infektioiden laboratoriodiagnostiikkaan ja kuinka diagnostiikkaprosessia voitaisiin kehittää.
– Tuberkuloosin diagnostiikassa menetelmän nopeus, herkkyys ja tarkkuus ovat suotavia ominaisuuksia, koska jokainen positiivinen löydös on lähtökohtaisesti merkitsevä. Ympäristömykobakteerien kohdalla on harvemmin kiire, mutta tarkka lajimääritys on olennaisen tärkeää hoitopäätösten kannalta, Luukinen toteaa.
Euroopan unionin lainsäädännön mukaan myytävien diagnostisten testien tulee täyttää tietyt laatukriteerit. Testien suorituskyvyissä voi silti ilmetä eroja, kuten Luukinen tutkimuksessaan havaitsi.
– Tuberkuloosin nopeita molekyylidiagnostisia testejä ei toistaiseksi pidetä herkkyydeltään aivan viljelyn veroisina. Minimikriteerinä voidaan pitää, että testeillä tulisi havaita kaikki värjäyspositiiviset tapaukset, joiden tartuttavuutta pidetään korkeana, Luukinen sanoo.
Suorituskyvyn lisäksi menetelmien soveltuvuuteen vaikuttavat niiden käyttöominaisuudet. Jotkin testit havaitsevat tuberkuloosin lisäksi bakteerin lääkeresistenssiä, toiset ympäristömykobakteereita. Osa sopii paremmin yksittäistestaukseen, osa massatestaukseen.
– Kun työskennellään tuberkuloosibakteerin kanssa, menetelmävalinnassa ei myöskään voida tinkiä työturvallisuudesta, Luukinen lisää.
Luukisen mukaan molekyylidiagnostiikka tuskin korvaa viljelyä tuberkuloosidiagnostiikassa lähivuosina. Sen sijaan suorituskyvyn perusteella värjäyksen korvaamista voitaisiin harkita.
– Tämä ei ole kustannussyistä täysin yksiselitteistä ja vaatii testien valmistajilta kehitystyötä. Muutoksella voitaisiin kuitenkin yhdistää kaksi erillistä tutkimusta ja parhaimmillaan parantaa myös ympäristömykobakteerien diagnostiikan laatua, Luukinen kertoo.
Bruno Luukinen työskentelee Tampereella Fimlab-laboratorioissa sairaalamikrobiologina. Hänen vastuualueinaan on mykobakteeridiagnostiikka ja mikrobiologinen molekyylidiagnostiikka.
Väitöstilaisuus perjantaina 4. huhtikuuta
Filosofian lisensiaatti Bruno Luukisen kliinisen mikrobiologian alaan kuuluva väitöskirja Laboratory Diagnostics of Tuberculosis and Nontuberculous Mycobacterial Infections: A Constant Shift Towards Molecular Methods tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 4.4.2025 kello 12 Kaupin kampuksella, Arvo-rakennuksen auditoriossa F114 (Arvo Ylpön Katu 34). Vastaväittäjänä toimii professori Tuula Vasankari Turun yliopistosta. Kustoksena toimii tenure track -professori Mataleena Parikka Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Bruno Luukinen
bruno.luukinen@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin 3800 uutta opiskelijaa29.6.2026 15:26:58 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3800 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat jälleen edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Tutkimus yllätti: kaupunkien ilmanlaatua heikentääkin tuttu kemiallinen yhdiste29.6.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat ovat tunnistaneet kemiallisen prosessin, joka yllättäen voikin lisätä pienhiukkasten muodostumista kaupunkiympäristöissä. Tutkimus osoittaa, että typpioksidi – ilmansaaste, jota syntyy pääasiassa liikenteessä, energiantuotannossa ja muissa polttoprosesseissa – voi edistää haitallisten pienhiukkasten muodostumista ilmakehässä. Ilmakehätieteessä on pitkään vallinnut päinvastainen käsitys.
Muistisairaiden ihmisten psykososiaaliset tarpeet tulisi huomioida paremmin18.6.2026 10:27:47 EEST | Tiedote
Muistisairauksiin, esimerkiksi Alzheimerin tautiin, sairastuneiden ihmisten hoidon ja tuen järjestämisessä huomio kohdistuu usein fyysisiin ja lääketieteellisiin tarpeisiin. Kuitenkin hyvinvoinnin kannalta keskeistä on huomioida psykososiaaliset tarpeet, kuten merkityksellisyyden, yhteenkuuluvuuden ja arvostuksen kokemukset, joihin etenevä sairaus voi vaikuttaa.
Uudelleen käytettäväksi suunniteltu betonirakennus voi olla taloudellisesti ja ympäristön kannalta kannattavampi17.6.2026 10:10:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston laskennallisen tapaustutkimuksen mukaan betonirakenteiden uudelleenkäyttö on järkevää ja pitkällä tähtäimellä kustannustehokasta, jos rakentamisessa on käytetty samaan mittaan standardoituja komponentteja. Purettavaksi ja uudelleen käytettäväksi suunnitellun betonirunkoisen kerrostalon elinkaaren aikainen hiilijalanjälki on pienempi kuin nykyrakentamisen mukaisen puukerrostalon, kertovat tutkijat.
Laaja geneettinen tutkimus paljastaa uusia syitä raskaudenaikaisen maksasairauden taustalla16.6.2026 14:10:00 EEST | Tiedote
Raskaushepatoosi eli raskaudenaikainen intrahepaattinen kolestaasi (ICP) on tavallisin raskauden aikana esiintyvä maksan toiminnan häiriö. ICP:ssä sappihappojen normaali kulku häiriytyy. Kansainvälisessä tutkimuksessa osoitettiin, että sairauden perinnöllinen alttius liittyy vahvasti sappihappojen säätelyyn sekä rasva- ja kolesteroliaineenvaihduntaan. Löydökset avaavat uusia mahdollisuuksia äitien terveyden ja raskauteen liittyvien maksasairauksien tutkimukseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme