Yliopistoyhteisö herättää tyytymättömyyttä – työntekijöiden tulkintoja yliopistoyhteisöön kuulumisesta
Työyhteisön kehittäminen ja hyvinvointi on useassa yliopistossa ja niiden yksiköissä nostettu keskeiseksi toimintakulttuurin osaksi. Samanaikaisesti suomalaisten yliopistojen rahoitusmalli korostaa kilpailua sekä erilaisia suoriutumisen mittareita, jotka heijastuvat myös työyhteisön johtamiseen ja työn organisointiin. Lisäksi lähes kolme neljäsosaa opetus- ja tutkimushenkilöstöstä työskentelee määräaikaisissa työsuhteissa. Yliopiston työntekijän näkökulmasta akateeminen ura onkin usein raadollista rahoituksesta ja työpaikoista kilpailua.
Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksen yliopistonopettajat Aleksi Fornaciari ja Tiina Nikkola (dos.) kysyivät suomalaisissa yliopistoissa työskenteleviltä yliopistotyöntekijöiltä, millaisena tavoiteltu yhteisöllisyys ja yhteisöön kuuluminen näyttäytyy ja millaisia mahdollisuuksia sen rakentamiseen on.
”Aineistosta nousi esiin monella tapaa yhteisöönsä tyytymättömiä yksilöitä mutta myös niitä, joilla asiat ovat paremmin. Akateeminen asiantuntijuus ja urapotentiaali näyttivät erkaantuneen toisistaan, millä oli vaikutuksia yksilön työyhteisöön kiinnittymiseen. Voimakkaasti henkilökohtaisiin ja hankeryhmien onnistumisiin nojaava toimintaympäristö johtaa todennäköisesti siihen, ettei panostus yhteisöllisyyteen näyttäydy kannattavana – tai se ei ole ainakaan strategisesti yksilöiden kannalta hyödyllistä”, Fornaciari pohtii.
Akateemisella työuralla eteneminen vaikuttaa yhteisöllisyyden kokemukseen
Fornaciari ja Nikkola haastattelivat yliopistoissa työsuhteissa olevia tohtoreita, joilla oli uraa takanaan vähintään 5–10 työvuotta. Analyysinsa kautta tutkijat havaitsivat neljä eri tyyppiryhmää suhteessa henkilöiden työyhteisöön kiinnittymiseen.
Tyyppiryhmiä olivat turvassa olevat, optimisminsa säilyttäneet, vihaiset selviytyjät ja alakuloinen ylijäämä. Yhteisöön kiinnittymisen lisäksi tyyppiryhmät erosivat toisistaan työuran lineaarisuudessa.
Eteneminen akateemisella uralla tarkoittaa tutkimuksen erinomaisuuden lisäksi ennen kaikkea tutkimusrahoituksen saamisessa onnistumista. Rahoitushauissa ja työpaikkojen saamisessa auttavat niin verkostot kuin oman tutkimusalueen aihe.
”Vihaisilla selviytyjillä ja alakuloisella ylijäämällä uraa ja työelämää koossa pitävänä voimana olikin lopulta ’rakkaus lajiin’ ja oman tieteenalan merkityksellisiin kysymyksiin, vaikka nämä eivät olisikaan johtaneet uran kannalta hedelmällisiin lopputuloksiin”, tutkijat kuvaavat.
Yliopistouudistus kiinnittymisen vaikeuden taustalla
Kiinnittymisen tavasta huolimatta yliopistoyhteisö näyttäytyi jollain tavalla tyytymättömyyttä herättävänä valtaosalle haastatelluista.
”Analyysimme perusteella nykypäivän yliopistoyhteisössä menestyminen tai edes siedettävän yliopistouran luominen edellyttää strategisia valintoja ja niihin liittyvää osaamista, kuten hyvien suhteiden luomista ja ylläpitämistä oman uran kannalta tärkeisiin tahoihin”, Nikkola toteaa.
Analyysinsa perusteella tutkijat arvelevat yhden syyn yhteisöön kiinnittymisen haasteiden taustalla olevan vuoden 2010 yliopistouudistuksessa.
”Hallinnollisesti yliopistojen akateeminen henkilöstö kokee tulevansa nähdyksi entistä vahvemmin resurssina. Yhteisössä vallitsee myös kokemus, että jotkut työntekijät nähdään arvokkaampina kuin toiset. Tällainen hierarkia on monialaisuutta ja -näkökulmaisuutta korostavan sivistysyliopiston ihanteiden vastainen”, Fornaciari ja Nikkola summaavat.
Artikkeli on julkaistu Tiedepolitiikka -lehdessä (4/2024) ja se on vapaasti luettavissa verkkojulkaisuna.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Aleksi Fornaciari, aleksi.fornaciari@jyu.fi
yliopistonopettaja
opettajankoulutuslaitos, Jyväskylän yliopisto
Tiina Nikkola, tiina.nikkola@jyu.fi
yliopistonopettaja, dosentti
opettajankoulutuslaitos, Jyväskylän yliopisto
Kirke HassinenViestinnän asiantuntija
Puh:+359 50 462 1525kirke.m.hassinen@jyu.fiLinkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Johtajien eettisten haasteiden tarkastelu huolenpidonetiikan kautta haastaa vallitsevia käsityksiä johtajuudesta ja tutkijan roolista28.3.2025 08:00:00 EET | Tiedote
KTM Ida Okkonen tarkasteli väitöstutkimuksessaan vastaanottokeskusten johtajien työssään kohtaamia eettisiä haasteita sekä haavoittuvuuden kokemuksia ja huolenpitoa niin johtamistyössä kuin tutkijan ja tutkittavan välillä organisaatiotutkimuksessa. Haavoittuvuuden kokemuksilla todettiin olevan merkitystä johtamistyön merkityksellisyyden ja johtamisroolin kestävyyden kuin myös organisaatiotutkijan moraalisen vastuun suhteen.
Kalatutkimuspäivillä tietoa kalakantojen tilasta ja kestävästä käytöstä muuttuvassa ympäristössä28.3.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Miten muikun kutukannan kokoa arvioidaan? Onko kuhan kasvunopeus muuttunut? Miten Itämeren nahkiainen voi? Voiko kiertovesilaitoksessa kasvatetun kirjolohen hyvinvointiin vaikuttaa? Kuinka kalatauteja voidaan torjua? Esimerkiksi näihin kysymyksiin kalatutkijat antavat vastauksensa kansallisilla kalatutkimuspäivillä Jyväskylässä 1.-2.4.2025.
Uuden tutkimuksen mukaan musiikki voi tehdä rutiininomaisesta liikunnasta iloa tuottavan tavan28.3.2025 06:59:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehty uusi tutkimus paljastaa, että musiikki voi saada liikunnan tuntumaan helpommalta, parantaa kestävyyttä ja auttaa kehittämään pysyviä liikuntatapoja. Musiikki siirtää liikkujan huomion velvollisuudesta mielihyvään ja tarjoaa yksinkertaisen mutta tehokkaan tavan pysyä aktiivisena.
”Yhteiskunnan tehtävä on tasata lapsen ja nuoren lähtökohdista johtuvia eroja” – lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen vastaanotti Minna Canth -tunnustuksen26.3.2025 15:50:22 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos juhlisti Minna Canthin perintöä 26.3.2025 yliopiston Ruusupuistossa. Tilaisuudessa lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen vastaanotti Minna Canth -tasa-arvopalkinnon tunnustuksena ansioituneesta kotimaisesta tasa-arvotyöstä.
Jyväskylän yliopisto oli vetovoimainen korkeakoulujen yhteishaussa - psykologia suosituin kohde26.3.2025 12:29:26 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistoon haki eilen päättyneessä korkeakoulujen kevään toisessa yhteishaussa 19 477 hakijaa. Viime vuodesta hakijamäärä nousi 4,1 prosenttia. Valtakunnallisesti kevään toisen yhteishaun hakijamäärä nousi 2,6 prosenttia. Hakemuksia Jyväskylän yliopistoon kertyi 25 960.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme