Sijoitusrahastoihin tammikuussa 772 miljoonaa euroa uutta pääomaa – epävarmoina aikoina kannattaa kiinnittää huomio hyvään hajauttamiseen
11.2.2025 07:00:00 EET | Finanssiala ry | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin tammikuussa yhteensä 772 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääomaan vaikutti myös myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 188 miljardia euroa.

Uusia pääomia sijoitettiin osakerahastoihin yhteensä 142 miljoonaa euroa, yhdistelmärahastoihin 98 miljoonaa euroa ja pitkän koron rahastoihin 796 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin lyhyen koron rahastoista 257 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisista rahastoista 7 miljoonaa euroa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät tammikuu 2025 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.01.2025 |
|
Osakerahastot |
142 |
142 |
83 073 |
|
Yhdistelmärahastot |
98 |
98 |
38 481 |
|
Pitkän koron rahastot |
796 |
796 |
38 330 |
|
Lyhyen koron rahastot |
-257 |
-257 |
18 240 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
-7 |
-7 |
9 932 |
|
YHTEENSÄ |
772 |
772 |
188 057 |
Tammikuussa keskeiset globaalit pääosakeindeksit nousivat. Euroalueen osakekurssien nousua tuki osaltaan Euroopan keskuspankin odotettu päätös laskea ohjauskorkoja. Tämä positiivinen vire näkyi myös Helsingin pörssissä. Pohjoismaihin ja yleisesti Eurooppaan sijoittavien osakerahastojen keskimääräiset kuukausituotot ylittivät viisi prosenttia. Suomeen sijoittavien osakerahastojen keskimääräinen kuukausituotto oli korkein, noin kuusi prosenttia.
Kuukauden aikana osakeindeksien nousu taittui hetkellisesti, kun kiinalaisen DeepSeek-tekoälysovelluksen suosio yllätti markkinat. Tekoäly oli kehitetty merkittävästi pienemmällä budjetilla kuin amerikkalaiset sovellukset, mutta sen kielimalli oli vähintään amerikkalaisten veroinen. Lisäksi se pystyi käyttämään NVIDIAn vanhempia mikrosiruja, minkä uskottiin vähentävän jatkossa yhtiön uusien mikrosirujen kysyntää. DeepSeekin suosio aiheutti hetkellisen laskun amerikkalaisten suurten teknologiayhtiöiden, erityisesti NVIDIAn, osakekursseissa. Yhdysvalloista alkanut kurssilasku levisi globaalisti muihin pörsseihin.
Tammikuu oli korkosijoittajille kohtuullisen tuottoisa. Korot laskivat maltillisesti, ja yrityslainojen riskimarginaalit kaventuivat mataliksi. Euroopan keskuspankki laski ohjauskorkojaan, mutta Yhdysvaltain keskuspankki piti oman ohjauskorkonsa ennallaan. Yhdysvaltain keskuspankki totesi talouden olevan vahvassa vedossa, mutta korosti, että inflaation hidastumisesta tarvitaan lisää näyttöä, jotta korkoja voidaan laskea. Keskuspankkien rahapoliittisten päätösten eroavaisuudet lisäävät hermostuneisuutta korkomarkkinoilla.
”Tammikuu oli Eurooppaan, Pohjoismaihin ja Suomeen sijoittaville osakesijoittajille tuottoisa. Yhdysvalloissa presidentti Donald Trumpin määräämät tullit Kiinalle, Meksikolle ja Kanadalle lisäsivät epävarmuutta ja hermostuneisuutta osakemarkkinoilla”, kiteyttää Finanssiala ry:n (FA) johtava asiantuntija Mariia Somerla.
Somerlan mukaan Trumpin virkaanastujaisten jälkeiset ensimmäiset viikot ovat osoittaneet, että sijoitusvuodesta voi tulla hyvin vaihteleva.
”Viimeistään nyt sijoittajan kannattaa kiinnittää huomio hyvään hajauttamiseen. Rahastojen avulla hajauttaminen maantieteellisesti, ajallisesti ja omaisuuslajeittain on helppoa.”
Osakerahastoissa pääomia sijoitettiin globaalisti, Eurooppaan ja Japaniin sijoittaviin rahastoihin yhteensä 299 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin kaikista muista osakerahastoluokista. Sharpen mittarilla mitattuna Pohjois-Amerikkaan sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten (Sharpe 12 kk 1,51). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät tammikuu 2025 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.01.2025 |
Tuotto |
|
Suomi |
-40 |
-40 |
5 892 |
4 % |
|
Pohjoismaat |
-2 |
-2 |
9 769 |
10 % |
|
Eurooppa |
126 |
126 |
6 231 |
11 % |
|
Pohjois-Amerikka |
-11 |
-11 |
12 378 |
26 % |
|
Japani |
17 |
17 |
331 |
14 % |
|
Tyynenmeren alue |
-46 |
-46 |
1 067 |
18 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-35 |
-35 |
4 934 |
15 % |
|
Maailma |
156 |
156 |
41 110 |
19 % |
|
Toimialarahastot |
-23 |
-23 |
1 362 |
17 % |
|
YHTEENSÄ |
142 |
142 |
83 073 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin kaikkiin rahastoluokkiin. Sijoituksia tehtiin erityisesti euroalueen valtioriskiin ja luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 647 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät globaalisti korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavat rahastot 8,3 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 1,92).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät tammikuu 2025 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.01.2025 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
523 |
523 |
9 692 |
2,2 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
124 |
124 |
13 135 |
4,7 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
51 |
51 |
5 006 |
6,9 % |
|
Valtioriski maailma |
0 |
0 |
330 |
4,4 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
21 |
21 |
6 379 |
5,1 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
14 |
14 |
1 214 |
8,3 % |
|
Kehittyvät markkinat |
62 |
62 |
2 574 |
7,0 % |
|
YHTEENSÄ |
796 |
796 |
38 330 |
|
Odotettavissa tapahtumarikas vuosi
Säästöpankkiryhmän varainhoidon johtajan Petteri Vaarnasen mukaan sijoitusvuosi 2025 alkoi osakerahastojen näkökulmasta positiivisissa tunnelmissa.
"Sp-Rahastoyhtiön osuudenomistajia kiinnostivat globaalit ja yhdysvaltalaiset osakkeet, joihin sijoittavissa rahastoissa nettomerkinnät kasvoivat. Euroopan osakemarkkinat myös piristyivät pitkän hiljaiselon jälkeen. Näkymät vuoteen ovat odottavan positiiviset, ja vuodesta on tulossa varmasti tapahtumarikas sijoitusmarkkinoilla."
Vuoden 2025 alusta lähtien FA:n rahasto- ja omaisuudenhoitojohtokunnan jäsenet kommentoivat FA:n rahastotiedotteessa markkinaa kuukausittain.
Linkit
Tilastokeskuksen vuoden 2022 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,51 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 018 euroa. Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Yrittäjien eläkejärjestelmän rahastoinnin selvittäminen on oikea ratkaisu13.10.2026 10:23:39 EEST | Tiedote
Finanssiala ry kehuu selvityshenkilön asettamista yrittäjien eläkkeiden rahastointiin. Sosiaaliturvaministeri Karoliina Partanen nimitti selvityshenkilöksi filosofian tohtori Barbara D’Ambrogi-Olan, jolla on vankka kokemus eläkejärjestelmästä. Yrittäjien eläkejärjestelmässä on syytä aloittaa rahastointi samaan tapaan kuin on alusta saakka tehty työntekijöiden eläkejärjestelmässä.
Nousevat korot ja epävarmuus saivat sijoittajat myymään pitkän koron rahastoja – raha virtasi lyhyen koron rahastoihin ja osakerahastoihin9.10.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Liikkeet korkomarkkinoilla näkyivät myös sijoitusrahastoissa. Pitkän koron rahastojen nettomerkinnät olivat syyskuussa tappiolla heijastellen korkojen nousua. Osakerahastoissa kehittyvät markkinat kasvattivat suosiotaan. Lunastukset Suomi-rahastoista kiihtyivät, kun sijoittajat kotiuttivat voittoja. Rahastopääomat laskivat hieman elokuun ennätystasolta huolimatta siitä, että rahastoihin sijoitettiin enemmän kuin niistä tehtiin lunastuksia. Lasku johtui syyskuun markkinakehityksestä.
YEL-esitys parantunut: Ajantasaisemmat tulotiedot käyttöön – rahastoinnin valmistelu aloitettava tällä hallituskaudella8.10.2026 15:33:29 EEST | Tiedote
Finanssiala pitää hyvänä uudistusta, jossa yrittäjän ansiotulojen määrittämiseen käytetään ajantasaisempia tietoja. Vahvistetun verotuksen tiedot perustuvat pahimmillaan yli vuoden ikäisiin tietoihin. Hallituksen esityksessä lain voimaantulosäännöksiä on muutettu parempaan suuntaan. YELin rahastoinnin aloittamista on syytä selvittää. Rahastointi tasapainottaisi pitkällä aikavälillä järjestelmän rahoitusta ja vähentäisi valtion roolia.
EU:n valtiovarainministerit käsittelevät rahoitusmarkkinoita – Finanssiala vetoaa Purraan: Suomen ajettava ponnekkaammin omaa etuaan ja Euroopan kilpailukykyä8.10.2026 08:57:28 EEST | Tiedote
Suomen on EU-pöydissä ajettava ennakkoluulottomia uudistusehdotuksia, jotka parantavat eurooppalaisen pankkisektorin kilpailukykyä. EU:n valtiovarainministerit kokoontuvat Luxemburgissa torstaina ja perjantaina eri kokoonpanoilla.
Etla laski: Valtio ei juuri menetä verotuloja, jos osakesäästötili laajennetaan rahastoihin1.10.2026 06:01:00 EEST | Tiedote
Jos kuluttaja voisi siirtää rahastosäästöjään rahastosta toiseen ilman verojen välitöntä realisoitumista, rahastojen kilpailu kiristyisi ja korkoa korolle -vaikutus vahvistuisi. Pienemmät kulut ja mahdollisuus muokata sijoituksia kasvattaisivat sijoittajan tuottoa, ja varoja lunastettaessa myös verottaja saisi suuremmat verotulot korkoineen. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on laskenut, millaisia verotuottovaikutuksia aiheutuisi, mikäli osakesäästötilin kautta voisi sijoittaa myös rahastoihin. Vaikutukset arvioitiin laskennassa vähäisiksi. Hintalapun laskenta on vaikeaa. Etla on keskittynyt selvityksessään tuotto-osuusrahastoihin, joissa verotuottovaikutuksia voidaan arvioida tiettyjen oletusten avulla. Valtaosa yksityishenkilöiden suosimista rahastoista on kuitenkin niin sanottuja kasvuosuusrahastoja, jotka eivät maksa sijoittajalle tuottoa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan selvityksen tilasi Finanssiala ry.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme