Finanssiala ry

Sijoitusrahastoihin tammikuussa 772 miljoonaa euroa uutta pääomaa – epävarmoina aikoina kannattaa kiinnittää huomio hyvään hajauttamiseen

11.2.2025 07:00:00 EET | Finanssiala ry | Tiedote

Jaa

Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin tammikuussa yhteensä 772 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääomaan vaikutti myös myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 188 miljardia euroa.

Uusia pääomia sijoitettiin osakerahastoihin yhteensä 142 miljoonaa euroa, yhdistelmärahastoihin 98 miljoonaa euroa ja pitkän koron rahastoihin 796 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin lyhyen koron rahastoista 257 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisista rahastoista 7 miljoonaa euroa.

milj. EUR

Nettomerkinnät tammikuu 2025

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 31.01.2025

Osakerahastot

142

142

83 073

Yhdistelmärahastot

98

98

38 481

Pitkän koron rahastot

796

796

38 330

Lyhyen koron rahastot

-257

-257

18 240

Vaihtoehtoiset rahastot

-7

-7

9 932

YHTEENSÄ

772

772

188 057

Tammikuussa keskeiset globaalit pääosakeindeksit nousivat. Euroalueen osakekurssien nousua tuki osaltaan Euroopan keskuspankin odotettu päätös laskea ohjauskorkoja. Tämä positiivinen vire näkyi myös Helsingin pörssissä. Pohjoismaihin ja yleisesti Eurooppaan sijoittavien osakerahastojen keskimääräiset kuukausituotot ylittivät viisi prosenttia. Suomeen sijoittavien osakerahastojen keskimääräinen kuukausituotto oli korkein, noin kuusi prosenttia.

Kuukauden aikana osakeindeksien nousu taittui hetkellisesti, kun kiinalaisen DeepSeek-tekoälysovelluksen suosio yllätti markkinat. Tekoäly oli kehitetty merkittävästi pienemmällä budjetilla kuin amerikkalaiset sovellukset, mutta sen kielimalli oli vähintään amerikkalaisten veroinen. Lisäksi se pystyi käyttämään NVIDIAn vanhempia mikrosiruja, minkä uskottiin vähentävän jatkossa yhtiön uusien mikrosirujen kysyntää. DeepSeekin suosio aiheutti hetkellisen laskun amerikkalaisten suurten teknologiayhtiöiden, erityisesti NVIDIAn, osakekursseissa. Yhdysvalloista alkanut kurssilasku levisi globaalisti muihin pörsseihin.

Tammikuu oli korkosijoittajille kohtuullisen tuottoisa. Korot laskivat maltillisesti, ja yrityslainojen riskimarginaalit kaventuivat mataliksi. Euroopan keskuspankki laski ohjauskorkojaan, mutta Yhdysvaltain keskuspankki piti oman ohjauskorkonsa ennallaan. Yhdysvaltain keskuspankki totesi talouden olevan vahvassa vedossa, mutta korosti, että inflaation hidastumisesta tarvitaan lisää näyttöä, jotta korkoja voidaan laskea. Keskuspankkien rahapoliittisten päätösten eroavaisuudet lisäävät hermostuneisuutta korkomarkkinoilla.

”Tammikuu oli Eurooppaan, Pohjoismaihin ja Suomeen sijoittaville osakesijoittajille tuottoisa. Yhdysvalloissa presidentti Donald Trumpin määräämät tullit Kiinalle, Meksikolle ja Kanadalle lisäsivät epävarmuutta ja hermostuneisuutta osakemarkkinoilla”, kiteyttää Finanssiala ry:n (FA) johtava asiantuntija Mariia Somerla.

Somerlan mukaan Trumpin virkaanastujaisten jälkeiset ensimmäiset viikot ovat osoittaneet, että sijoitusvuodesta voi tulla hyvin vaihteleva.

”Viimeistään nyt sijoittajan kannattaa kiinnittää huomio hyvään hajauttamiseen. Rahastojen avulla hajauttaminen maantieteellisesti, ajallisesti ja omaisuuslajeittain on helppoa.”

Osakerahastoissa pääomia sijoitettiin globaalisti, Eurooppaan ja Japaniin sijoittaviin rahastoihin yhteensä 299 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin kaikista muista osakerahastoluokista. Sharpen mittarilla mitattuna Pohjois-Amerikkaan sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten (Sharpe 12 kk 1,51). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.

milj. EUR

Nettomerkinnät tammikuu 2025

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 31.01.2025

Tuotto
12 kk (ka.)

Suomi

-40

-40

5 892

4 %

Pohjoismaat

-2

-2

9 769

10 %

Eurooppa

126

126

6 231

11 %

Pohjois-Amerikka

-11

-11

12 378

26 %

Japani

17

17

331

14 %

Tyynenmeren alue

-46

-46

1 067

18 %

Kehittyvät markkinat

-35

-35

4 934

15 %

Maailma

156

156

41 110

19 %

Toimialarahastot

-23

-23

1 362

17 %

YHTEENSÄ

142

142

83 073

 

Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin kaikkiin rahastoluokkiin. Sijoituksia tehtiin erityisesti euroalueen valtioriskiin ja luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 647 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät globaalisti korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavat rahastot 8,3 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 1,92).

milj. EUR

Nettomerkinnät tammikuu 2025

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 31.01.2025

Tuotto
12 kk (ka.)

Valtioriski EUR

523

523

9 692

2,2 %

Luokitellut yrityslainat EUR

124

124

13 135

4,7 %

Korkeariskiset yrityslainat EUR

51

51

5 006

6,9 %

Valtioriski maailma

0

0

330

4,4 %

Luokitellut yrityslainat maailma

21

21

6 379

5,1 %

Korkeariskiset yrityslainat maailma

14

14

1 214

8,3 %

Kehittyvät markkinat

62

62

2 574

7,0 %

YHTEENSÄ

796

796

38 330

 

Odotettavissa tapahtumarikas vuosi

Säästöpankkiryhmän varainhoidon johtajan Petteri Vaarnasen mukaan sijoitusvuosi 2025 alkoi osakerahastojen näkökulmasta positiivisissa tunnelmissa.

"Sp-Rahastoyhtiön osuudenomistajia kiinnostivat globaalit ja yhdysvaltalaiset osakkeet, joihin sijoittavissa rahastoissa nettomerkinnät kasvoivat. Euroopan osakemarkkinat myös piristyivät pitkän hiljaiselon jälkeen. Näkymät vuoteen ovat odottavan positiiviset, ja vuodesta on tulossa varmasti tapahtumarikas sijoitusmarkkinoilla."

Vuoden 2025 alusta lähtien FA:n rahasto- ja omaisuudenhoitojohtokunnan jäsenet kommentoivat FA:n rahastotiedotteessa markkinaa kuukausittain.

Linkit

Tilastokeskuksen vuoden 2022 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,51 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 018 euroa. Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550 kpl.

 ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.

 Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry

Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240
http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Suomalaiset satsaavat turvalliseen maksamiseen, kertoo tuore kysely – mutta tulisiko virtuaalisella kirpputorilla tarvita pankkitunnuksia?13.7.2026 07:00:00 EEST | Tiedote

Suomalaiset huolehtivat maksamisen turvallisuudesta yleisesti ottaen hyvin, kertoo tuore valtakunnallisesti edustava kysely. 82 prosenttia välttää pankkitunnuksilla kirjautumista linkkien kautta ja pitää tunnukset sekä salasanat omana tietonaan. Joidenkin turvakeinojen kohdalla luku voisi silti olla korkeampikin. Esimerkiksi vain 48 prosenttia kertoo, ettei siirry verkkopankkiin tai muihin palveluihin hakukoneen kautta. Pankkitunnuksia ei kannata käyttää yleisavaimena kaikkiin palveluihin. Ne olisi hyvä varata pankkiasiointiin ja käyttää muussa tunnistautumisessa muita vaihtoehtoja, kuten mobiilivarmennetta. FA:n Norstatil Oy:lta tilaama kysely tehtiin 1.–10.4.2026 välisenä aikana. Tutkimukseen hyväksyttiin 2563 iältään 15–79-vuotiasta vastaajaa. Lisäksi haastateltiin 155 iältään 12–14-vuotiasta lasta.

Pankinjohtajien arvio: 40-vuotiset asuntolainat ovat kädenojennus ensiasunnon ostajille ja työuran alkumetreillä oleville2.7.2026 06:00:00 EEST | Tiedote

Pankinjohtajat arvioivat, että 40 vuoden asuntolainoista ovat kiinnostuneita ensi sijassa ensiasunnon ostajat ja työuran alkumetreillä olevat kotitaloudet. Eduskunta ja talousvaliokunta etunenässä ansaitsevat kiitosta ennakkoluulottomasta asuntomarkkinasääntelyn höllennyksestä. Asuntolainan voi nyt saada korkeintaan 40 vuodeksi. Ennen muutosta raja oli 30 vuotta. Ylipäänsä asuntoluottojen pituuteen säädettiin raja vasta vuonna 2023.

Finanssivalvonta helpottaa asuntolainan saantia - oikea päätös uinuvalle asuntomarkkinalle30.6.2026 11:03:26 EEST | Tiedote

Finanssivalvonta (Fiva) nostaa asuntolainakaton 95 prosenttiin myös muille kuin ensiasunnon ostajille. Päätös pienentää asunnonvaihtajien omasäästöosuutta ja voi vauhdittaa uinuvaa asuntomarkkinaa. Samalla Fiva päätti pitää pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen edelleen nollassa prosentissa. Finanssiala ry (FA) pitää päätöksiä oikeana: makrovakauspolitiikan tulee tukea talouskasvua, kun pankkisektori on vahva ja ylikuumenemisriskit vähäisiä.

Mitä nuorempi suomalainen, sen varmemmin kassalla heiluu kännykkä kortin sijaan30.6.2026 06:00:00 EEST | Tiedote

Suomalaiset maksavat ostoksiaan kortilla ja kännykällä. Mitä nuorempi kuluttaja, sen todennäköisemmin lähimaksu tehdään kännykällä. Iäkkäämmät ikäryhmät suosivat lähimaksussa maksukortin vilautusta. Suomalaiset ovat varautuneet maksamisen poikkeusoloihin hyvin: suurimmalla osalla on hallussaan useampi kuin yksi maksukortti ja mukana kulkee aina käteistä hätävaraksi. Käteistä pidetään myös kotivarana. Enemmistö suomalaisista käyttää myös MobilePayta tai Siirtoa. FA:n Norstatilla teettämä kysely tehtiin 1.–10.4.2026 välisenä aikana. Tutkimukseen hyväksyttiin 2563 iältään 15–79-vuotiasta vastaajaa. Lisäksi haastateltiin 155 iältään 12–14-vuotiasta lasta. Tutkimus on luettavissa kokonaisuudessaan tämän tiedotteen liitteenä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye