Sijoitusrahastoihin tammikuussa 772 miljoonaa euroa uutta pääomaa – epävarmoina aikoina kannattaa kiinnittää huomio hyvään hajauttamiseen
11.2.2025 07:00:00 EET | Finanssiala ry | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin tammikuussa yhteensä 772 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääomaan vaikutti myös myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 188 miljardia euroa.

Uusia pääomia sijoitettiin osakerahastoihin yhteensä 142 miljoonaa euroa, yhdistelmärahastoihin 98 miljoonaa euroa ja pitkän koron rahastoihin 796 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin lyhyen koron rahastoista 257 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisista rahastoista 7 miljoonaa euroa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät tammikuu 2025 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.01.2025 |
|
Osakerahastot |
142 |
142 |
83 073 |
|
Yhdistelmärahastot |
98 |
98 |
38 481 |
|
Pitkän koron rahastot |
796 |
796 |
38 330 |
|
Lyhyen koron rahastot |
-257 |
-257 |
18 240 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
-7 |
-7 |
9 932 |
|
YHTEENSÄ |
772 |
772 |
188 057 |
Tammikuussa keskeiset globaalit pääosakeindeksit nousivat. Euroalueen osakekurssien nousua tuki osaltaan Euroopan keskuspankin odotettu päätös laskea ohjauskorkoja. Tämä positiivinen vire näkyi myös Helsingin pörssissä. Pohjoismaihin ja yleisesti Eurooppaan sijoittavien osakerahastojen keskimääräiset kuukausituotot ylittivät viisi prosenttia. Suomeen sijoittavien osakerahastojen keskimääräinen kuukausituotto oli korkein, noin kuusi prosenttia.
Kuukauden aikana osakeindeksien nousu taittui hetkellisesti, kun kiinalaisen DeepSeek-tekoälysovelluksen suosio yllätti markkinat. Tekoäly oli kehitetty merkittävästi pienemmällä budjetilla kuin amerikkalaiset sovellukset, mutta sen kielimalli oli vähintään amerikkalaisten veroinen. Lisäksi se pystyi käyttämään NVIDIAn vanhempia mikrosiruja, minkä uskottiin vähentävän jatkossa yhtiön uusien mikrosirujen kysyntää. DeepSeekin suosio aiheutti hetkellisen laskun amerikkalaisten suurten teknologiayhtiöiden, erityisesti NVIDIAn, osakekursseissa. Yhdysvalloista alkanut kurssilasku levisi globaalisti muihin pörsseihin.
Tammikuu oli korkosijoittajille kohtuullisen tuottoisa. Korot laskivat maltillisesti, ja yrityslainojen riskimarginaalit kaventuivat mataliksi. Euroopan keskuspankki laski ohjauskorkojaan, mutta Yhdysvaltain keskuspankki piti oman ohjauskorkonsa ennallaan. Yhdysvaltain keskuspankki totesi talouden olevan vahvassa vedossa, mutta korosti, että inflaation hidastumisesta tarvitaan lisää näyttöä, jotta korkoja voidaan laskea. Keskuspankkien rahapoliittisten päätösten eroavaisuudet lisäävät hermostuneisuutta korkomarkkinoilla.
”Tammikuu oli Eurooppaan, Pohjoismaihin ja Suomeen sijoittaville osakesijoittajille tuottoisa. Yhdysvalloissa presidentti Donald Trumpin määräämät tullit Kiinalle, Meksikolle ja Kanadalle lisäsivät epävarmuutta ja hermostuneisuutta osakemarkkinoilla”, kiteyttää Finanssiala ry:n (FA) johtava asiantuntija Mariia Somerla.
Somerlan mukaan Trumpin virkaanastujaisten jälkeiset ensimmäiset viikot ovat osoittaneet, että sijoitusvuodesta voi tulla hyvin vaihteleva.
”Viimeistään nyt sijoittajan kannattaa kiinnittää huomio hyvään hajauttamiseen. Rahastojen avulla hajauttaminen maantieteellisesti, ajallisesti ja omaisuuslajeittain on helppoa.”
Osakerahastoissa pääomia sijoitettiin globaalisti, Eurooppaan ja Japaniin sijoittaviin rahastoihin yhteensä 299 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin kaikista muista osakerahastoluokista. Sharpen mittarilla mitattuna Pohjois-Amerikkaan sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten (Sharpe 12 kk 1,51). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät tammikuu 2025 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.01.2025 |
Tuotto |
|
Suomi |
-40 |
-40 |
5 892 |
4 % |
|
Pohjoismaat |
-2 |
-2 |
9 769 |
10 % |
|
Eurooppa |
126 |
126 |
6 231 |
11 % |
|
Pohjois-Amerikka |
-11 |
-11 |
12 378 |
26 % |
|
Japani |
17 |
17 |
331 |
14 % |
|
Tyynenmeren alue |
-46 |
-46 |
1 067 |
18 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-35 |
-35 |
4 934 |
15 % |
|
Maailma |
156 |
156 |
41 110 |
19 % |
|
Toimialarahastot |
-23 |
-23 |
1 362 |
17 % |
|
YHTEENSÄ |
142 |
142 |
83 073 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin kaikkiin rahastoluokkiin. Sijoituksia tehtiin erityisesti euroalueen valtioriskiin ja luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 647 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät globaalisti korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavat rahastot 8,3 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 1,92).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät tammikuu 2025 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.01.2025 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
523 |
523 |
9 692 |
2,2 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
124 |
124 |
13 135 |
4,7 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
51 |
51 |
5 006 |
6,9 % |
|
Valtioriski maailma |
0 |
0 |
330 |
4,4 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
21 |
21 |
6 379 |
5,1 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
14 |
14 |
1 214 |
8,3 % |
|
Kehittyvät markkinat |
62 |
62 |
2 574 |
7,0 % |
|
YHTEENSÄ |
796 |
796 |
38 330 |
|
Odotettavissa tapahtumarikas vuosi
Säästöpankkiryhmän varainhoidon johtajan Petteri Vaarnasen mukaan sijoitusvuosi 2025 alkoi osakerahastojen näkökulmasta positiivisissa tunnelmissa.
"Sp-Rahastoyhtiön osuudenomistajia kiinnostivat globaalit ja yhdysvaltalaiset osakkeet, joihin sijoittavissa rahastoissa nettomerkinnät kasvoivat. Euroopan osakemarkkinat myös piristyivät pitkän hiljaiselon jälkeen. Näkymät vuoteen ovat odottavan positiiviset, ja vuodesta on tulossa varmasti tapahtumarikas sijoitusmarkkinoilla."
Vuoden 2025 alusta lähtien FA:n rahasto- ja omaisuudenhoitojohtokunnan jäsenet kommentoivat FA:n rahastotiedotteessa markkinaa kuukausittain.
Linkit
Tilastokeskuksen vuoden 2022 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,51 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 018 euroa. Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Avaako kvanttiteknologia salatun tietoliikenteen hyökkääjille? Finanssiyhtiöt selvittivät varautumistaan pilotissa3.2.2026 11:08:30 EET | Tiedote
Lähes kaikki digitaalinen toiminta sekä finanssitoimialalla että muualla perustuu ulkopuolisilta salattuun eli kryptattuun tietoliikenteeseen. Nykytekniikalla salausten murtaminen ei ole mahdollista, mutta tulevaisuudessa kvanttiteknologia voi mahdollistaa vihamielisille toimijoille pääsyn kryptattuun tietoliikenteeseen. Joukko suomalaisia finanssiyhtiöitä osallistui pilottiin, joka osoitti, että siirtyminen kvanttiteknologian kestävään salaukseen on jo mahdollista. Siirtymä on aloitettava pian, sillä salattua arkaluontoista tietoa voidaan kerätä jo nyt odottamaan kvanttiteknologian kehitystä.
Tiensä Talousgurun finaaliin selvitti 14 kovatasoista lukiolaista eri puolilta Suomea – seuraa finaalia suorana 26.2. Kauppalehden sivuilta2.2.2026 11:00:14 EET | Tiedote
Talousgurun alkukilpailussa toisistaan mittaa otti lähes 1100 lukiolaista 116 lukiosta eri puolilla Suomea. Finaaliin tiensä selvitti 14 lukiolaista, joista perinteiseen tapaan 5 valittiin alueidensa parhaina ja 9 absoluuttisesti parhaiden tulosten mukaan.
Suomen Pankin tilastot: Asuntoluottoja nostettiin selvästi enemmän kuin vuosi sitten – kokonaisuudessaan lähes 15 miljardia31.1.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Vuonna 2025 nostettiin uusia asuntolainoja yhteensä noin 14,7 miljardin euron verran, selviää Suomen Pankin 30.1.2026 julkaistuista tilastoista. Määrä kasvoi 11 prosenttia vuoteen 2024 verrattuna. Vaikka julkisuudessa puhutaan lainansaannin vaikeudesta ja asuntokaupan vähäisyydestä, kauppoja tehtiin viime vuonna edellisvuotta enemmän ja samalla pankit myönsivät selvästi aiempaa enemmän asuntolainoja. Lainakanta oli viime vuoden lopulla suunnilleen samalla tasolla kuin vuotta aiemmin, eli kotitaloudet lyhensivät lainojaan samalla, kun he nostivat uusia luottoja aktiivisesti.
Euroopan pankkiyhdistykseltä avoin kirje komissiolle: EU:n pankkisääntelyä on yksinkertaistettava kilpailukyvyn nimissä – sama viesti kuuluu vahvana myös Suomessa28.1.2026 15:49:12 EET | Tiedote
Euroopan pankkiyhdistys EBF on lähettänyt Euroopan komission johdolle kirjeen, jossa se painottaa kiireellistä tarvetta yksinkertaistaa EU:n pankkisääntelyn kokonaisuutta. EBF pitää sääntelyn selkeyttämistä välttämättömänä Euroopan kilpailukyvyn, strategisen autonomian ja taloudellisen kestävyyden kannalta. Viestit ovat tuttuja myös suomalaisen finanssialan suusta. Pankkisääntelyn ongelmat koskevat koko EU-aluetta. Kirje on osoitettu komission puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille, johtavalle varapuheenjohtajalle Stéphane Séjournélle, taloudesta vastaavalle komissaari Valdis Dombrovskikselle ja finanssipalveluista vastaavalle komissaari Maria Luís Albuquerquelle. Kirjeen on allekirjoittanut EBF:n puheenjohtajana toimiva, ranskalaisen pankkijätti Société Généralen pääjohtaja Slawomir Krupa.
Talouden pyöreä pöytä: Näin meitä huijattiin – vuoden 2025 luvut julki28.1.2026 14:46:56 EET | Tiedote
Ei päivää ilman digihuijausta! Mutta millaiset huijaustavat trendaavat juuri nyt? Mihin kansalaisten kannattaa kiinnittää erityistä huomiota? Entä panostavatko pankit huijausten torjuntaan riittävästi ja mitä viranomainen voi tehdä? Näihin teemoihin haemme vastausta Finanssiala ry:n (FA) webinaarissa keskiviikkona 4.2.2026 klo 10.00–10.30.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme