Oma Häme

Lapseen kohdistuvan väkivallan tunnistamiseksi on julkaistu ohjeet

11.2.2025 12:22:16 EET | Oma Häme | Tiedote

Jaa

Ammattilaisille on saatavilla koulutusta puheeksioton ja puuttumisen tueksi.

Lapsi istuu portailla ja häntä peittää kaiteen pystypinnat.

Lapsella on oikeus kasvaa turvassa ja suojassa väkivallalta. Tämä oikeus on turvattu niin YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa kuin Suomen lainsäädännössä. Lapseen kohdistuvan väkivallan tunnistaminen ja siihen puuttuminen on aikuisten velvollisuus ja erityisesti niiden ammattilaisten, jotka kohtaavat työssään lapsia ja nuoria. 

Väkivalta voi olla monimuotoista eikä lapsi välttämättä itse tunnista häneen kohdistuvaa väkivaltaa. Henkistä väkivaltaa on esimerkiksi lapsen vähättely, haukkuminen, nöyryyttäminen tai vieraannuttaminen toisesta vanhemmasta. Fyysistä väkivaltaa on esimerkiksi lapsen tukistaminen, töniminen tai ravistelu. Laiminlyöntiä voi olla se, ettei lapsen perustarpeista esimerkiksi hygieniasta huolehdita tai emotionaalisesti laiminlyödään ja sivuutetaan lapsi. Vanhempien väliselle väkivallalle altistuminen voi vakavasti vaurioittaa lapsen kasvua ja kehitystä.

Lapseen kohdistuvan fyysisen väkivallan tunnistamisen tueksi on julkaistu kansalliset ohjeet Barnahus.fi -sivulla. Ohjeet auttavat ammattilaista väkivaltaepäilyn tilanteissa ja opastavat millaiset seikat saattavat viitata lapsen kokemaan väkivaltaan eri ikäkausina. Barnahusin julkaisemista ohjeista voivat hyötyä kaikki lasten parissa aikaa viettävät aikuiset esimerkiksi harrastustoiminnan ohjaajat.

– Lasten kanssa työskentelevien on hyvä hankkia itselleen aiheesta lisätietoa, koska tilanteet voivat tulla yksittäiselle työntekijälle eteen yllättäen. Yksittäinen vamma tai muutos lapsen käyttäytymisessä ei ole varma osoitus väkivallasta, mutta epäily tai huoli lapsesta on otettava vakavasti ja selvitettävä tarkemmin, toteaa Oma Hämeen lähisuhdeväkivaltatyön koordinaattori Satu Lyytinen

Kanta-Hämeessä ammattilaisille on saatavilla koulutusta tunnistamisen, puheeksioton ja puuttumisen tueksi. Alueella on myös laadittu yhteiset toimintaohjeet väkivaltaepäilyn tilanteisiin.

Turvallisuutta luodaan yhdessä

Lastensuojelulaki velvoittaa muun muassa sosiaali- ja terveysalan, opetusalan sekä muita lasten kanssa työskenteleviä ammattihenkilöitä tekemään lastensuojeluilmoituksen, jos epäily lapseen kohdistuvasta väkivallasta tai kaltoinkohtelusta herää. Työntekijän on tällöin viipymättä konsultoitava sosiaaliviranomaista ja poliisia. Myös yksityishenkilöt voivat tehdä lastensuojeluilmoituksen.

– Lähisuhdeväkivalta ei ole yksityisasia ja jokaisella lapsella on oikeus suojeluun. Puheeksioton kautta perhe voi ohjautua palveluiden piiriin kriittisellä hetkellä, joten on tärkeää, ettei sivuuta asiaa, jos huoli on herännyt, Lyytinen muistuttaa. 

Perheille ja väkivaltaa kokeneille lapsille on tarjolla apua niin hyvinvointialueen kuin kolmannen sektorin palveluissa. Väkivaltakokemus satuttaa ja voi vaikuttaa hyvinvointiin pitkäaikaisesti. On tärkeää, että lapsi tai nuori saa kokemusten käsittelyyn apua, vaikka tapahtuneesta olisi jo kulunut aikaa.

Oma Hämeessä on panostettu myös siihen, että väkivaltaa lähisuhteessaan käyttänyt tai sen käyttöä pelkäävä henkilö saa apua aggression hallintaan tai haitallisten asenteiden ja käyttäytymismallien muuttamiseen.

Viranomaistoiminnan ja palveluiden lisäksi tärkeä osa lasten suojelua on yhteisö.

– Omassa arjessaan jokainen voi miettiä miten lapset tulevat kohdatuksi. Aikuisten toiminnalla on suuri merkitys turvallisuuden kokemukselle ja lapsen itsetunnon kehitykselle. Luottamuksellisessa ympäristössä lapsen on tarpeen tullen helpompi kertoa aikuiselle myös vaikeista asioista, Lyytinen korostaa.

Lue lapsiasiavaltuutetun Elina Pekkarisen tiedote uusista ohjeista 

Yhteystiedot väkivaltaepäilyn tilanteissa:

Akuutissa tilanteessa soitetaan aina hätänumeroon 112. Kanta-Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystyksen tavoittaa kiireellisessä tilanteessa vuorokauden ympäri numerosta 03 629 6560.

Kiireettömässä tilanteessa Oma Hämeen lapsiperheiden palveluohjaus- ja neuvonta vastaa numerosta 03 629 6565 (ma-to klo 9-12) tai lähisuhdeväkivaltatyön yksikköä voi konsultoida numerosta 03 629 6562 (arkisin klo 8-15). 

Kiireettömissä tilanteissa on hyvä ensisijaisesti olla yhteydessä alueen neuvonta- ja ohjauspalveluihin. Kiireettömän lastensuojeluilmoituksen ja kaikkia ikäryhmiä koskevat huoli-ilmoitukset voit tehdä digitaalisilla lomakkeilla.

EU-lippu%20ja%20teksti%3A%20%22Euroopan%20unionin%20rahoittama%20%u2013%20NextGenerationEU%22.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oma Häme

Aluehallitus käsitteli talousasioita ja ikäihmisten palvelusääntökirjoja28.4.2026 14:50:47 EEST | Uutinen

Maanantaina koolla ollut aluehallitus merkitsi tiedoksi muutostalousarvion sekä alijäämien kattamisaikataulun muutoksen valmistelutilanteen. Tämänhetkisen lainsäädännön mukaan hyvinvointialueiden tulee kattaa vuosina 2023 ja 2024 syntyneet alijäämät tämän vuoden loppuun mennessä. Parhaillaan on kuitenkin valmisteilla lakimuutos, joka mahdollistaisi kattamisajan pidentämisen enintään vuoteen 2029. Oma Häme on valmistellut hakemustaan aikataulun pidentämiseksi. Esityksen mukaan hyvinvointialue ei saisi automaattisesti määräajan pidennystä sitä hakiessaan, vaan arvion uudesta määräajasta tekisi valtiovarainministeriö. Lakimuutoksen mahdollisen voimaantulon lisäksi epäselvää on vielä valtion ensi vuoden rahoitus. Valtiovarainministeriö julkaisee vuoden 2027 ennakollisen rahoituslaskelman ja rahoituksen painelaskelman vuosille 2028–2030 vasta 30.4.2026. Tämä on haastanut talouden suunnittelun valmistelua merkittävästi. Talouden saattaminen tasapainoon edellyttää Oma Hämeeltä joka tapauksess

Hyvinvointialuejohtajien verkosto: Kehysriihi ei tuonut helpotusta hyvinvointialueiden ahdinkoon27.4.2026 16:49:32 EEST | Uutinen

Päättynyt kehysriihi toi uusia asiakasmaksukorotuksia sosiaali- ja terveyssektorille. Hyvinvointialuejohtajat ja Hyvil ovat huolissaan valtion ylioptimistisista asiakasmaksukorotuksista, joissa korotusten vaikutukset ja hyvinvointialueiden rahoituksen leikkaukset toistuvasti yliarvioidaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuihin on tehty useampia merkittäviä korotuksia viime vuosina, ja maksut ovat Suomessa jo merkittäviä. Aiemmin tehtyjen korotuspäätösten toteutumisesta ei ole tehty vaikutusarviota tai seurantaa, vaikka hyvinvointialueiden rahoitusta on leikattu jo etukäteen. Asiakasmaksut kasvattavat luottotappiota Käytännössä hyvinvointialueille ei kerry asiakasmaksutuloa arvioituja määriä, koska yhä useamman asiakkaan kohdalla vuosittainen maksukatto täyttyy. Maksukaton ylittymisen jälkeen maksukattoon sisältyvät palvelut ovat asiakkaalle maksuttomia asianomaisen kalenterivuoden loppuun saakka. Edellisten vuosien merkittävät asiakasmaksukorotukset tulevat heijastumaan hyvinv

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye