Nettiterapia on toimiva ja kustannustehokas hoitomuoto masennukseen
Nettiterapia vähentää masennusoireita yhtä vaikuttavasti kuin kasvokkainen psykoterapia ja tarjoaa edullisemman ja helposti saatavilla olevan hoitovaihtoehdon.
Helsingin ja Tampereen yliopiston tutkijat vertasivat masennuksen nettiterapian tehoa perinteiseen kasvokkain käytyyn psykoterapiaan modernien tilastotieteellisten ja koneoppimismenetelmien avulla. Tutkimus osoitti, että nettiterapia on yhtä vaikuttavaa kuin perinteinen kasvokkain tapahtuva psykoterapia masennuksen hoidossa.
Nettiterapiassa potilas käy terapeutin ohjauksessa läpi samanlaisia kognitiivisen käyttäytymisterapian sisältöjä kuin perinteisessä terapiassa, mutta osin videoihin ja harjoitustehtäviin nojaava tietokoneavusteinen oppimateriaali automatisoi osan terapeutin tehtävistä. Tämä tekee hoidosta edullisempaa.
– Nettiterapia näyttää vähentävän masennusoireita yhtä paljon kuin perinteinen psykoterapia. Nettiterapiaa voidaan siis pitää varteenotettavana vaihtoehtona lievän ja keskivaikean masennuksen hoidossa, tutkimuksen johtaja, akatemiatutkija Tom Rosenström sanoo.
– Nettiterapia ei sovi kaikille, eivätkä kaikki saa riittävää apua nettiterapiasta, ja siksi on tärkeää säilyttää hoitovaihtoehtojen kirjo, hän jatkaa.
Vaikuttavaa hoitoa useammille potilaille
Masennus on yksi yleisimmistä mielenterveyshäiriöistä, ja sen hoitaminen vaatii yhä enemmän resursseja. Nettiterapia tarjoaa kustannuksiin vaikuttavan ratkaisun masennuksen hoitoon. Tämä on erityisen tärkeää tilanteessa, jossa mielenterveyspalveluiden kysyntä ylittää tarjonnan. Lisäksi digitaalisten hoitomuotojen kehitys edistää tutkimusta ja hoitoinnovaatioita, mikä voi parantaa tulevien hoitojen tehoa sekä tuo terapian entistä useampien potilaiden ulottuville. Nettiterapiaa voidaan käyttää vaikuttavana hoidon osana myös potilaille, jotka tarvitsevat laaja-alaisempaa apua.
– Vaikka mielenterveyskriisiin vastaaminen voikin edellyttää laajempia yhteiskunnallisia muutoksia, myös toimivaa hoitoa tarvitaan. Tuloksemme osoittavat, että rohkeilla innovaatioilla voidaan parantaa hoitojen kustannusvaikuttavuutta ja näin osaltaan vastata kriisiin, Rosenström sanoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiTom RosenströmAkatemiatutkijaHelsingin yliopisto
Puh:0503593248Tom.Rosenstrom@helsinki.fiPia PurraViestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto
Puh:02941 24205Pia.Purra@helsinki.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Ikääntyneiden ulkomailla syntyneiden syöpäkuolleisuus Suomessa syntyneitä matalampaa11.12.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Suomessa asuvien ikääntyneiden maahanmuuttajien syöpäkuolleisuus on kokonaisuutena alhaisempi kuin Suomessa syntyneiden samanikäisten. Tietyissä syövissä kuolleisuus on kuitenkin korkeampaa.
Laajin tutkimus suomalaisnuorten ilmastoahdistuksesta: toivon ylläpitäminen avainasemassa11.12.2025 08:02:00 EET | Tiedote
Pelkkä ympäristövastuullinen käyttäytyminen voi lisätä nuoren ilmastoahdistusta, sillä ilmastonmuutosta ei voi yhden ihmisen voimin ratkaista. Sen sijaan nuorten toivoa ja uskoa yhteisöjen kykyyn toimia tulisi vahvistaa.
Koronarokotteet suojasivat erityisesti vaikealta koronataudilta11.12.2025 07:14:12 EET | Tiedote
Koronarokotteet tehosivat kaikissa ikäryhmissä ja vähensivät merkittävästi sairaalahoitoon ja tehohoitoon joutumista.
Ilmakuvista voidaan tekoälyn avulla saada tarkkaa tietoa metsien monimuotoisuudesta10.12.2025 09:40:07 EET | Tiedote
Metsien monimuotoisuudelle tärkeät haapapuut ja pystyyn kuolleet kelot voidaan tunnistaa luotettavasti avoimesta ilmakuva-aineistosta Helsingin ja Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden kehittämillä menetelmillä.
Vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta on sekä hyötyä että haittaa rasvamaksan hoidossa10.12.2025 08:21:01 EET | Tiedote
Mahdollisista hyödyistä huolimatta tutkija ei suosittele vähähiilihydraattista ketogeenistä ruokavaliota henkilöille, joilla on edennyt rasvamaksasairaus.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme