Hyvinvointialueiden rahoitus: 1,2 miljoonaa suomalaista jäämässä pysyvästi eriarvoiseen asemaan
Nykyinen hyvinvointialueiden rahoitusmalli uhkaa jättää 1,2 miljoonaa suomalaista pysyvästi eriarvoiseen asemaan julkisissa sosiaali-, terveys- ja turvallisuuspalveluissa. Tämä on seurausta hyvinvointialueiden nykyisestä rahoitusmallista, joka leikkaa merkittävästi kuuden hyvinvointialueen laskennallista rahoitusta ja on jättämässä rahoitusleikkauksen pysyväksi vuoden 2029 jälkeen. Näiden alueiden mielestä nykyinen rahoitusmalli tulee ripeästi uudistaa.
Rahoitusleikkurista pysyvästi kärsimään ovat jäämässä Itä-uudenmaan, Keski-Pohjanmaan, Lapin, Pohjois-Karjalan, Päijät-Hämeen ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueet. Alueiden yhteisessä kannanotossa vaaditaan rahoitusmallin korjaamista siten, että kaikki hyvinvointialueet saavat laskennallisen, tarveperusteisen rahoituksen täysimääräisenä, eikä mikään alue jää pysyvästi muita heikompaan asemaan.
Kannanotto tiedotteen liitteenä. Kuuden alueen hyvinvointialuejohtajat luovuttivat kannanoton torstaina 13.2.2025 valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majaselle.
Kannanotto: epäoikeudenmukainen rahoitusmalli on korjattava
Kuuden hyvinvointialueen yhteisessä kannanotossa todetaan, että väestön tarpeisiin perustuva rahoitusmalli on ainoa oikeudenmukainen ja kestävä rahoituksen laskentaperuste. Tavoitteena tulee olla, että kaikki hyvinvointialueet saavat laskennallisen rahoituksen täysimääräisenä ja rahoituslaskelmia päivitetään väestön palvelutarpeiden muuttuessa.
Kannanotossa esitetään siirtymäajan lyhentämistä niillä alueilla, joilla rahoitus on pienempi kuin väestön laskennallinen palvelutarve ja pysyvän siirtymätasauksen poistamista rahoituslaista.
- Nykyinen rahoitusmalli on epäoikeudenmukainen. On väärin olettaa, että osalla hyvinvointialueista voitaisiin oleellisesti pienemmillä taloudellisilla resursseilla järjestää yhdenvertaiset palvelut verrattuna niihin alueisiin, joiden rahoitus vastaa väestön tarvetta, kannanotossa todetaan.
- Siirtymätasausjärjestelmän seurauksena alueelliset terveyserot ovat vaarassa kasvaa edelleen ja kansalaisten yhdenvertaisuus romuttua.
Hyvinvointialueiden rahoituslaissa on säädetty siirtymätasauksesta, jonka tarkoitus on korjata kaikkien hyvinvointialueiden rahoitusta kohti tarveperusteisuutta. Siirtymätasauksen laskennassa verrataan hyvinvointialueelle nykyisen rahoituslainsäädännön perusteella tulevaa rahoitusta kuntien ennen uudistusta käyttämään rahamäärään. Jos alueen kunnat ovat käyttäneet sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluihin vähemmän rahaa kuin hyvinvointialueen laskennallinen rahoituspohja edellyttäisi, siirtymätasaus leikkaa valtion rahoitusta.
Kuuden hyvinvointialueen rahoitukseen on jäämässä pysyvä, yhteensä 85 miljoonan euron leikkaus, joka vastaa noin 1500 hoitajan tai noin 850 lääkärin työpanosta.
- Rahoitusmallin korjaaminen on mahdollista ja täysin välttämätöntä yhdenvertaisten ja laadukkaiden sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palvelujen turvaamiseksi kaikille kansalaisille.
– Uudistuksen valmisteluaikana tehdyt siirtolaskelmat eivät vastaa todellisia kustannuksia ja siirtymätasaus aiheuttaa suurimman alijäämän kattamispaineen Itä-Uudellamaalla, toteaa hyvinvointialuejohtaja”, Max Lönnqvist.
– Ongelma rahoituslain muutoksessa on se, että siirtymätasauksen laskennassa käytetään vuoden 2022 kustannustietoja ilman tarkistuksia. Täten kuntien raportoimat tiedot eivät kattaneet kaikkia sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen kustannuksia täysimääräisesti ja rahoituksen lähtötaso on jo valmiiksi liian matala, mikä vääristää hyvinvointialueemme saamaa rahoitusta ja vaikeuttaa palveluiden järjestämistä. Ilman siirtymätasausta vuodesta 2023 alkaen olisi todennäköistä ja mahdollista, että alijäämät tulisivat katettua vuoden 2026 loppuun mennessä, Lönnqvist jatkaa.
Lisätietoja medialle:
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue: hyvinvointialuejohtaja Max Lönnqvist, max.lonnqvist@itauusimaa.fi, puh. 040 503 0818
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite: hyvinvointialuejohtaja Mikko Komulainen, mikko.komulainen@soite.fi, puh. 040 804 4333
Lapin hyvinvointialue: hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, puh. 040 532 3998
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue – Siun sote: hyvinvointialuejohtaja Kirsi Leivonen, kirsi.leivonen@siunsote.fi, puh. 013 330 8590
Päijät-Hämeen hyvinvointialue: hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen, petri.virolainen@paijatha.fi, puh. 050 438 3662
Varsinais-Suomen hyvinvointialue: hyvinvointialuejohtaja Tarmo Martikainen, tarmo.martikainen@varha.fi, puh. 050 558 4579 (matkoilla 12.2.-18.2.2025)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
viestintä / kommunikationItä-Uudenmaan hyvinvointialue / Östra Nylands välfärdsområde
viestinta@itauusimaa.fiMax LönnqvistHyvinvointialuejohtajaItä-Uudenmaan hyvinvointialue - Östra Nylands välfärdsområde
Puh:040 503 0818max.lonnqvist@itauusimaa.fiLiitteet
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue tuottaa ja järjestää julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palvelut alueellaan, johon kuuluu seitsemän kuntaa: Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Pukkila ja Sipoo.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Itä-Uudenmaan hyvinvointialue – Östra Nylands välfärdsområde
Invånarna lyfte fram dels den psykiska hälsan, dels funktionsförmågan som de viktigaste temana i välfärdsplanen12.9.2025 07:00:00 EEST | Pressmeddelande
Östra Nylands välfärdsområde genomförde 9.6–17.8.2025 en enkät där man vände sig till invånarna i området med frågor om främjande av hälsa och välfärd. I enkäten ombads invånarna berätta vilka teman som särskilt borde beaktas i den regionala välfärdsplanen, som håller på att utarbetas för åren 2026–2029.
Asukkaat nostivat mielenterveyden ja toimintakyvyn hyvinvointisuunnitelman tärkeimmiksi teemoiksi12.9.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue toteutti 9.6.-17.8.2025 välisenä aikana kyselyn alueen asukkaille hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Kyselyssä asukkaita pyydettiin kertomaan, mitkä teemat tulisi erityisesti huomioida alueellisessa hyvinvointisuunnitelmassa, joka laaditaan vuosille 2026–2029.
Kurs om fysisk aktivitet och kost i välfärdsområdena (LIIRA) samlade över 150 proffs i Borgå9.9.2025 07:00:00 EEST | Pressmeddelande
En kursdag om fysisk aktivitet och kost i välfärdsområdena, en del av programmet Finland i rörelse, hölls onsdag 3.9.2025 på Konstfabriken i Borgå. Kursen samlade över 150 aktörer från välfärdsområdet och kommunerna i regionen för att diskutera främjandet av sunda levnadsvanor bland barn, ungdomar och familjer.
LIIRA-koulutus toi yhteen yli 150 ammattilaista Porvoossa9.9.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomi Liikkeelle -ohjelman liikunnan ja ravitsemuksen edistämisen koulutuspäivä pidettiin keskiviikkona 3.9.2025 Porvoon Taidetehtaalla. Koulutus kokosi yli 150 alan toimijaa hyvinvointialueelta ja alueen kunnista keskustelemaan lasten, nuorten ja perheiden terveiden elintapojen edistämisestä.
Nämnden för ordnande av tjänster 3.94.9.2025 10:33:36 EEST | Pressmeddelande
Nämnden för ordnande av tjänster vid Östra Nylands välfärdsområde samlades till möte onsdagen 3.9.2025.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme