KOVA: Kohtuuhintaiset vuokra- ja asumisoikeusasunnot tarjoavat pitkäaikaisen kodin

Tulokset pohjautuvat Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry:n jäsenyhteisöjen vuokra- ja asumisoikeusasukkaille loppuvuonna 2024 järjestettyyn laajaan kyselytutkimukseen. Tämä selvitys järjestettiin yhteistyössä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (Ara) kanssa, ja sen toteutti KTI Kiinteistötieto Oy. Selvityksen tulosten vertailuun käytettiin KTI Kiinteistötieto Oy:n markkinaehtoista vuokra-asuntokantaa edustavaa aineistoa.

Vuokraansa pitää kohtuullisena 48 prosenttia vastaajista, mikä on 14 prosenttiyksikköä alhaisempi lukema kuin vuoden 2021 selvityksessä. Pääkaupunkiseudulla vuokraansa pitää kohtuullisena 51 prosenttia. Asumisoikeusasunnon käyttövastiketta kohtuullisena pitää 34 prosenttia vastaajista. 65 prosenttia sekä vuokra- että asumisoikeusasukkaista kertoo heille jäävän asumiskustannusten maksun jälkeen riittävästi rahaa elämiseen. Toisaalta vuokran- tai käyttövastikkeenmaksukyvyn heikentymisestä viimeisen vuoden aikana raportoi noin viidesosa vastaajista.

- Kohtuullisena vuokraansa pitävien vastaajien osuuden lasku samoin kuin maksukyvyn heikentyminen selittynee viime vuosina vallinneella hintatason nousulla. Alueiden ja asuinmuotojen välisiin eroihin ovat todennäköisesti vaikuttaneet asukkaiden kustannusodotukset. Kun tarkastellaan asukkaiden arvioita heidän tulevasta asumisajastaan nykyisessä asunnossaan, saadaan lähes identtinen tulos kuin tähänastista asumisaikaa kysyttäessä: pisimpään tulevat asumaan asumisoikeusasukkaat, seuraavaksi pisimpään kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen asukkaat ja lyhimmän aikaa markkinaehtoisissa vuokra-asunnoissa asuvat. Kohtuuhintaiset vuokra- ja asumisoikeusasunnot mahdollistavat siis pysyvän ja pitkäaikaisen kodin kotitalouksille, KOVAn ekonomisti Eetu Kauria kertoo.

Kohtuuhintaisissa vuokra- ja asumisoikeusasunnoissa asuu suhteellisen paljon lapsikotitalouksia

Kohtuuhintaisissa vuokra-asunnoissa asuvien yleisin kotitaloustyyppi on yhden hengen talous, jossa raportoi asuvansa 52 prosenttia vastaajista. Kahden hengen talouksia on 21 prosenttia, yhden aikuisen ja yhden tai useamman lapsen kotitalouksia 13 prosenttia sekä kahden aikuisen ja yhden tai useamman lapsen kotitalouksia 11 prosenttia. Suuremmat kotitaloudet ovat vielä tyypillisempiä asumisoikeusasujilla, joista 44 prosenttia on yhden hengen talouksia, 31 prosenttia kahden hengen talouksia, 5 prosenttia yhden aikuisen lapsikotitalouksia sekä 16 prosenttia kahden aikuisen lapsikotitalouksia.

Suurin ikäryhmä vuokra-asunnossa asuvien vastaajien joukossa on 31–40-vuotiaat (21 prosenttia vastaajista), kun taas asumisoikeusasunnoissa asuvien osalta 61–70-vuotiaat muodostavat suurimman vastaajaryhmän (25 prosenttia). Vuokra-asunnossa asuvista vastaajista 37 prosenttia on kokoaikatyössä, 27 prosenttia eläkeläisiä, 12 prosenttia työttömiä, 9 prosenttia opiskelijoita ja 8 prosenttia osa-aikatyössä. Asumisoikeusasuntovastaajista 45 prosenttia on kokoaikatyössä, 38 prosenttia eläkeläisiä, 6 prosenttia osa-aikatyössä, 4 prosenttia työttömiä ja 2 prosenttia opiskelijoita.

- Eläkeläisten osuus on suhteellisen suuri sekä vuokra- että asumisoikeusasujien joukossa, mikä kertoo kohtuuhintaisten asuntojen merkityksestä ikääntyvälle väestölle. Kohtuuhintaisissa vuokra-asunnoissa asuvat ovat keskimäärin nuorempia ja asuvat pienemmissä kotitalouksissa kuin asumisoikeusasuntojen asukkaat. Toisaalta markkinaehtoisten vuokra-asuntojen vertailuaineiston mukaan niissä asuvat kotitaloudet ovat huomattavasti vielä kohtuuhintaisissa vuokra-asunnoissa asuvia kotitalouksia nuorempia sekä harvemmin lapsikotitalouksia, Kauria päättää.