Kela maksoi kansaneläkettä ja takuueläkettä 2,64 miljardia euroa vuonna 2024
14.2.2025 06:00:00 EET | Kela/FPA | Tiedote
Kela maksoi eläkkeitä noin 544 000 henkilölle vuonna 2024. Helmikuun 2025 alusta Kela ei enää maksa kansaneläkkeitä EU- ja Eta-maissa, Sveitsissä sekä Isossa-Britanniassa asuville.
Kela maksoi vuonna 2024 kansaneläkkeitä ja takuueläkkeitä yhteensä noin 544 000 henkilölle. Kansaneläkettä sai viime vuonna noin 541 000 henkilöä. Saajien määrä on vähentynyt viidessä vuodessa 46 000 henkilöllä (8 prosenttia) ja kymmenessä vuodessa 89 000 henkilöllä (14 prosenttia).
Vuoden 2024 aikana Kela maksoi kansaneläkkeitä 2,33 miljardia euroa.
ALT: Kuvion otsikko: Kelan maksamien eläkkeiden saajamäärä vähenee tasaisesti. Kuvio näyttää kansaneläkkeen ja takuueläkkeen saajat sekä maksetut etuudet 2018-2024.
Lakimuutoksen vuoksi Kela ei enää maksa kansaneläkkeenä maksettavia vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeitä muissa EU- ja Eta-maissa, Sveitsissä ja Isossa-Britanniassa asuville eläkkeensaajille 1.2.2025 alkaen.
Ulkomailla kansaneläkettä saavien henkilöiden määrä on viime vuosina laskenut ja oli vuonna 2024 vähän yli 24 000 henkilö. Heistä kaksi kolmasosaa oli naisia. Keskimääräinen kansaneläkkeen määrä ulkomaille oli vajaa 140 euroa kuukaudessa ja yhteensä Kela maksoi kansaneläkkeitä ulkomaille 43,2 miljoonaa euroa vuonna 2024.
– Kansaneläkettä saavien määrä on vähentynyt tasaisesti, mikä näkyy myös ulkomaille maksettavissa eläkkeissä. Työeläkkeiden taso on noussut ja yhä useamman eläkkeensaajan työeläkkeen määrä on yli tulorajan, jolla voi saada kansaneläkettä, sanoo Kelan tutkimusprofessori Karoliina Koskenvuo.
Takuueläkkeiden saajamäärä on pysynyt tasaisena
Takuueläkkeen saajamäärä nousi vuoteen 2021 asti. Tähän vaikuttivat ainakin rekisteripoiminnat, joiden avulla Kela selvitti ja kontaktoi henkilöt, joilla voisi olla oikeus takuueläkkeeseen. Vuosien 2019 ja 2021 poiminnat nostivat saajamääriä 11 000 henkilöllä. Takuueläkkeen saajamäärä on pysynyt viime vuodet tasaisena. Vuonna 2024 Kela maksoi takuueläkettä 116 500 henkilölle.
Maksettujen takuueläkkeiden kokonaissumma on ollut hienoisessa nousussa ja oli vuonna 2024 noin 312,7 miljoonaa euroa. Kasvun taustalla vaikuttavat takuueläkkeisiin viime vuosina tehdyt vuosittaiset indeksitarkistukset ja ajoittaiset tasokorotukset.
Suurimmalla osalla eläkkeensaajista Kelansa maksamat eläkkeet täydentävät työeläkettä. Kansaneläke pienenee työeläkkeen kasvaessa. Kun työeläke saavuttaa tietyn tason, kansaneläkettä ei myönnetä enää lainkaan. Kelan maksama takuueläke taas turvaa saajalle vähimmäiseläkkeen, jos saajan kaikki eläkkeet ennen verotusta ovat yhteensä alle 978,34 euroa kuukaudessa.
Yhteyshenkilöt
Karoliina KoskenvuotutkimusprofessoriKela
Puh:020 634 1355karoliina.koskenvuo@kela.fiKelan viestintäKelan viestinnän mediapuhelin palvelee arkisin klo 9–16. Numerossa ohjaamme haastattelupyyntöjä asiantuntijoillemme. Voit jättää haastattelupyynnön myös sähköpostitse.
Puh:020 634 7745viestinta@kela.fiKuvat
Kansaneläkelaitos (Kela) hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri elämäntilanteissa.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kela/FPA
Risken för sjukpension hälften så stor vid ångest jämfört med depression efter lång sjukfrånvaro18.3.2026 06:00:00 EET | Pressmeddelande
Även om ångestsyndrom har blivit allt vanligare som grund för sjukdagpenning är risken för sjuk- eller invalidpension enligt FPA:s färska undersökning betydligt mindre vid ångest än vid depression. Ångestsyndrom kan dock vara förknippade med andra risker som fortfarande är dåligt kända.
Työkyvyttömyyseläkeriski puolet pienempi ahdistuneisuudessa kuin masennuksessa pitkän sairauspoissaolon jälkeen18.3.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Vaikka ahdistuneisuushäiriöt ovat yleistyneet rajusti sairauspäivärahan perusteena, niihin liittyvä riski siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle on Kelan tuoreen tutkimuksen mukaan huomattavasti pienempi kuin masennuksessa. Muita, vielä heikosti tunnettuja riskejä voi kuitenkin olla.
Läkemedel mot fetma används redan av över 100 000 finländare – antalet fortsätter att öka kraftigt17.3.2026 06:00:00 EET | Pressmeddelande
År 2025 köpte närmare 108 000 personer läkemedel för behandling av fetma. Ökningen var 43 procent från året innan och förklaras nästan helt av en kraftigt ökad användning av semaglutid som patienterna själva betalar för. Fetma är en långvarig sjukdom som kräver långsiktig och multiprofessionell behandling.
Lihavuuslääkkeitä käyttää jo yli 100 000 suomalaista – kasvu jatkuu erittäin voimakkaana17.3.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Lihavuuslääkkeitä osti vajaat 108 000 henkilöä vuonna 2025. Kasvu oli 43 prosenttia edellisvuodesta ja perustuu lähes kokonaan potilaiden itse maksaman semaglutidin käytön voimakkaaseen lisääntymiseen. Lihavuus on pitkäaikaissairaus, ja sen hoidon tulee olla pitkäjänteistä ja moniammatillista.
FPA:s engelska telefontjänst håller längre öppet16.3.2026 12:23:39 EET | Pressmeddelande
FPA:s engelska telefontjänst för privatpersoner betjänar från och med måndag 16.3 mellan kl. 9 och 16. Den nya öppettiden är densamma som för den finska och den svenska telefontjänsten.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme