​​Pyhäjärven uusi säännöstelylupa huomioi talven erilaiset sääolosuhteet

Tampereen, Nokian, Pirkkalan, Lempäälän ja Vesilahden alueella sijaitsevalle Pyhäjärvelle on saatu uusi vesilain mukainen säännöstelylupa. Sen avulla talven vaihtelevat sääolosuhteet pystytään huomioimaan paremmin juoksutuksessa. 

Alun perin säännöstelylupa ajoittuu vuodelle 1958, säännöstely alkoi 1960-luvulla ja luvan haltijana toimii nykyisin Pirkanmaan ELY-keskus. Pyhäjärven vedet laskevat PVO-Vesivoima Oy:n omistaman Melon voimalaitoksen kautta Kuloveteen ja Rautaveteen, josta Kokemäenjoki johtaa ne Selkämereen Porissa. Käytännön säännöstelyä hoitaa UPM, joka operoi Melon voimalaitosta. 

Vielä ensimmäisinä säännöstelyn vuosikymmeninä lumen sulaminen keväällä aiheutti vuoden suurimmat tulvat. Jotta Pyhäjärvessä olisi riittävästi tilaa kevään sulamisvesille, vedenkorkeutta piti laskea noin 60−100 cm kesäkorkeuksiin nähden riippuen lumimäärästä. Tällöin järvestä purkautuva vesimassa pysyi kohtuullisena keväällä eikä vedenpinta noussut järven rannoilla vahinkotasoille. 

– Vanhat lupaehdot pakottivat laskemaan Pyhäjärven vedenkorkeutta talven aikana ottamatta huomioon sääolosuhteita. Tarpeeton vedenkorkeuden lasku ei ole hyväksi vesiluonnolle eikä kevään virkistyskäytölle, koska alhaisten vedenpintojen vuoksi rannat jäävät kuiviksi, kertoo johtava vesitalousasiantuntija Diar Isid Pirkanmaan ELY-keskuksesta. 

Ilmastonmuutoksen vaikutus sääolosuhteisiin on näkynyt selvästi viimeisten 20 vuoden aikana. Talviaikaiset tulvat ovat lisääntyneet, koska toistuvat lauhat jaksot sulattavat kertyneet lumet ja muuttavat sateiden olomuodon vetiseksi. Sateiden kokonaismäärä näyttää kasvavan etenkin talvikaudella. Sulaminen ja vesisade lisäävät valuntaa järviin ja kasvattavat jokien virtaamia. 

Uudella luvalla vastataan ilmastonmuutokseen

Jotta pystytään paremmin vastaamaan ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin, Pyhäjärven lisäksi myös Näsijärvelle ja Kyrösjärvelle on nyt saatu päivitys säännöstelylupaan.  Muissa suurissa säännöstellyissä järvissä, eli Vanajavedellä ja Rauta-Kulovedellä, lupaehdot laadittiin aikanaan joustaviksi eikä muutosta sen vuoksi nyt haettu.

Pyhäjärven lupamuutoksen sisältö on seuraavanlainen:  

• Kesäkaudella lupaehdot ovat entisellään.

• Talvella, kun lunta on vähän ja kevään tulvariski pieni, vedenkorkeuden lasku kevättalvella jäisi uudistettujen lupaehtojen myötä jatkossa vähäisemmäksi.  

• Kun odotetaan suurempaa kevättulvaa, esimerkiksi runsaslumisena talvena, aikaisemman käytännön mukainen vedenkorkeuden lasku varmistaa, ettei tulvavahinkoja synny Pyhäjärvessä eikä sen alapuolisissa vesistöissä.

• Kun talviaikaiset tulvavahingot uhkaavat Kokemäenjokea, vedenkorkeutta voidaan tarvittaessa nostaa ja vettä varastoida Pyhäjärveen muiden säännösteltyjen järvien ohella.

Toinen merkittävä muutos uudessa säännöstelyluvassa on se, että siinä on ensimmäistä kertaa määritelty Pyhäjärven vesialueen raja. Raja kuvaa teoreettista veden ja maan rajaa eikä sitä määritellä maastoon näkyväksi. Raja ei vaikuta säännöstelyn hoitoon, kiinteistöjen arvoon, kaavoitukseen eikä kulttuuriperintökohteisiin. Se kuitenkin helpottaa mahdollisia maanmittauslaitoksen kiinteistötoimituksia jatkossa.

Näsijärvellä lupamuutos on vastaavanlainen kuin Pyhäjärvessä. Se sai lainvoiman jo aikaisemmin: https://www.tampereenenergia.fi/tampereen-energia/energia/energiantuotanto-tampereella/nasijarven-saannostely/

Vedenkorkeuden numeroarvot muuttuvat 

Pyhäjärven lupauudistuksen myötä lupaan tehtiin myös tekninen uudistus: luvassa esitettyjä korkeuksia muutettiin uusimman N2000-korkeusjärjestelmän mukaiseksi. Muutos ei näy järvellä vedenkorkeuksien muutoksina, vaan kyse on korkeuden esittämistavasta. Sama muutos tehtiin myös Vanajaveden säännöstelyluvan korkeuksiin. Korkeusjärjestelmien muutos on erityisesti pohjoismaita koskeva kysymys, joka johtuu maankohoamisesta. Uudet vedenkorkeuden numeroarvot kuvastavat korkeutta merenpinnasta paremmin kuin vanhat numeroarvot, jotka kuvastavat viime vuosisadan alun vedenkorkeuksia merenpintaan nähden. N2000-korkeusjärjestelmä on ajantasaisin järjestelmä ja se on laajasti käytössä esimerkiksi infrahankkeissa.

Muutos näkyy siten, että vedenkorkeuden numeroarvo kasvaa Pyhäjärven Näppilän havaintoasemalla 52 cm, kun taas Vanajavedellä Konhonselän havaintoasemalla 48 cm ja Vanajaveden vaikutusalueella olevalla Hämeenlinnan havaintoasemalla 46 cm.
– Ne, jotka ovat seuranneet näiden järvien vedenkorkeuksia, joutuvat nyt tottumaan uusiin numeroarvoihin, toteaa vesitalousasiantuntija Sini Heikkilä Pirkanmaan ELY-keskuksesta. 

Lue lisää: Kokemäenjoen vesistöalueen säännöstelyn kuvaus