Matkailualan yrityksille rahoitusta viime vuonna noin 740 000 euroa

Business Finlandin matkailualalle myöntämä rahoitus keskittyi pk-yritysten innovaatioihin ja kansainvälisille markkinoille tähtäämiseen. Tukea myönnettiin noin 80 yritykselle. Eniten sitä saivat majoituspalvelut ja ravintola-alan toimijat, mutta myös matkanjärjestäjät ja aktiviteetteja tarjoavat yritykset olivat edustettuina. 

– Yleisimmin rahoitusta myönnettiin pienimuotoiseen tuotekehitykseen tai kansainvälistymiseen messujen kautta. Näissä rahoitusmuodoissa tukisummat ovat kuitenkin melko pieniä. Isompia Business Finlandin rahoituksia voidaan myöntää muun muassa uusille liiketoimintakonsepteille, liiketoimintamalleille ja datan johtamiseen, joissa on kansainvälistä kasvupotentiaalia, Business Finlandin rahoitusasiantuntija Eeva-Liisa Tepsa kommentoi.  

Suurimmat matkailualan rahoitussummat myönnettiin startup-yrityksille, jotka kehittivät uusia kansainvälisiä tuote- tai palveluideoita. 60 000 euron rahoituksen saivat esimerkiksi Cityspotting-seikkailuja kehittävä Fennoscandic Simulation Systems sekä hotellitoimintojen automatisointiin keskittynyt AHoP Management Oy. AHoP tähtää ulkomaille hotelleille ja majoitusliikkeille suunnatun palvelu- ja teknologiakonseptin kanssa.  

– Tavoitteemme on, että hotellin omistaja ja henkilökunta voi päästää AHoPin avulla välillä "hotellin lepäämään". Kokonaisvaltainen palvelu- ja teknologiakonsepti antaa hotelliyrittäjille mahdollisuuden kasvaa eri tavalla, kun AHoP säästää päivittäisiin tehtäviin kuluvaa aikaa ja rahaa. Business Finlandin myöntämä Tempo-rahoitus tukee kansainvälistymispyrkimyksiä mahdollistamalla suuremmat panostukset tänä vuonna Ruotsin markkinoille. Tempo-rahoituksella tuettava hanke kerää kokemusta asiakaspiloteista Ruotsissa vuoden 2025 aikana, AHoP Managementin CEO Tuomas Valorinta kertoo. 

Matkailualan rahoitustarpeet ja tulevaisuus 

Vaikka Business Finlandin myöntämä rahoitus tukee matkailualan yrityksiä, sen volyymi jää pieneksi verrattuna esimerkiksi teollisuuden tai teknologiasektorin saamaan tukeen. Yksi syy tähän on, että matkailualan yrityksissä on vähemmän perinteisiä TKI-hankkeita, joihin monet suuremmat rahoitusinstrumentit kohdistuvat. Lisäksi alan yritykset ovat usein pieniä palveluyrityksiä, joiden kehityshankkeet ovat pienimuotoisempia ja lyhytkestoisempia. 

– Suomen matkailualalla on suurta kehittämispotentiaalia. Innovatiiviset matkailupalvelut voivat avata ovia myös uusille markkinoille, ja rahoitusta on saatavilla kehitystyön tueksi. Toivottavasti tulevaisuudessa nähdään lisää rohkeita, kansainväliseen kasvuun tähtääviä uusia tuoteideoita, Visit Finlandin johtaja Kristiina Hietasaari toteaa.