Pirkanmaan raakkujokien valuma-alueille rakennetaan kosteikkoja – kunnostustyöt alkavat pian
Pirkanmaan raakkujokien valuma-alueille rakennetaan lähiaikoina kolme kosteikkoa. Kosteikot hyödyttävät joessa esiintyviä raakkuja, kun veden laatu paranee. Kosteikot toimivat luonnon omana suodattimena. Ne sitovat vedessä olevia ravinteita ja kiintoainetta, sekä pidättävät vettä pesusienen lailla. LIFE Revives -hankkeessa tehdään kunnostuksia joessa ja joen valuma-alueella.

Pirkanmaan raakkujokien valuma-alueilla rakennetaan kolme kosteikkoa. Valuma-alue on alue, jonka rajojen sisään satanut vesi päätyy maanpinnan muotojen ohjaamana kyseiseen vesistöön. Kosteikot rakennetaan osana EU:n komission rahoittamaa LIFE Revives -hanketta, jonka tavoitteena on parantaa jokihelmisimpukan eli raakun ja sen isäntäkalan, taimenen, elinympäristöjä vuosien 2021–2027 aikana. Pirkanmaalla sijaitsee kolme raakkujokea: Pinsiön-Matalusjoki Nokian ja Hämeenkyrön rajalla, Ruonanjoki Ylöjärven ja Hämeenkyrön rajalla sekä Turkimusoja Hämeenkyrössä. Kosteikot rakennetaan Ruonanjoen ja Pinsiön-Matalusjoen valuma-alueille.
Miten raakut hyötyvät kosteikosta?
Kosteikot ovat raakkujokien valuma-alueille tärkeitä, sillä ne vähentävät vesien kuormitusta, parantavat veden laatua ja lisäävät sen moninaisuutta. Kosteikot toimivat luonnon omina suodattimina pysäyttäen vedessä olevaa kiintoainetta ja sitoen ravinteita, kuten fosforia ja typpeä. Lisäksi kosteikot auttavat varautumaan ilmastonmuutoksen aiheuttamiin sään ääri-ilmiöihin. Esimerkiksi rankkasateiden aikana kosteikot varastoivat vettä ja hillitsevät tulvia. Kosteikoilla on myös maisema- ja virkistyskäyttöarvoja, nimittäin kosteikot tarjoavat upeita luontoelämyksiä muun muassa lintujen ja hyönteisten parissa.
Kosteikkojen toiminta perustuu virtausnopeuden säätelyyn. Veden virtaus hidastuu kosteikoissa, jolloin veden mukana kulkevat kiintoaineet ja ravinteet laskeutuvat kosteikon pohjalle. Toimiva kosteikko voi pidättää jopa 90 prosenttia veden mukana kulkevasta kiintoaineesra ja siihen sitoutuneista ravinteista.

Työ alkaa puuston poistamisella
Ennen töihin ryhtymistä kosteikolle laadittiin suunnitelmat ja käytiin keskusteluja maanomistajien kanssa. Kosteikoiden kokonaispinta-alat vaihtelevat 1,6–2,17 hehtaarin välillä.
Kosteikot on suunnitellut KVVY Tutkimus Oy:n Timo Niemelä.
– Mukavaa, että suunnitelmat pääsevät itse toteutusvaiheeseen, sanoo myös rakennusurakan työmaavalvojana toimiva Niemelä.
Ennen rakennustöiden aloittamista puustoa poistetaan alueilta tarvittavilta osin. Urakan toteuttaa maarakennusurakoitsija Jari Perälä.
– Odotan jo innolla töihin ryhtymistä, sanoo Perälä, jolle kosteikoiden rakentaminen on jo tuttua.
Oleellisessa osassa kosteikoiden rakentamisessa ovat kiinteistön omistajat. Ylöjärven Ruonanjoen valuma-alueelle perustetaan yksi kosteikko. Alueen maanomistajien Jarmo ja Liisa Lindbergin toiveena on, että kosteikko lisää alueen monimuotoisuutta. Näin kosteikot juuri tekevät, ne esimerkiksi tarjoavat vesilintujen poikasille sopivia elinympäristöjä.
LIFE Revives -hankkeessa raakkujokien veden laatua seurattiin ennen kosteikkojen ja muiden kunnostustöiden tekemistä, ja seurantaa jatketaan myös rakentamisen jälkeen. Vesinäytteistä määritettiin kiintoaine, fosfori, typpi, lämpötila, pH, rauta, väriluku ja sähkönjohtavuus.
– Tulosten perusteella voidaankin todeta, että Pirkanmaan raakkujokien veden laatu ylittää useita raja-arvoja, jotka ovat raakulle suhteellisen kriittisiä, sanoo LIFE Revives -hankkeen projektipäällikkö Katja Vainionpää Pirkanmaan ELY-keskukselta.
Tulevan kesän aikana maanomistajille ja muille kiinnostuneille järjestetään maastoretki uusilla kosteikoilla.
LIFE Revives -hanke parantaa raakun elinympäristöjä
Euroopan komission rahoittama LIFE Revives -hanke parantaa erittäin uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun ja sen isäntäkalojen, lohen ja taimenen, elinympäristöjä Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Jyväskylän yliopiston koordinoima LIFE Revives -hanke on kuusivuotinen (2021–2027). Hankkeen kokonaisbudjetti on lähes 16 miljoonaa euroa.
Pirkanmaan ELY-keskus vastaa raakun hyväksi tehtävästä työstä Pinsiön-Matalusjoen, Ruonanjoen ja Turkimusojan vesistöalueella ja alueellemme rahoitusta on varattu yhteensä 1,8 miljoonaa euroa. Ympäristöministeriön Helmi-ohjelma vastaa suurelta osin hankkeen kansallisesta rahoituksesta Länsi-Suomessa. Hämeenkyrön kunta, Ylöjärven ja Nokian kaupungit toimivat hankkeessa yhteistyötahoina.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pirkanmaan ELY-keskus
Projektipäällikkö Katja Vainionpää, katja.vainionpaa(at)ely-keskus.fi, puh. 0295 027 240
Linkit
Huolehdimme sujuvasta arjesta; teiden rakentamisesta ja niiden kunnosta, ympäristön tilasta ja suojelusta sekä yritysten tukemisesta. Maakunnan kehittäjänä ja rahoituksen myöntäjänä teemme ELY-keskuksessa päivittäin työtä kestävän tulevaisuuden ja Pirkanmaan parhaaksi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pirkanmaan ELY-keskus
Pirkanmaan ELY-keskuksen toiminta päättyy – uusi Sisä-Suomen elinvoimakeskus ottaa vastuun vuoden alussa29.12.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Vuoden 2026 alussa Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen alueiden kehittämiseen liittyvät tehtävät siirtyvät uudelle Sisä-Suomen elinvoimakeskukselle. Se vastaa laajasti muun muassa elinkeinojen, osaamisen, maahanmuuton ja kotoutumisen, maatalouden ja maaseudun kehittämisen, liikenteen ja tienpidon sekä luonnon monimuotoisuuden tehtävistä.
Työllisyyskatsaus │ Pirkanmaalla oli työttömiä marraskuussa lähes 4 000 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin23.12.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Marraskuun työllisyyskatsauksen mukaan työttömiä työnhakijoita oli Pirkanmaalla yhteensä 32 901 henkilöä, joka oli 950 henkilöä enemmän kuin lokakuussa. Viime vuoden marraskuuhun verrattuna nousua oli lähes 3 937 henkilöä. Pirkanmaan työttömyysaste oli 12,4 prosenttia. Uusia avoimia työpaikkoja oli marraskuussa 2 091 kappaletta, joka on 56 kappaletta vähemmän kuin vuosi sitten samaan aikaan.
Nokialle suunnitellun synteettisen metaanin tuotantolaitoksen YVA-selostus on nähtävillä19.12.2025 11:42:52 EET | Tiedote
Freija AB on toimittanut Pirkanmaan ELY-keskukselle ympäristövaikutusten arviointiselostuksen (YVA-selostus) Nokialle suunnitellusta Synteettisen metaanin tuotantolaitoksesta. Arviointiselostus on nähtävillä 2.2.2026 asti.
Pirkanmaan ELY-keskukselta yhteysviranomaisen lausunto Luikesneva–Susinevan tuulivoimahankkeesta18.12.2025 10:14:08 EET | Tiedote
Pirkanmaan ELY-keskus on antanut yhteysviranomaisen lausunnon Luikesneva–Susinevan tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten (YVA) arviointiohjelmasta. Lähialueelle suunniteltujen muiden tuulivoimahankkeiden vuoksi yhteisvaikutusten arvioinnin tarve korostuu hankkeessa.
Pirkanmaan päästöt laskevat edelleen – liikenteen osuus päästöistä on kääntynyt kasvuun16.12.2025 14:00:44 EET | Tiedote
Vuoden 2024 ennakkotietojen perusteella Pirkanmaan kasvihuonekaasupäästöt laskivat maltillisesti noin viisi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Pitkällä aikavälillä vuodesta 2007 lähtien päästöt ovat vähentyneet 45 prosenttia. Päästövähennyksiä syntyi erityisesti energiasektorilta sähkön käytöstä ja kaukolämmön tuotannosta. Liikenteen päästöt kasvoivat neljä prosenttia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme