Kustannusosakeyhtiö Siltala

Henrik Meinander: Helsinki – Erään kaupungin historia

Jaa

475-vuotisen historiansa aikana Helsinki on kehittynyt uneliaasta pikkukaupungista yhdeksi Itämeren alueen dynaamisimmista alueista.

Minkä vuoksi Kustaa Vaasa ylipäätään perusti kaupungin 1550? Miksi Helsingistä tuli pääkaupunki vuonna 1812, ja miten maailmantalous, kielipolitiikka ja suurvaltapolitiikka ovat vaikuttaneet kaupungin historiaan?

Kirja esittelee tavallisten helsinkiläisten elämää, arkkitehtuuria, politiikkaa ja kulttuuria. Meinander nostaa esiin kiehtovia yksityiskohtia Helsingin dramaattisesta historiasta ja palaa usein siihen, kuinka voimakkaasti Helsingin kohtaloa on muovannut kaupungin välitön sijainti meren rannalla.

Henrik Meinanderin teos Helsinki – Erään kaupungin historia on elegantti yleisesitys Helsingin historiasta. Se perustuu laajaan tutkimustyöhön ja kirjallisuusaineistoon. 

Meinanderin kuva Laura Malmivaara. Kirjan kansi Tom Backström.
Meinanderin kuva Laura Malmivaara. Kirjan kansi Tom Backström.

Kirjan näyttävä kuvitus koostuu kartoista, maalauksista ja valokuvista.

***

Teos ilmestyy samaan aikaan ruotsiksi Schildts & Söderströmsin kustantamana. Ruotsin kielestä kirjan on suomentanut Kari Koski.

***

Henrik Meinander (s. 1960) on toiminut Helsingin yliopiston historian professorina vuodesta 2001. Hän on Suomen Tiedeseuran ja Ruotsin Tiedeakatemian jäsen ja on julkaissut lukuisia teoksia, joista viimeisimmät ovat Kaleidoskooppi. Tutkielmia Suomen historiasta (2020), Terävää jälkeä. Henrik Tikkasen ajankuvia 1967-1972 (2021) ja Kansakunnan kakkonen. Kalevi Sorsan poliittinen toiminta 1969-1993 (2022).

Yhteyshenkilöt

Kustannusosakeyhtiö Siltala on Aleksi ja Touko Siltalan vuonna 2008 perustama riippumaton kustantamo, joka julkaisee laadukasta kauno- ja tietokirjallisuutta.

www.siltalapublishing.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kustannusosakeyhtiö Siltala

Aleksi Huplin Älyä lääkkeistä ja päihteistä? on Vuoden tiedekirja –Teos puolustaa ihmisystävällistä päihdepolitiikkaa19.3.2025 15:30:00 EET | Tiedote

Vuoden tiedekirja -palkinnon saa Aleksi Huplin teos Älyä lääkkeistä ja päihteistä? Tajusteiden hyötykäyttö. Teoksen kustantaja on Siltala. Palkinto nostaa esille ansiokasta kotimaista kirjallisuutta, jonka taustalla on tieteen kriteerit täyttävä tutkimustyö. Palkinto muistuttaa luotettavan omakielisen tiedon yhteiskunnallisesta merkityksestä. Palkinto on suuruudeltaan 25 000 euroa.

Kolme saarta. Isä, äiti ja minä. – Sophia Janssonin huima omaelämäkerta ilmestyy syksyllä10.3.2025 10:14:35 EET | Tiedote

"Yksikään ihminen ei ole saari, mutta kolme ihmistä voi vaieta asiat kuoliaaksi." Sophia Janssonin omaelämäkerrassa on kolme saarta: Tonga, jonne Janssonin sisarukset Tove ja Lars olisivat halunneet 1940-luvulla muuttaa, Ibiza, jossa Sophia asui varhaislapsuudessaan, sekä Pellingin saari, jossa Janssonit ovat viettäneet aikaa sukupolvien ajan. Sophian isä Larsin ja äiti Nitan suhde ei perustunut intohimoiseen rakkauteen, mutta he jakoivat elämän tärkeimmän asian: lapsen. Nita kuoli varhain. Isä ja tytär joutuivat pärjäämään ilman häntä. Isä edusti turvallisuutta ja huolenpitoa, mutta myös läpitunkematonta hiljaisuutta. Mitä äidille tapahtui? Ja oliko isä-Lars se pyhimys, jollaisena Sophia häntä aina piti? Koko Janssonin perhe tulee lukijalle tutuksi: isoisä Victor kärsii masennuksesta ja "saksalaisvillityksestä”, hänen vaimonsa Ham piirtää ja pärjää. Tove ja Lasse-veli lähtevät kotoa itsenäistymään. Yllätyksiä ja dramaattisiakaan käänteitä ei perheen tarinasta puutu. Kolme saarta. Isä,

Eino ja Mauno Pekkala – Sosialidemokratian ja kommunismin välissä25.2.2025 15:30:57 EET | Tiedote

Erkki Tuomiojan kirjoittama kaksoiselämäkerta Eino ja Mauno Pekkalasta kertoo veljesten kiinnostavista elämänkäänteistä ja heidän monista rooleistaan Suomen poliittisessa historiassa. Mauno Pekkala (1890–1952) oli Väinö Tannerin hallituksen maatalousministeri ja valtionvarainministeri sotavuosina 1939–1942. Sodan jälkeen Pekkala siirtyi SKDL:ään. Pääministerinä hän toimi vuosina 1946–48. Eino Pekkala (1887–1956) valittiin kansanedustajaksi vuonna 1927 samaan aikaan veljensä kanssa. Jatkosodan jälkeen hän toimi ensin opetusministerinä ja sittemmin oikeusministerinä veljensä johtamassa hallituksessa. *** Eino ja Mauno Pekkala – Sosialidemokratian ja kommunismin välissä -teoksen julkistamistilaisuus on perjantaina 28.2. kello 14–16 Työväenliikkeen kirjastossa (Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki) Erkki Tuomioja esittelee teostaan, kommentoijina dosentti Marjaliisa Hentilä ja professori emeritus Seppo Hentilä. Tervetuloa! (Ilmoittautumista tilaisuuteen ei tarvita.)

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye