Oulun yliopisto

Ilmakehän kyky puhdistaa ilman epäpuhtauksia on vahvistunut

Jaa

Nature Communications -tiedelehdessä julkaistu tuore tutkimus osoittaa, että maapallon ilmakehä on parantanut kykyään poistaa ilman epäpuhtauksia, kuten ilmastoa lämmittävää metaania.

Satelliittikuva maapallosta avaruudesta nähtynä.
Uusi tutkimus korostaa, että metaani olisi vaikuttanut ilmaston lämpenemiseen vielä enemmän, jos ilmakehän puhdistuskyky ei olisi vahvistunut. Tulokset osoittavat myös, että metaanipäästöt saattavat olla suuremmat kuin aiemmin on dokumentoitu. Kuva: NASA/NOAA/SCIENCE PHOTO LIBRARY

Kansainvälinen tutkijaryhmä analysoi 1980-luvulta alkaen Uudesta-Seelannista ja Etelämantereelta kerättyjä ilmanäytteitä. Uuden-Seelannin kansallisen vesi- ja ilmakehätutkimuslaitoksen (NIWA) tutkijoiden johtamaan ryhmään kuului tutkijoita Suomesta, Saksasta ja Yhdysvalloista.

Tutkimus paljastaa, että ilmakehän kyky puhdistaa itseään on vahvistunut eteläisellä pallonpuoliskolla noin vuodesta 1997 lähtien. Tämä viittaa siihen, että metaanin osuus ilmaston lämpenemisestä on ehkä ainakin osittain kompensoitunut ja olisi ollut dramaattisempi, jos ilmakehän kyky puhdistaa itseään ei olisi vahvistunut. Tulokset osoittavat myös, että metaanipäästöt saattavat olla suuremmat kuin aiemmin on dokumentoitu.

Tutkimuksessa tarkastellaan ilmakehän itsepuhdistuskykyä, jota edistää hydroksyyliradikaali (OH). Se on erittäin reaktiivinen kemikaali, joka muodostuu ilmakehässä päiväsaikaan, kun auringon ultraviolettisäteily (UVI) vuorovaikuttaa otsonin kanssa ja vesihöyryä on läsnä. Vaikka OH-radikaalin elinikä on vain noin sekunti, sillä on ratkaiseva merkitys troposfäärin, ilmakehän alimman kerroksen, puhdistamisessa haitallisista kaasuista. OH voi poistaa jopa 90 prosenttia ilmassa olevasta metaanista.

Lyhyen eliniän ja pienten pitoisuuksien vuoksi OH:ta on vaikea mitattava. Perinteisillä menetelmillä ja malleilla hydroksyylin runsauden ennustamiseksi on saatu ristiriitaisia arvioita.

Uudessa tutkimuksessa käytetään radiohiilimonoksidia (14CO) OH:n merkkiaineena. Koska OH poistaa tehokkaasti hiilimonoksidia, hiilimonoksidin väheneminen osoittaa hydroksyylin hapetuskyvyn vahvistumista.

”Edistyminen ilmakehän radiohiilituotantoa koskevan mallin kehittämisessä oli erittäin tärkeää tämän tutkimuksen kannalta. Tuore CRAC-mallimme (Cosmic Ray Atmospheric Cascade) pystyy simuloimaan radiohiilen tuotantoa erittäin tarkasti, mikä mahdollistaa ilmakehän OH:n muutosten luotettavan tunnistamisen”, kertoo professori Ilya Usoskin Oulun yliopistosta.

Tulokset olivat yllättäviä, sillä ne paljastivat 14CO-tason erittäin merkittävän laskun vuodesta 1997 lähtien: noin 12 prosenttia vuodessa Uudessa-Seelannissa ja jopa 43 prosenttia (± 24 prosenttia) Antarktiksen keskikesällä. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että ilmakehän hapetuskyky, jonka veturina on hydroksyyli, on vahvistunut viime vuosikymmeninä.

"Ilmakehän lisääntyvää itsepuhdistumiskykyä koskevat havainnot ovat innostavia, mutta ne havaittiin eteläisellä pallonpuoliskolla, joten on haastavaa heijastaa tuloksia koko maapallolle. Olisi erittäin tärkeää tehdä vastaavia mittauksia Suomessa ja koko pohjoisella pallonpuoliskolla, joka on saastuneempi”, toteaa Usoskin.

Tutkijat ovat myös tunnistaneet keskeiset tekijät, jotka aiheuttavat muutoksia ilmakehän hydroksyylipitoisuuksissa: typen oksidit, joita syntyy pääasiassa moottoriajoneuvoista, teollisuuden polttotoiminnasta, salamaniskuista ja maastopaloista, lisäävät osaltaan hydroksyylia; stratosfäärin otsonikato ja vesihöyryn lisääntyminen, joihin molempiin vaikuttaa ilmaston lämpeneminen, lisäävät myös hydroksyylia, kun taas metaanipäästöt vähentävät sitä.

Tutkimusartikkeli Radiocarbon monoxide indicates increasing atmospheric oxidizing capacity julkaistiin tammikuussa tiedelehti Nature Communicationsissa.

Yhteyshenkilöt

Professori Ilya Usoskin, 050 344 1247, Ilya.Usoskin@oulu.fi, Oulun yliopisto, avaruusilmaston tutkimusryhmä

Viestintäasiantuntija Kaisu Koivumäki, 050 4344261, kaisu.koivumaki@oulu.fi, Oulun yliopisto

Kuvat

”Edistyksemme ilmakehän radiohiilituotannon mallin kehittämisessä oli tärkeässä roolissa uudessa tutkimuksessa. Olisi erittäin tärkeää tehdä vastaavia mittauksia Suomessa ja koko pohjoisella pallonpuoliskolla, joka on saastuneempi”, sanoo Oulun yliopiston professori Ilya Usoskin
”Edistyksemme ilmakehän radiohiilituotannon mallin kehittämisessä oli tärkeässä roolissa uudessa tutkimuksessa. Olisi erittäin tärkeää tehdä vastaavia mittauksia Suomessa ja koko pohjoisella pallonpuoliskolla, joka on saastuneempi”, sanoo Oulun yliopiston professori Ilya Usoskin
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Pallaksen Matorovansuon soiden ennallistamisalue UNESCO-verkostoon – Vesitutkimus ja luontopohjaiset ilmastoratkaisut nousevat kansainväliseksi ennallistamisen malliksi7.1.2026 06:34:00 EET | Tiedote

Unesco on nimennyt Pallas-Yllästunturin kansallispuiston tuntumassa olevan Matorovansuon tutkimusalueen kansainväliseen Ecohydrology Demonstration Site -verkostoon. Valinta nostaa suomalaisen vesi-, suo- ja ilmastotutkimuksen johtavaksi esimerkiksi ratkaisukeskeisestä tutkimuksesta, jolla etsitään keinoja ympäristön ja yhteiskunnallisiin haasteisiin.

Uudessa Lihavuustutkijat-podcastissa keskustellaan paljon muustakin kuin painosta4.1.2026 06:45:00 EET | Tiedote

Lihavuus, sen hoitomuodot ja aiheeseen liittyvä keskustelukulttuuri ovat olleet viime vuosina vahvasti esillä julkisuudessa. Vaikka kiinnostus on suurta, keskustelu voi helposti painottua kielteisiin näkökulmiin ja väärinkäsityksiin. Tätä haluavat muuttaa tutkijatohtorit Juulia Lautaoja-Kivipelto (Oulun yliopisto) ja Johanna Matilainen (Helsingin yliopisto), jotka lanseeraavat uuden Lihavuustutkijat-podcastin.

Tutkijat: Suomen vesihuolto putkirempan edessä – putkien pettäessä esiin nousevat korjausvelka, turvallisuus ja kuntatalous29.12.2025 06:35:00 EET | Tiedote

Päivitetty vesihuoltolaki astuu voimaan 1.1.2026, ja Oulun yliopiston asiantuntijat ovat haastateltavissa. Suomalainen hanavesi on yhä huippua, mutta vesihuolto ei ole itsestäänselvyys. Heikot kohdat astuvat valokeilaan, kun 1960–1970‑luvuilla rakennetut, yli 50 vuotta vanhat putkistot ja laitokset kaipaavat remonttia. Vesi- ja jätevesimaksuihin kohdistuu lähivuosina nousupaineita korjausvelan, ilmastonmuutoksen ja huoltovarmuuden turvaamisen takia.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye