Kelan etuuksien väärinkäyttö vähäistä – väärinkäytösepäilyjä eniten toimeentulotuessa ja työttömyysturvassa
18.2.2025 06:00:00 EET | Kela/FPA | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi).
Kelan etuuksia koskevia väärinkäytösepäilyjä on eniten perustoimeentulotuessa, työttömyysturvassa ja yleisessä asumistuessa. Vuonna 2024 väärinkäytösepäilyjen osuus kaikista maksetuista etuuksista oli alle puoli promillea.
Kelan väärinkäytösraportin mukaan etuuksia koskevat sosiaaliturvan väärinkäytösepäilyt ovat pysyneet suhteellisen vähäisinä vuosina 2020–2024. Vuonna 2024 epäilyjä oli yhteensä 1 104 ja niitä vastaava rahamäärä oli yhteensä noin 7,2 miljoonaa euroa. Ilmi tulleiden epäilyjen osuus kaikista maksetuista etuuksista oli 0,43 promillea.
Vuonna 2024 eniten väärinkäytösepäilyjä kohdistui perustoimeentulotukeen. Seuraavaksi eniten väärinkäytösepäilyjä oli työttömyysturvassa ja yleisessä asumistuessa.
Kelan kirjaamat etuuksien väärinkäytösepäilyt ovat tapauksia, joissa asiakasta on kuultu väärinkäytösepäilyn vuoksi ja joissa Kela on tehnyt ratkaisun asiasta. Havaintoja mahdollisista väärinkäytöksistä tehtiin etuustyössä enemmän kuin väärinkäytösepäilyjen lukumäärä osoittaa. Vuonna 2024 tällaisia havaintoja tehtiin 2 413. Osa etuustyössä tehdyistä havainnoista on osoittautunut aiheettomiksi jo alkuvaiheen selvittelyssä, ja siksi asiakasta ei ole näissä tilanteissa kuultu väärinkäytösepäilystä.
Reaaliaikainen tieto vähentää väärinkäytösepäilyjä
Kela panostaa etuusväärinkäytösten ennakointiin, ehkäisyyn ja tunnistamiseen. Yksi keino väärinkäytösepäilyjen vähentämiseen on tulorekisterin tehokas hyödyntäminen.
– Tulorekisterin ansiosta Kela saa nykyään reaaliajassa tiedot asiakkaan tuloista ja niiden muutoksista. Tulorekisterin käyttö on vähentänyt erityisesti työttömyysturvan ja asumistuen väärinkäytösepäilyjä. Perustoimeentulotuen väärinkäytösepäilyissä tulorekisterin vaikutus on pienempi, sillä epäilyjä tulee ilmi monista muistakin syistä kuin asiakkaan tulojen perusteella, kertoo Kelan hankinta- ja lakiyksikön päällikkö Suvi Onninen.
Kela tekee etuusväärinkäytösten ennaltaehkäisemiseksi jatkuvaa kehitystyötä ja hyödyntää muun muassa tietojärjestelmiä ja koneoppimiseen liittyviä menetelmiä. Kela hyödyntää koneellisen havainnoinnin tekniikoita, joilla parannetaan asiakkaiden tulojen ja omaisuuden havaitsemista asiakkaiden toimittamista tiliotteista. Lisäksi Kela edistää keinoja, joiden avulla voidaan koneellisesti tunnistaa väärennettyjä asiakirjoja sekä väärinkäytöksiä laajemminkin.
– Harmaan talouden ja väärinkäytösten ehkäisemiseksi teemme myös laajaa yhteistyötä ja tiedonvaihtoa eri viranomaisten kanssa, Onninen kertoo.
Väärinkäytös täyttää rikoksen tunnusmerkistön
Väärinkäytöksellä tarkoitetaan Kelan etuuksien yhteydessä sitä, että asiakas pyrkii tarkoituksella saamaan etuutta perusteettomasti tai enemmän kuin hänelle kuuluisi. Väärinkäytökseksi voidaan katsoa esimerkiksi se, jos asiakas antaa Kelalle väärää tietoa tai väärentää asiakirjan. Myös tietojen salaamista pidetään väärinkäytöksenä.
Väärinkäytöksestä on kysymys silloin, kun teko täyttää jonkin rikoksen tunnusmerkistön. Rikosnimike väärinkäytöksissä on useimmiten petos tai väärennys. Kaikista väärinkäytösepäilyistä noin puolesta tehdään tutkintapyyntö poliisille. Etuuden hakijalla on velvollisuus ottaa selvää ja ilmoittaa Kelalle asioista, jotka vaikuttavat hänen oikeuteensa saada etuutta.
Lisätietoja
Etuuksien väärinkäytösten vuosiraportti 2024
Yhteyshenkilöt
Suvi Onninenhankinta- ja lakiyksikön päällikköKela
Puh:020 634 3942suvi.onninen@kela.fiKelan viestintäKelan viestinnän mediapuhelin palvelee arkisin klo 9–16. Numerossa ohjaamme haastattelupyyntöjä asiantuntijoillemme. Voit jättää haastattelupyynnön myös sähköpostitse.
Puh:020 634 7745viestinta@kela.fiKansaneläkelaitos (Kela) hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri elämäntilanteissa.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kela/FPA
Mearrádusat ja reivvet oidnojit dál maiddái sámegielat áššiiddikšunbálvalusas / Miärádâsah já reeivah uáinojeh tääl meid sämikielâlii ášástâllâmpalvâlusâst / Tuʹmmstõõǥǥ da ǩeeʹrj kuâsttje ååʹn še sääʹmǩiõllsaž äʹššeemkääzzkõõzzâst15.6.2026 10:03:40 EEST | Tiedote
Kela mearrádusat ja reivvet leat dán rádjai oidnon áššehassii dušše suomagielat OmaKelas ja ruoŧagielat MittFPA:s. Dál dat oidnojit maiddái sámegielat MuKela- ja MuuKela-áššiiddikšunbálvalusas. Kela miärádâsah já reeivah láá taan räi oinum äššigâsân tuš suomâkielâlii OmaKelast já ruotâkielâlii MittFPA:st. Tääl toh uáinojeh meid sämikielâlii MuKela- já MuuKela-ášástâllâmpalvâlusâin. Kela tuʹmmstõõǥǥ da ǩeeʹrj liâ tän räjja kuâsttjam äʹššniiʹǩǩid tåʹlǩ lääʹddǩiõllsaž OmaKelast da ruõccǩiõllsaž MittFPA:st. Ååʹn tõk kuâsttje še MuKela- da MuuKela- äʹššeemkääzzkõõzzin.
Päätökset ja kirjeet näkyvät nyt myös saamenkielisessä asiointipalvelussa15.6.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Kelan päätökset ja kirjeet ovat tähän saakka näkyneet asiakkaalle ainoastaan suomenkielisessä OmaKelassa ja ruotsinkielisessä MittFPA:ssa. Nyt ne näkyvät myös saamenkielisissä MuKela- ja MuuKela-asiointipalveluissa.
FPA har publicerat sina förslag för nästa regeringsperiod: smidigare social trygghet och effektivare digitalisering15.6.2026 08:57:45 EEST | Pressmeddelande
FPA har publicerat sina förslag till utveckling av lagstiftningen under regeringsperioden 2027–2031. FPA föreslår bland annat åtgärder som ska göra den sociala tryggheten tydligare för kunderna och främja digitaliseringen av myndighetstjänsterna.
Kela julkaisi ehdotuksensa seuraavalle hallituskaudelle: sujuvampaa sosiaaliturvaa ja digitalisaation tehokasta hyödyntämistä15.6.2026 08:57:45 EEST | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Kela on julkaissut ehdotuksensa lainsäädännön kehittämiseksi hallituskaudelle 2027–2031. Kela ehdottaa muun muassa toimia, jotka tekisivät sosiaaliturvasta asiakkaille nykyistä selkeämmän ja edistäisivät viranomaispalvelujen digitalisaatiota.
Ökning av regionala skillnader i arbetsoförmåga – samtidigt ökar också diabetes och sömnapné i hela landet11.6.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Arbetsoförmågan minskar inom befolkningen i Nyland samtidigt som arbetsoförmågan ökar på många andra håll i landet, enligt de senaste resultaten i det nationella hälsoindexet. Sjukfrekvensen å sin sida utvecklas på olika sätt inom olika sjukdomsgrupper. Exempelvis kranskärlssjukdom minskar i hela landet, medan diabetes och sömnapné ökar. Den psykiska hälsan ger fortsättningsvis orsak till oro.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme