Kelan etuuksien väärinkäyttö vähäistä – väärinkäytösepäilyjä eniten toimeentulotuessa ja työttömyysturvassa
18.2.2025 06:00:00 EET | Kela/FPA | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi).
Kelan etuuksia koskevia väärinkäytösepäilyjä on eniten perustoimeentulotuessa, työttömyysturvassa ja yleisessä asumistuessa. Vuonna 2024 väärinkäytösepäilyjen osuus kaikista maksetuista etuuksista oli alle puoli promillea.
Kelan väärinkäytösraportin mukaan etuuksia koskevat sosiaaliturvan väärinkäytösepäilyt ovat pysyneet suhteellisen vähäisinä vuosina 2020–2024. Vuonna 2024 epäilyjä oli yhteensä 1 104 ja niitä vastaava rahamäärä oli yhteensä noin 7,2 miljoonaa euroa. Ilmi tulleiden epäilyjen osuus kaikista maksetuista etuuksista oli 0,43 promillea.
Vuonna 2024 eniten väärinkäytösepäilyjä kohdistui perustoimeentulotukeen. Seuraavaksi eniten väärinkäytösepäilyjä oli työttömyysturvassa ja yleisessä asumistuessa.
Kelan kirjaamat etuuksien väärinkäytösepäilyt ovat tapauksia, joissa asiakasta on kuultu väärinkäytösepäilyn vuoksi ja joissa Kela on tehnyt ratkaisun asiasta. Havaintoja mahdollisista väärinkäytöksistä tehtiin etuustyössä enemmän kuin väärinkäytösepäilyjen lukumäärä osoittaa. Vuonna 2024 tällaisia havaintoja tehtiin 2 413. Osa etuustyössä tehdyistä havainnoista on osoittautunut aiheettomiksi jo alkuvaiheen selvittelyssä, ja siksi asiakasta ei ole näissä tilanteissa kuultu väärinkäytösepäilystä.
Reaaliaikainen tieto vähentää väärinkäytösepäilyjä
Kela panostaa etuusväärinkäytösten ennakointiin, ehkäisyyn ja tunnistamiseen. Yksi keino väärinkäytösepäilyjen vähentämiseen on tulorekisterin tehokas hyödyntäminen.
– Tulorekisterin ansiosta Kela saa nykyään reaaliajassa tiedot asiakkaan tuloista ja niiden muutoksista. Tulorekisterin käyttö on vähentänyt erityisesti työttömyysturvan ja asumistuen väärinkäytösepäilyjä. Perustoimeentulotuen väärinkäytösepäilyissä tulorekisterin vaikutus on pienempi, sillä epäilyjä tulee ilmi monista muistakin syistä kuin asiakkaan tulojen perusteella, kertoo Kelan hankinta- ja lakiyksikön päällikkö Suvi Onninen.
Kela tekee etuusväärinkäytösten ennaltaehkäisemiseksi jatkuvaa kehitystyötä ja hyödyntää muun muassa tietojärjestelmiä ja koneoppimiseen liittyviä menetelmiä. Kela hyödyntää koneellisen havainnoinnin tekniikoita, joilla parannetaan asiakkaiden tulojen ja omaisuuden havaitsemista asiakkaiden toimittamista tiliotteista. Lisäksi Kela edistää keinoja, joiden avulla voidaan koneellisesti tunnistaa väärennettyjä asiakirjoja sekä väärinkäytöksiä laajemminkin.
– Harmaan talouden ja väärinkäytösten ehkäisemiseksi teemme myös laajaa yhteistyötä ja tiedonvaihtoa eri viranomaisten kanssa, Onninen kertoo.
Väärinkäytös täyttää rikoksen tunnusmerkistön
Väärinkäytöksellä tarkoitetaan Kelan etuuksien yhteydessä sitä, että asiakas pyrkii tarkoituksella saamaan etuutta perusteettomasti tai enemmän kuin hänelle kuuluisi. Väärinkäytökseksi voidaan katsoa esimerkiksi se, jos asiakas antaa Kelalle väärää tietoa tai väärentää asiakirjan. Myös tietojen salaamista pidetään väärinkäytöksenä.
Väärinkäytöksestä on kysymys silloin, kun teko täyttää jonkin rikoksen tunnusmerkistön. Rikosnimike väärinkäytöksissä on useimmiten petos tai väärennys. Kaikista väärinkäytösepäilyistä noin puolesta tehdään tutkintapyyntö poliisille. Etuuden hakijalla on velvollisuus ottaa selvää ja ilmoittaa Kelalle asioista, jotka vaikuttavat hänen oikeuteensa saada etuutta.
Lisätietoja
Etuuksien väärinkäytösten vuosiraportti 2024
Yhteyshenkilöt
Suvi Onninenhankinta- ja lakiyksikön päällikköKela
Puh:020 634 3942suvi.onninen@kela.fiKelan viestintäKelan viestinnän mediapuhelin palvelee arkisin klo 9–16. Numerossa ohjaamme haastattelupyyntöjä asiantuntijoillemme. Voit jättää haastattelupyynnön myös sähköpostitse.
Puh:020 634 7745viestinta@kela.fiKansaneläkelaitos (Kela) hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri elämäntilanteissa.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kela/FPA
FPA rättade beslut om allmänt stöd11.11.2026 11:29:20 EET | Pressmeddelande
FPA har rättat cirka 3 000 beslut om allmänt stöd retroaktivt på grund av en ändring i lagen om allmänt stöd. I och med lagändringen som trädde i kraft 2.11.2026 minskar partiell förtida ålderspension inte längre det allmänna stödets belopp, om beslutet om partiell förtida ålderspension har meddelats före 1.5.2026. De FPA-kunder som berörs av ändringen kommer retroaktivt att få den del av det allmänna stödet som de har fått rätt till från och med 1.5.2026.
Kela oikaisi yleistuen päätöksiä11.11.2026 11:29:20 EET | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Pressrelease in English (kela.fi). Kela on oikaissut noin 3000 päätöstä yleistuesta takautuvasti yleistukilain muutoksen vuoksi. 2.11.2026 voimaan tulleen lakimuutoksen jälkeen osittainen varhennettu vanhuuseläke ei enää pienennä yleistuen määrää, jos päätöksen osittaisesta eläkkeestä on saanut ennen 1.5.2026. Kela maksaa osalle asiakkaistaan 1.5.2026 lähtien kertyneen osan yleistuesta takautuvasti.
Kela has amended some decisions on general social security benefit11.11.2026 11:29:20 EET | Press release
Kela has retroactively reviewed and amended approximately 3,000 decisions on general social security benefit due to a change made to the Act on General Social Security Benefit. As of 2 November 2026 when the legislative amendment entered into force, a partial early old-age pension no longer reduces the amount of payable general social security benefit if the pension was granted before 1 May 2026. Kela will pay the amount of unpaid benefit that has accrued since 1 May 2026 retroactively to affected customers.
Allt fler låginkomsttagare kan få läkemedelskredit – inkomstgränsen stiger 1.1.202710.11.2026 11:58:28 EET | Pressmeddelande
Inkomstgränsen för rätt till läkemedelskredit stiger vid ingången av 2027 till 2 200 euro i månaden. Ändringen uppskattas ge cirka 1 200 nya kunder per år rätt till räntefri läkemedelskredit. För läkemedelsinköp som görs i januari kan krediten sökas redan i november.
Yhä useampi pienituloinen voi saada lääkeluottoa – tuloraja nousee 1.1.202710.11.2026 11:58:28 EET | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Lääkeluottoon oikeuttava tuloraja nousee vuoden 2027 alussa 2 200 euroon kuukaudessa. Muutoksen arvioidaan tuovan noin 1 200 uutta asiakasta vuodessa korottoman lääkeluoton piiriin. Tammikuun lääkeostoihin luottoa voi hakea jo marraskuussa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme