Kela/FPA

Kelan etuuksien väärinkäyttö vähäistä – väärinkäytösepäilyjä eniten toimeentulotuessa ja työttömyysturvassa

18.2.2025 06:00:00 EET | Kela/FPA | Tiedote

Jaa

Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). 

Kelan etuuksia koskevia väärinkäytösepäilyjä on eniten perustoimeentulotuessa, työttömyysturvassa ja yleisessä asumistuessa. Vuonna 2024 väärinkäytösepäilyjen osuus kaikista maksetuista etuuksista oli alle puoli promillea.

Kelan väärinkäytösraportin mukaan etuuksia koskevat sosiaaliturvan väärinkäytösepäilyt ovat pysyneet suhteellisen vähäisinä vuosina 2020–2024. Vuonna 2024 epäilyjä oli yhteensä 1 104 ja niitä vastaava rahamäärä oli yhteensä noin 7,2 miljoonaa euroa. Ilmi tulleiden epäilyjen osuus kaikista maksetuista etuuksista oli 0,43 promillea.

Vuonna 2024 eniten väärinkäytösepäilyjä kohdistui perustoimeentulotukeen. Seuraavaksi eniten väärinkäytösepäilyjä oli työttömyysturvassa ja yleisessä asumistuessa.

Kelan kirjaamat etuuksien väärinkäytösepäilyt ovat tapauksia, joissa asiakasta on kuultu väärinkäytösepäilyn vuoksi ja joissa Kela on tehnyt ratkaisun asiasta. Havaintoja mahdollisista väärinkäytöksistä tehtiin etuustyössä enemmän kuin väärinkäytösepäilyjen lukumäärä osoittaa. Vuonna 2024 tällaisia havaintoja tehtiin 2 413. Osa etuustyössä tehdyistä ha­vainnoista on osoittautunut aiheettomiksi jo alkuvaiheen selvittelyssä, ja siksi asiakasta ei ole näissä tilanteissa kuultu väärinkäytösepäilystä.

Reaaliaikainen tieto vähentää väärinkäytösepäilyjä

Kela panostaa etuusväärinkäytösten en­nakointiin, ehkäisyyn ja tunnistamiseen. Yksi keino väärinkäytösepäilyjen vähentämiseen on tulorekisterin tehokas hyödyntämi­nen.

– Tulorekisterin ansiosta Kela saa nykyään reaaliajassa tiedot asiakkaan tuloista ja niiden muutoksista. Tulorekisterin käyttö on vähentänyt erityisesti työttömyysturvan ja asumistuen väärinkäytösepäilyjä. Perustoimeen­tulotuen väärinkäytösepäilyissä tulorekisterin vaikutus on pienempi, sillä epäilyjä tulee ilmi monista muistakin syistä kuin asiakkaan tulojen perusteella, kertoo Kelan hankinta- ja lakiyksikön päällikkö Suvi Onninen. 

Kela tekee etuusväärinkäytösten ennaltaehkäisemiseksi jatkuvaa kehitystyötä ja hyödyntää muun muassa tietojärjestelmiä ja koneoppimiseen liittyviä menetelmiä. Kela hyödyntää koneellisen havainnoinnin tekniikoita, joilla parannetaan asiakkaiden tulojen ja omaisuuden havaitsemista asiakkaiden toimittamista tiliotteista. Lisäksi Kela edistää keinoja, joiden avulla voidaan koneellisesti tunnistaa väärennettyjä asiakirjoja sekä väärinkäytöksiä laajemminkin.

– Harmaan talouden ja väärinkäytösten ehkäisemiseksi teemme myös laajaa yhteistyötä ja tiedonvaihtoa eri viranomais­ten kanssa, Onninen kertoo.

Väärinkäytös täyttää rikoksen tunnusmerkistön

Väärinkäytöksellä tarkoitetaan Kelan etuuksien yhteydessä sitä, että asiakas pyrkii tarkoituksella saamaan etuutta perusteettomasti tai enemmän kuin hänelle kuuluisi. Väärinkäytökseksi voidaan katsoa esimerkiksi se, jos asiakas antaa Kelalle väärää tietoa tai väärentää asiakirjan. Myös tietojen salaamista pidetään väärinkäytöksenä.

Väärinkäytöksestä on kysymys silloin, kun teko täyttää jonkin rikoksen tunnusmerkistön. Rikosnimike väärinkäytöksissä on useimmiten petos tai väärennys. Kaikista väärinkäytösepäilyistä noin puolesta tehdään tutkintapyyntö poliisille. Etuuden hakijalla on velvollisuus ottaa selvää ja ilmoittaa Kelalle asioista, jotka vaikuttavat hänen oikeuteensa saada etuutta.

Lisätietoja

Etuuksien väärinkäytösten vuosiraportti 2024

Yhteyshenkilöt

Kelan viestintäKelan viestinnän mediapuhelin palvelee arkisin klo 9–16. Numerossa ohjaamme haastattelupyyntöjä asiantuntijoillemme. Voit jättää haastattelupyynnön myös sähköpostitse.

Puh:020 634 7745viestinta@kela.fi

Kansaneläkelaitos (Kela) hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri elämäntilanteissa.

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kela/FPA

Erfarenheter av den offentliga hälso- och sjukvården väger tyngst i valet att utnyttja valfrihetsförsöket18.11.2026 06:00:00 EET | Pressmeddelande

Nästan hälften av dem som utnyttjat valfrihetsförsöket uppgav som orsak att de inte hade fått tid tillräckligt snabbt till en offentlig hälsostation. De som inte använt sig av tjänster inom ramen för försöket uppgav däremot som vanligaste orsak att de var nöjda med den vård de fått på en offentlig hälsostation. Bland personer med försörjningssvårigheter framträdde oro kring kostnader som en viktig faktor.

Valinnanvapauskokeilun käyttöä määrittää eniten asiakkaan tyytyväisyys julkiseen terveydenhuoltoon18.11.2026 06:00:00 EET | Tiedote

Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Lähes puolet valinnanvapauskokeilua käyttäneistä kertoi syyksi sen, ettei ollut saanut julkiselta terveysasemalta aikaa riittävän nopeasti. Kokeilua käyttämättä jättäneillä yleisin syy oli puolestaan tyytyväisyys julkisella terveysasemalla saatuun hoitoon. Kustannuksiin liittyvät huolet korostuivat toimeentulovaikeuksia kokevilla.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye