Kelan etuuksien väärinkäyttö vähäistä – väärinkäytösepäilyjä eniten toimeentulotuessa ja työttömyysturvassa

Kelan väärinkäytösraportin mukaan etuuksia koskevat sosiaaliturvan väärinkäytösepäilyt ovat pysyneet suhteellisen vähäisinä vuosina 2020–2024. Vuonna 2024 epäilyjä oli yhteensä 1 104 ja niitä vastaava rahamäärä oli yhteensä noin 7,2 miljoonaa euroa. Ilmi tulleiden epäilyjen osuus kaikista maksetuista etuuksista oli 0,43 promillea.

Vuonna 2024 eniten väärinkäytösepäilyjä kohdistui perustoimeentulotukeen. Seuraavaksi eniten väärinkäytösepäilyjä oli työttömyysturvassa ja yleisessä asumistuessa.

Kelan kirjaamat etuuksien väärinkäytösepäilyt ovat tapauksia, joissa asiakasta on kuultu väärinkäytösepäilyn vuoksi ja joissa Kela on tehnyt ratkaisun asiasta. Havaintoja mahdollisista väärinkäytöksistä tehtiin etuustyössä enemmän kuin väärinkäytösepäilyjen lukumäärä osoittaa. Vuonna 2024 tällaisia havaintoja tehtiin 2 413. Osa etuustyössä tehdyistä ha­vainnoista on osoittautunut aiheettomiksi jo alkuvaiheen selvittelyssä, ja siksi asiakasta ei ole näissä tilanteissa kuultu väärinkäytösepäilystä.

Reaaliaikainen tieto vähentää väärinkäytösepäilyjä

Kela panostaa etuusväärinkäytösten en­nakointiin, ehkäisyyn ja tunnistamiseen. Yksi keino väärinkäytösepäilyjen vähentämiseen on tulorekisterin tehokas hyödyntämi­nen.

– Tulorekisterin ansiosta Kela saa nykyään reaaliajassa tiedot asiakkaan tuloista ja niiden muutoksista. Tulorekisterin käyttö on vähentänyt erityisesti työttömyysturvan ja asumistuen väärinkäytösepäilyjä. Perustoimeen­tulotuen väärinkäytösepäilyissä tulorekisterin vaikutus on pienempi, sillä epäilyjä tulee ilmi monista muistakin syistä kuin asiakkaan tulojen perusteella, kertoo Kelan hankinta- ja lakiyksikön päällikkö Suvi Onninen. 

Kela tekee etuusväärinkäytösten ennaltaehkäisemiseksi jatkuvaa kehitystyötä ja hyödyntää muun muassa tietojärjestelmiä ja koneoppimiseen liittyviä menetelmiä. Kela hyödyntää koneellisen havainnoinnin tekniikoita, joilla parannetaan asiakkaiden tulojen ja omaisuuden havaitsemista asiakkaiden toimittamista tiliotteista. Lisäksi Kela edistää keinoja, joiden avulla voidaan koneellisesti tunnistaa väärennettyjä asiakirjoja sekä väärinkäytöksiä laajemminkin.

– Harmaan talouden ja väärinkäytösten ehkäisemiseksi teemme myös laajaa yhteistyötä ja tiedonvaihtoa eri viranomais­ten kanssa, Onninen kertoo.

Väärinkäytös täyttää rikoksen tunnusmerkistön

Väärinkäytöksellä tarkoitetaan Kelan etuuksien yhteydessä sitä, että asiakas pyrkii tarkoituksella saamaan etuutta perusteettomasti tai enemmän kuin hänelle kuuluisi. Väärinkäytökseksi voidaan katsoa esimerkiksi se, jos asiakas antaa Kelalle väärää tietoa tai väärentää asiakirjan. Myös tietojen salaamista pidetään väärinkäytöksenä.

Väärinkäytöksestä on kysymys silloin, kun teko täyttää jonkin rikoksen tunnusmerkistön. Rikosnimike väärinkäytöksissä on useimmiten petos tai väärennys. Kaikista väärinkäytösepäilyistä noin puolesta tehdään tutkintapyyntö poliisille. Etuuden hakijalla on velvollisuus ottaa selvää ja ilmoittaa Kelalle asioista, jotka vaikuttavat hänen oikeuteensa saada etuutta.

Lisätietoja

Etuuksien väärinkäytösten vuosiraportti 2024