Hämeen järvet ovat tavanomaista korkeammalla
Valtaosassa Hämeen järvistä vesi on vuodenaikaan nähden korkealla. Säännöstellyillä järvillä veden pinta on lähempänä tavanomaista tasoa kuin säännöstelemättömillä. Jäät ovat heikompia kuin helmikuussa yleensä.

Talven useat lämpimät jaksot ovat sulattaneet lumia ja nostaneet vedenkorkeuksia koko Hämeessä. Tammikuun lopun lämmin ja sateinen jakso sulatti monilta alueilta lähes kaiken lumen ja aiheutti lievää tulvimista jokien ja pienempien virtavesien varrella.
Järvet ovat korkealla, mutta lunta on vähän
Kymijoen vesistöalueen pääjärven Päijänteen (vesi.fi) vedenkorkeus on noin viisi senttimetriä vuodenajan keskiarvoa korkeammalla. Päijänteen juoksutusta Kalkkisten (vesi.fi) kosken kautta vähennettiin viime viikolla alle 200 kuutiometriin sekunnissa Kymijoen jääkannen muodostumisen helpottamiseksi. Jääkansi on tarpeen muodostaa, jotta Kymijoen koskipaikoilla ja voimalaitosten läheisyydessä ei kärsittäisi hyydeongelmista (vesi.fi). Päijänteen valuma-alueella lunta on hieman tavanomaista vähemmän, joten vedenkorkeuden kevätalennus (ns. kevätkuoppa) voidaan todennäköisesti tehdä normaalia pienempänä. Muissa Kymijoen vesistöalueen järvissä, kuten Vesijärvessä (vesi.fi) ja Ala-Rievelissä (vesi.fi) vedenkorkeudet ovat noin 20 senttimetriä tavanomaista korkeammalla.
Kokemäenjoen vesistöalueen suurissa säännöstellyissä järvissä vedenkorkeus on hieman vuodenajan keskiarvoa ylempänä. Tammelan Pyhäjärvellä (vesi.fi) ja Vanajavedellä (vesi.fi) vedenkorkeus on noin kymmenen senttimetriä vuodenajan keskimääräistä korkeammalla. Pääjärven (vesi.fi) vedenkorkeus on lähellä vuodenajan keskiarvoa. Säännösteltyjen järvien pintoja lasketaan kevättalvella tulviin varautumisen takia, mutta tänä vuonna Kanta-Hämeen puolella lunta on päässyt useiden sulamisien takia kertymään tavallista huomattavasti vähemmän, joten vedenkorkeuden kevätalennus jäänee järvissä hieman keskimääräistä pienemmäksi. Tähän aikaan talvea lumikuorma (vesi.fi) on tyypillisesti Hämeen alueella ollut 50–70 millimetriä, kun se nyt on laajalti alle 20 millimetriä ja Kanta-Hämeen eteläosissa vain noin viisi millimetriä.
Kokemäenjoen vesistöalueen säännöstelemättömissä järvissä vedenkorkeus on ollut koko talven poikkeuksellisen korkealla. Tammelan Pehkijärvellä vuodenajan ennätyslukemissa on oltu kolmesti: marraskuun lopulla, vuoden vaihteen aikoihin ja tammi–helmikuun vaihteessa. Liesjärven vedenkorkeus on noin 20 senttimetriä vuodenajan keskimääräistä korkeammalla. Hauhon reitin järvet ovat olleet vuoden vaihteesta lähtien noin 30 senttimetriä tavanomaista korkeammalla.
Vedenkorkeudet jatkavat laskuaan
Loppuviikon sääennusteessa ei ole merkittäviä sateita, mutta lämpötila on nousemassa nollan yläpuolelle taas tulevana viikonloppuna. Mikäli lämpötila nousee vain muutaman asteen nollan yläpuolelle väliaikaisesti, ei tulvan riskiä aiheuttavaa sulamista pääse tapahtumaan. Lämpötilan noustessa korkeammalle ilman yöpakkasia tai jos samaan aikaan sattuu vesisadetta voivat loput lumet sulaa aiheuttaen tulvimista ainakin pienemmissä virtavesissä. Sään jatkuessa kylmänä ja sateettomana järvien vedenkorkeudet jatkavat talvelle tyypillistä laskuaan.
Järvissä jäätä on mitattu ohuelti
Hämeessä jään paksuutta seurataan muutamilla järvillä. Jääkansi on tavallista ohuempi tällä hetkellä kaikissa havaituissa järvissä. Havaintoja viime viikolta on esitetty alla olevassa taulukossa.
Havaintopaikka |
Mittauspäivä |
Jäänpaksuus, cm |
Jäänpaksuuden poikkeama keskiarvosta |
Teräsjää, cm |
Havaintohistoria |
Jääsjärvi, Hartola |
10.2.2025 |
36 |
-7 |
26 |
1961–2024 |
Kuivajärvi, Saari, Tammela |
10.2.2025 |
21 |
-19 |
17 |
1961–2024 |
Päijänne, Sysmä, Verkkosaaret |
10.2.2025 |
32 |
-7 |
25 |
1970–2024 |
Pääjärvi, Lammi |
10.2.2025 |
26 |
-10 |
11 |
1978–2024 |
Jääpeite voi olla petollisen haurasta erityisesti virtapaikoilla, kapeikoissa ja ojien sekä putkien purkupaikkojen lähettyvillä. Myös vesistörakenteiden ja kasvillisuuden lähellä jää voi olla vaarallisen ohutta. Mahdollinen lumipeite jäällä estää heikkojen alueiden havainnointia, joten jäällä liikkumista tulee harkita ja varmistua jään kantavuudesta (vähintään 5–10 senttimetriä teräsjäätä) omalla kulkureitillä.
Kevättulva on jäämässä tavanomaista pienemmäksi
Näillä näkymin tämän vuoden kevään tulvat ovat jäämässä vähäisiksi, koska lunta ei ole päässyt talven aikana kertymään suuria määriä. Sen sijaan talven aikana useat sulamiset ovat aiheuttaneet tulvimista virtavesien varrella. Marraskuun lopulla Loimijoki nousi Ypäjän kohdalla ennätyslukemiin kahdentoista vuoden havaintojaksolla ja katkoi teitä useiksi päiviksi.
Ilmastonmuutoksen edetessä tämän talven kaltaisista talvista tulee yleisempiä ja suuren kevättulvan sijaan koetaan useampia talvitulvia. Talvitulvien ennustaminen on perinteistä kevättulvaa vaikeampaa ja niihin onkin syytä varautua etukäteen. Mikäli esimerkiksi mökkisi sijaitsee vesistön äärellä ja olet aiemmin siivonnut irtaimiston pihoilta tulvalta suojaan vasta lopputalvesta kevättä varten, kannattaa jatkossa toimenpiteet tehdä jo syksyllä mahdollisia talvitulvia varten. Toisaalta ilmastonmuutoksen tiedetään voimistavan rankkasateita, joten myös kesäisten tulvien todennäköisyys kasvaa.
Tulviin varautumisesta täytyy muistaa, että pelastuslain mukaan kiinteistönomistajan on osaltaan varauduttava omaisuutensa suojaamiseen. Tulvatilannetta onkin syytä tarkkailla tiiviisti ja tarvittaessa tulee ryhtyä omatoimisiin suojaustoimenpiteisiin. Laiturien ja veneiden kiinnitysten tulee olla kunnossa ja irtainta omaisuutta on syytä siirtää turvaan tulvalta.
Ajankohtaista vesitilannetta voi seurata alla olevien linkkien kautta
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jukka Sainio, vesitalousasiantuntija, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 064
Tiedotus
Hämeen ELY-keskusksen viestintä, tiedotus.hame@ely-keskus.fi
Kuvat

ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Hämeen ELY-keskus
”Edistämme omalta osaltamme kotimaista ruoantuotantoa ja huoltovarmuutta” – Kevään viljelijätukikoulutukset päätökseen30.4.2025 14:40:21 EEST | Tiedote
Keväinen viljelijätukikoulutusten kierros Päijät- ja Kanta-Hämeessä on saatu päätökseen. Tukikoulutukset keräsivät satoja osallistujia ympäri maakuntien yhteen sekä paikan päälle läsnätilaisuuksiin että Teams-linjoille etäkoulutuksen merkeissä.
Lontilan silta Hämeenlinnassa uusitaan, liikenne kiertotielle tiistaina 6.5. klo 17.0029.4.2025 12:45:00 EEST | Tiedote
Lontilantie (tie 13693) Hämeenlinnassa katkaistaan liikenteeltä Lontilan sillan uusimisen ajaksi. Työn ajaksi liikenne ohjataan kiertotielle.
Hämeen viipyilevät kehitysnäkymät29.4.2025 12:06:59 EEST | Tiedote
Työ- ja elinkeinoministeriön 29.4.2025 julkaiseman Alueelliset kehitysnäkymät -katsauksen mukaan Hämeen elinkeinoelämän kehitysnäkymät ovat edelleen odottavat. Vaikka kevään näkymät eivät ole juurikaan kohentuneet viime syksystä, puolustusteollisuuden kasvu, uudet koulutusavaukset ja saadut tunnustuspalkinnot tuovat positiivisiakin näkymiä.
Energiasektorin puhdistuessa katseet kääntyvät tulevina vuosina tieliikenteen päästövähennyksiin28.4.2025 09:44:09 EEST | Tiedote
Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet vuodesta 2005 alkaen yhteensä jo 42 prosenttia. Päästöjen seurantatiedot on koottu tuoreeseen Hämeen ELY-keskuksen ilmastokertomukseen, jossa kuvataan ELY-keskuksen roolia ilmastotyössä.
Hämeenlinnassa Aurinkonlähteen risteyssiltojen W ja E korjaustyöt alkavat 5.5.202528.4.2025 09:05:00 EEST | Tiedote
ELY-keskus korjauttaa Aurinkolähteen risteyssillat Hämeenlinnassa kesällä 2025. Korjaustyöt koskevat Aurinkolähteen risteyssiltoja W (U-2818) ja E (U-3275), jotka sijaitsevat kohdassa, missä Valtatie 3 ylittää Auringonlähteenkadun.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme