Kaupan alalla tuottavuus kehittynyt kilpailijamaiden tahdissa ja jopa paremmin, mutta investoinnit jäävät jälkeen verrokkimaista
Viiden viime vuoden aikana tuottavuuskehitys on kaupan alalla kehittynyt hieman paremmin kuin koko taloudessa. Suomessa kaupan alan tuottavuus on ollut hyvää verrattuna vertailumaihin Ruotsiin, Saksaan ja Yhdysvaltoihin. Tulevaisuuden kannalta huolta herättää kuitenkin se, että Suomessa kaupan alan investoinnit dataan, ohjelmistoihin ja innovaatiotoimintaan ovat jääneet jälkeen Ruotsista ja Yhdysvalloista.

Kaupan alan kansallinen ja kansainvälinen kilpailu on muuttunut dramaattisesti 10–15 viime vuoden aikana. Aiemmin kestokulutustavaroiden kaupassa vallitsi paikallinen kilpailu, kun tavaraa ostettiin lähiseudun tai naapurikuntien liikkeistä, jotka kilpailivat keskenään. Verkkokauppa mullisti kilpailun luonteen ja kaupassa siirryttiin kertaheitolla globaaliin kisaan. Paikallisille kaupoille se on tarkoittanut kilpailemista maailmanlaajuisten verkkokauppajättien kanssa.
Globaalissa kilpailussa isoilla toimijoilla on puolellaan merkittävä etu, ja usein myös uusi itsenäinen tulonlähde, kun ne keräävät asiakkaistaan massiivisia määriä kulutustottumuksia koskevaa dataa. Kilpailussa pärjääminen vaatii paikallisilta yrityksiltä uusia keinoja ja panostusta kehitystoimintaan.
Tänään julkaistussa Etla Muistiossa Kaupan alalla tuottavuuden valopilkkuja viime vuosina – tulevaisuus riippuu aineettomista investoinneista (Etla Muistio 152) tarkastellaan kaupan arvonlisäystä ja tuottavuutta sekä aineellisia ja aineettomia investointeja. Muistiossa vertaillaan Suomea, Ruotsia, Saksaa ja Yhdysvaltoja. Tutkimuksen on rahoittanut Kaupan Liitto.
Tutkimuksesta selviää, että Suomessa kaupan alan osuus markkinatalouden arvonlisäyksestä on Ruotsin ja Yhdysvaltain tasolla. Kaupan tuottavuus on Suomessa Saksaa korkeampi, mutta Ruotsia ja Yhdysvaltoja alempi. Tuottavuudella tarkoitetaan työn tuottavuutta eli arvonlisäyksen ja tehtyjen työtuntien suhdetta.
Vertailuissa on syytä muistaa, että vuosina 2019–2023 Suomen koko talouden tuottavuuskehitys on ollut heikointa verrattuna Ruotsiin, Saksaan ja Yhdysvaltoihin. Kaupan alan tuottavuuden kasvu on ollut Suomessa kuitenkin verrokkimaita voimakkaampaa, siinä missä tuottavuuden kehitys koko talouden tasolla oli Suomessa vertailumaiden heikointa.
Yli puolet Suomen kaupan tuottavuuskasvusta tulee yritysten sisäisten ja niiden välisten organisoitumisen tehostumisesta eli kokonaistuottavuudesta.
Ruotsi on ”kuskin paikalla” kaupan alan muutoksissa, Suomi ei
Ruotsissa on reagoitu Suomea aktiivisemmin kaupan alan muutoksiin. Aineettomat investoinnit ovat kasvaneet Ruotsissa merkittävästi koko talouden tasolla sekä kaupan alalla. Ruotsin kauppa on investoinut erityisesti dataan, ohjelmistoihin ja innovaatiotoimintaan. Myös Yhdysvalloissa kehitys on ollut saman suuntaista, sen sijaan Suomi ja Saksa jäävät jälkeen aineettomaan pääomaan panostamisessa.
Suomessa aineettomat investoinnit kasvoivat koronavuosina Ruotsin ja Yhdysvaltojen tahtiin. Tämän jälkeen Ruotsissa ja Yhdysvalloissa myönteinen kehitys jatkui, mutta Suomessa aineettomat investoinnit vähenivät.
— Mielestämme voidaan tehdä se johtopäätös, että Suomen kauppa on ikään kuin ollut lastuna laineilla alan globaalien muutosten merellä. Se on kyllä reagoinut, onnistuneestikin, ulkoa tuleviin muutoksiin, mutta ei laajassa mielessä ole ollut itse ”kuskin paikalla” alaa ravisuttaneiden muutosten, kuten verkkokaupan, hyödyntämisessä, arvioi Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.
Miksi sitten ruotsalaiset näyttävät muokkaavan ja rakentavan toimintaympäristöään sekä reagoivan sen muutoksiin suomalaisia aktiivisemmin? Petri Rouvisen mukaan aineistot eivät tarjoa kysymykseen suoraa vastausta.
— Käsityksemme on, että kaiken kaikkiaan kaupan ala Ruotsissa yksinkertaisesti ajattelee isommin ja kansainvälisemmin sekä myös tarttuu rivakammin ja laajemmin havaitsemiinsa uusiin mahdollisuuksiin. Epäilemättä eroja löytyy myös osaavan, riskinottokykyisen ja -haluisen oman pääoman ehtoisen rahoituksen saatavuudessa.
Automatisaation, digitalisaation ja robotisaation myötä palvelujen luonne - ja samalla maine tuottavuuden kiviriippana - on potentiaalisesti muuttunut. Teollisuuden historiasta tuttu voimakas ja pitkäaikainen tuottavuuskehitys on mahdollinen myös palveluissa, katsovat tutkijat. Tuottavuus liittyy tällöin keskeisesti skaalautumiseen, mikä puolestaan on keskeisesti yhteydessä aineettomiin tuotannontekijöihin.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jyrki Ali-YrkköTutkimusjohtaja, ETLA, Toimitusjohtaja, Etlatieto
Puh:046 851 0501jyrki.ali-yrkko@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Palveluiden globalisaatio tuomassa jopa vihreää siirtymää suuremmat muutokset Suomen tuotantorakenteeseen14.7.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Tavaroiden ja pääoman globalisaatio on jo pitkällä, mutta palveluiden ja ihmisten maailmanlaajuinen keskinäinen riippuvuus on ollut vähäisempää, arvioi Aki Kangasharju tuoreessa kirjassa. Hänen mukaansa teknologian kehitys mahdollistaa nyt palveluiden globalisaation ilman ihmisten muuttoa ja se voi mullistaa Suomen tuotantorakenteen. Vaikutus voi olla jopa suurempi kuin arvoketjujen pilkkoutumisen vaikutus kehittyneissä maissa, koska palvelujen osuus euroalueen työllisyydestä ja bkt:stä on suurempi.
Etla kävi läpi nelipäiväistä työviikkoa koskevaa tutkimuskirjallisuutta - Antti Kauhasen kolumni nyt julki11.7.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Mitä odottaisi näkevänsä, kun avaa tutkimuksen, jonka tarkoituksena on selvittää nelipäiväisen työviikon vaikutuksia tuottavuuteen ja työhyvinvointiin? Edes alkeellisimpia vaikuttavuustutkimuksen perusvaatimuksia. Suomessakin laajaa julkisuutta saaneet tutkimusraportit ovat kuitenkin menetelmällisesti erittäin heikkoja, eikä aihetta koskevia tutkimuksia ole juuri julkaistu vertaisarvioiduissa sarjoissa. Yhteistä näille raporteille on, että ne ovat peräisin nelipäiväistä työviikkoa ajavista organisaatioista, kirjoittaa Etla-kolumnissaan Antti Kauhanen.
Etla: Kiertotalous voi vähentää Suomen riippuvuutta kriittisistä raaka-aineista, tarvitaan kuitenkin taloudellista ohjausta ja tukitoimia7.7.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Kiertotalouden edistyminen voi tutkimuksen mukaan vähentää myös Suomen riippuvuutta kriittisistä raaka-aineista. Lisäksi materiaalien entistä parempi kierrättäminen voi synnyttää uusia työpaikkoja, etenkin palvelualoille. Kiertotalouden vauhdittamiseksi tarvitaan kuitenkin yhdistelmä erilaisia taloudellisia ohjaus- ja tukikeinoja. Tiedot ilmenevät aiemmin tänä vuonna julkaistusta Etla-tutkimuksesta.
Suomen kansainvälinen kilpailukyky junnaa, emme yllä kymmenen kärkeen – IMD:n listalla kärjessä Sveitsi, Singapore, Hongkong ja Tanska30.6.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen kilpailukyky on palannut taaksepäin koronapandemiaa edeltävälle tasolleen. IMD:n kansainvälisessä kilpailukykymittauksessa Suomen sijoitus on tänä vuonna 14. Parannusta viime vuoteen on tullut yhden pykälän verran, mutta monissa muuttujissa näkyy Suomen viime vuosien heikko talouskehitys. Osa muuttujista on suhdanneluonteisia, mutta joukossa on myös huolestuttavaa rakenteellista heikkenemistä muun muassa koulutuksessa, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos.
Lyhyet sairauspoissaolot maksavat kunnille yli 130 miljoonaa euroa – Etlan tutkimus nostaa esiin maanantaipoissaolot ja kuntatyönantajien erot23.6.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tänään julkaiseman tutkimuksen mukaan lyhyet sairauspoissaolot aiheuttavat kunnallisille työnantajille merkittäviä kustannuksia. Enintään kymmenen päivän poissaolot muodostavat vuosittain yli puolet kokonaiskustannuksista. Vuonna 2021 työnantajakustannukset lyhyistä poissaoloista olivat 135 miljoonaa euroa. Lyhyet poissaolot painottuvat erityisesti alkuviikkoon, mutta sairauspoissaolojen yleisyydessä havaittiin suuria eroja kuntien ja organisaatioiden välillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme