Kaupan alalla tuottavuus kehittynyt kilpailijamaiden tahdissa ja jopa paremmin, mutta investoinnit jäävät jälkeen verrokkimaista
19.2.2025 09:00:00 EET | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote
Viiden viime vuoden aikana tuottavuuskehitys on kaupan alalla kehittynyt hieman paremmin kuin koko taloudessa. Suomessa kaupan alan tuottavuus on ollut hyvää verrattuna vertailumaihin Ruotsiin, Saksaan ja Yhdysvaltoihin. Tulevaisuuden kannalta huolta herättää kuitenkin se, että Suomessa kaupan alan investoinnit dataan, ohjelmistoihin ja innovaatiotoimintaan ovat jääneet jälkeen Ruotsista ja Yhdysvalloista.

Kaupan alan kansallinen ja kansainvälinen kilpailu on muuttunut dramaattisesti 10–15 viime vuoden aikana. Aiemmin kestokulutustavaroiden kaupassa vallitsi paikallinen kilpailu, kun tavaraa ostettiin lähiseudun tai naapurikuntien liikkeistä, jotka kilpailivat keskenään. Verkkokauppa mullisti kilpailun luonteen ja kaupassa siirryttiin kertaheitolla globaaliin kisaan. Paikallisille kaupoille se on tarkoittanut kilpailemista maailmanlaajuisten verkkokauppajättien kanssa.
Globaalissa kilpailussa isoilla toimijoilla on puolellaan merkittävä etu, ja usein myös uusi itsenäinen tulonlähde, kun ne keräävät asiakkaistaan massiivisia määriä kulutustottumuksia koskevaa dataa. Kilpailussa pärjääminen vaatii paikallisilta yrityksiltä uusia keinoja ja panostusta kehitystoimintaan.
Tänään julkaistussa Etla Muistiossa Kaupan alalla tuottavuuden valopilkkuja viime vuosina – tulevaisuus riippuu aineettomista investoinneista (Etla Muistio 152) tarkastellaan kaupan arvonlisäystä ja tuottavuutta sekä aineellisia ja aineettomia investointeja. Muistiossa vertaillaan Suomea, Ruotsia, Saksaa ja Yhdysvaltoja. Tutkimuksen on rahoittanut Kaupan Liitto.
Tutkimuksesta selviää, että Suomessa kaupan alan osuus markkinatalouden arvonlisäyksestä on Ruotsin ja Yhdysvaltain tasolla. Kaupan tuottavuus on Suomessa Saksaa korkeampi, mutta Ruotsia ja Yhdysvaltoja alempi. Tuottavuudella tarkoitetaan työn tuottavuutta eli arvonlisäyksen ja tehtyjen työtuntien suhdetta.
Vertailuissa on syytä muistaa, että vuosina 2019–2023 Suomen koko talouden tuottavuuskehitys on ollut heikointa verrattuna Ruotsiin, Saksaan ja Yhdysvaltoihin. Kaupan alan tuottavuuden kasvu on ollut Suomessa kuitenkin verrokkimaita voimakkaampaa, siinä missä tuottavuuden kehitys koko talouden tasolla oli Suomessa vertailumaiden heikointa.
Yli puolet Suomen kaupan tuottavuuskasvusta tulee yritysten sisäisten ja niiden välisten organisoitumisen tehostumisesta eli kokonaistuottavuudesta.
Ruotsi on ”kuskin paikalla” kaupan alan muutoksissa, Suomi ei
Ruotsissa on reagoitu Suomea aktiivisemmin kaupan alan muutoksiin. Aineettomat investoinnit ovat kasvaneet Ruotsissa merkittävästi koko talouden tasolla sekä kaupan alalla. Ruotsin kauppa on investoinut erityisesti dataan, ohjelmistoihin ja innovaatiotoimintaan. Myös Yhdysvalloissa kehitys on ollut saman suuntaista, sen sijaan Suomi ja Saksa jäävät jälkeen aineettomaan pääomaan panostamisessa.
Suomessa aineettomat investoinnit kasvoivat koronavuosina Ruotsin ja Yhdysvaltojen tahtiin. Tämän jälkeen Ruotsissa ja Yhdysvalloissa myönteinen kehitys jatkui, mutta Suomessa aineettomat investoinnit vähenivät.
— Mielestämme voidaan tehdä se johtopäätös, että Suomen kauppa on ikään kuin ollut lastuna laineilla alan globaalien muutosten merellä. Se on kyllä reagoinut, onnistuneestikin, ulkoa tuleviin muutoksiin, mutta ei laajassa mielessä ole ollut itse ”kuskin paikalla” alaa ravisuttaneiden muutosten, kuten verkkokaupan, hyödyntämisessä, arvioi Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.
Miksi sitten ruotsalaiset näyttävät muokkaavan ja rakentavan toimintaympäristöään sekä reagoivan sen muutoksiin suomalaisia aktiivisemmin? Petri Rouvisen mukaan aineistot eivät tarjoa kysymykseen suoraa vastausta.
— Käsityksemme on, että kaiken kaikkiaan kaupan ala Ruotsissa yksinkertaisesti ajattelee isommin ja kansainvälisemmin sekä myös tarttuu rivakammin ja laajemmin havaitsemiinsa uusiin mahdollisuuksiin. Epäilemättä eroja löytyy myös osaavan, riskinottokykyisen ja -haluisen oman pääoman ehtoisen rahoituksen saatavuudessa.
Automatisaation, digitalisaation ja robotisaation myötä palvelujen luonne - ja samalla maine tuottavuuden kiviriippana - on potentiaalisesti muuttunut. Teollisuuden historiasta tuttu voimakas ja pitkäaikainen tuottavuuskehitys on mahdollinen myös palveluissa, katsovat tutkijat. Tuottavuus liittyy tällöin keskeisesti skaalautumiseen, mikä puolestaan on keskeisesti yhteydessä aineettomiin tuotannontekijöihin.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jyrki Ali-YrkköTutkimusjohtaja, ETLA, Toimitusjohtaja, Etlatieto
Puh:046 851 0501jyrki.ali-yrkko@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla ennustaa: Persianlahden sotatila ei tuhoa Suomen kasvua - kysyntä virkoamassa hitaasti25.3.2026 08:58:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ennustaa Suomelle prosentin bkt-kasvua tänä vuonna ja 1,5 prosentin kasvua ensi vuodelle. Kotitalouksien ostovoima kasvaa ja kulutuksen odotetaan hitaasti elpyvän tänä vuonna. Työttömyysaste antaa Suomen suhdannekuvasta jo liian synkän kuvan. Inflaatio kiihtyy tänä vuonna liki kahteen prosenttiin. Velkajarrun alijäämätavoitteen saavuttaminen vaatii Suomessa myös sopeutuksen jatkamista. Keskeinen riski ennusteelle on Persianlahden sotatila, joka ei vielä tuhoa kasvua, mutta pitkittyessään voi jäädyttää kasvun.
Etla: Maahanmuuton kokonaistaloudelliset vaikutukset määräytyvät sen perusteella, ketkä muuttavat, mutta myös sen mukaan, miten Suomi tukee heidän kotoutumistaan23.3.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Työperäinen ja korkeasti koulutettu maahanmuutto tuottaa nopeastikin positiivisia julkistaloudellisia vaikutuksia, kun taas humanitaarinen maahanmuutto on alkuvaiheessa kustannus julkiselle taloudelle. Tuoreen Etla-raportin mukaan onnistuneen kotoutumisen ja ajan myötä vaikutuserot kuitenkin kaventuvat. Pelkät julkistalouden laskelmat eivät yksinään riitä kuvaamaan maahanmuuton kokonaistaloudellisia vaikutuksia. Pitkällä aikavälillä maahanmuutolla on ikääntyvän Suomen kannalta myös strateginen merkitys talouskasvun ja hyvinvointivaltion rahoituspohjan kannalta.
Kutsu medialle: Voiko talouskasvu kiihtyä? Etlan ennuste julki 25.3.18.3.2026 12:15:00 EET | Kutsu
Päästäänkö tänä vuonna jo voimakkaampaan kasvuun? Tuliko Hormuzinsalmesta maailmantalouden tulppa? Kohenevatko Suomen työttömyysluvut viimein?
Etlan pääekonomistiksi Jenni Pääkkönen valtiovarainministeriöstä17.3.2026 13:00:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen pääekonomistiksi on valittu finanssineuvos VTT Jenni Pääkkönen. Hän on työskennellyt valtiovarainministeriön kansantalousosastolla julkisen talouden yksikön päällikkönä. Pääkkönen aloittaa 1.5.2026 Etlassa uudessa pääekonomistin tehtävässä ja johtaa talouden tilannekuvaa ylläpitävää tutkijaryhmää.
Korkea verotus jarruttaa urakehitystä ja aineettoman pääoman kasvua – tutkijat suosittavat rajaverojen laskua17.3.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Suomen ylimmät ansiotulojen rajaveroasteet ovat edelleen niin korkeat, että ne saattavat vähentää kokonaisverokertymää. Viimeaikaisen tutkimusnäytön perusteella ainakin tulojakauman ylimmässä prosentissa verotuottoa maksimoiva rajavero olisi nykyistä alemmalla tasolla. Tämä on kuitenkin ääriesimerkki tehottomasta verotuksesta. Laajemmin veropäätökset pitäisi suunnitella kasvun ja hyvinvoinnin maksimoinnin näkökulmasta, eikä verotuksen maksimointi pitäisi olla politiikan tavoitteena. Tuore Etla-tutkimus varoittaa, että korkea verotus ei ainoastaan vääristä lyhyen aikavälin työn tarjontaa, vaan heikentää pitkän aikavälin kasvun edellytyksiä jarruttamalla uraponnisteluja ja aineettoman pääoman kertymistä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

