Kaupan alalla tuottavuus kehittynyt kilpailijamaiden tahdissa ja jopa paremmin, mutta investoinnit jäävät jälkeen verrokkimaista
Viiden viime vuoden aikana tuottavuuskehitys on kaupan alalla kehittynyt hieman paremmin kuin koko taloudessa. Suomessa kaupan alan tuottavuus on ollut hyvää verrattuna vertailumaihin Ruotsiin, Saksaan ja Yhdysvaltoihin. Tulevaisuuden kannalta huolta herättää kuitenkin se, että Suomessa kaupan alan investoinnit dataan, ohjelmistoihin ja innovaatiotoimintaan ovat jääneet jälkeen Ruotsista ja Yhdysvalloista.

Kaupan alan kansallinen ja kansainvälinen kilpailu on muuttunut dramaattisesti 10–15 viime vuoden aikana. Aiemmin kestokulutustavaroiden kaupassa vallitsi paikallinen kilpailu, kun tavaraa ostettiin lähiseudun tai naapurikuntien liikkeistä, jotka kilpailivat keskenään. Verkkokauppa mullisti kilpailun luonteen ja kaupassa siirryttiin kertaheitolla globaaliin kisaan. Paikallisille kaupoille se on tarkoittanut kilpailemista maailmanlaajuisten verkkokauppajättien kanssa.
Globaalissa kilpailussa isoilla toimijoilla on puolellaan merkittävä etu, ja usein myös uusi itsenäinen tulonlähde, kun ne keräävät asiakkaistaan massiivisia määriä kulutustottumuksia koskevaa dataa. Kilpailussa pärjääminen vaatii paikallisilta yrityksiltä uusia keinoja ja panostusta kehitystoimintaan.
Tänään julkaistussa Etla Muistiossa Kaupan alalla tuottavuuden valopilkkuja viime vuosina – tulevaisuus riippuu aineettomista investoinneista (Etla Muistio 152) tarkastellaan kaupan arvonlisäystä ja tuottavuutta sekä aineellisia ja aineettomia investointeja. Muistiossa vertaillaan Suomea, Ruotsia, Saksaa ja Yhdysvaltoja. Tutkimuksen on rahoittanut Kaupan Liitto.
Tutkimuksesta selviää, että Suomessa kaupan alan osuus markkinatalouden arvonlisäyksestä on Ruotsin ja Yhdysvaltain tasolla. Kaupan tuottavuus on Suomessa Saksaa korkeampi, mutta Ruotsia ja Yhdysvaltoja alempi. Tuottavuudella tarkoitetaan työn tuottavuutta eli arvonlisäyksen ja tehtyjen työtuntien suhdetta.
Vertailuissa on syytä muistaa, että vuosina 2019–2023 Suomen koko talouden tuottavuuskehitys on ollut heikointa verrattuna Ruotsiin, Saksaan ja Yhdysvaltoihin. Kaupan alan tuottavuuden kasvu on ollut Suomessa kuitenkin verrokkimaita voimakkaampaa, siinä missä tuottavuuden kehitys koko talouden tasolla oli Suomessa vertailumaiden heikointa.
Yli puolet Suomen kaupan tuottavuuskasvusta tulee yritysten sisäisten ja niiden välisten organisoitumisen tehostumisesta eli kokonaistuottavuudesta.
Ruotsi on ”kuskin paikalla” kaupan alan muutoksissa, Suomi ei
Ruotsissa on reagoitu Suomea aktiivisemmin kaupan alan muutoksiin. Aineettomat investoinnit ovat kasvaneet Ruotsissa merkittävästi koko talouden tasolla sekä kaupan alalla. Ruotsin kauppa on investoinut erityisesti dataan, ohjelmistoihin ja innovaatiotoimintaan. Myös Yhdysvalloissa kehitys on ollut saman suuntaista, sen sijaan Suomi ja Saksa jäävät jälkeen aineettomaan pääomaan panostamisessa.
Suomessa aineettomat investoinnit kasvoivat koronavuosina Ruotsin ja Yhdysvaltojen tahtiin. Tämän jälkeen Ruotsissa ja Yhdysvalloissa myönteinen kehitys jatkui, mutta Suomessa aineettomat investoinnit vähenivät.
— Mielestämme voidaan tehdä se johtopäätös, että Suomen kauppa on ikään kuin ollut lastuna laineilla alan globaalien muutosten merellä. Se on kyllä reagoinut, onnistuneestikin, ulkoa tuleviin muutoksiin, mutta ei laajassa mielessä ole ollut itse ”kuskin paikalla” alaa ravisuttaneiden muutosten, kuten verkkokaupan, hyödyntämisessä, arvioi Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.
Miksi sitten ruotsalaiset näyttävät muokkaavan ja rakentavan toimintaympäristöään sekä reagoivan sen muutoksiin suomalaisia aktiivisemmin? Petri Rouvisen mukaan aineistot eivät tarjoa kysymykseen suoraa vastausta.
— Käsityksemme on, että kaiken kaikkiaan kaupan ala Ruotsissa yksinkertaisesti ajattelee isommin ja kansainvälisemmin sekä myös tarttuu rivakammin ja laajemmin havaitsemiinsa uusiin mahdollisuuksiin. Epäilemättä eroja löytyy myös osaavan, riskinottokykyisen ja -haluisen oman pääoman ehtoisen rahoituksen saatavuudessa.
Automatisaation, digitalisaation ja robotisaation myötä palvelujen luonne - ja samalla maine tuottavuuden kiviriippana - on potentiaalisesti muuttunut. Teollisuuden historiasta tuttu voimakas ja pitkäaikainen tuottavuuskehitys on mahdollinen myös palveluissa, katsovat tutkijat. Tuottavuus liittyy tällöin keskeisesti skaalautumiseen, mikä puolestaan on keskeisesti yhteydessä aineettomiin tuotannontekijöihin.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jyrki Ali-YrkköTutkimusjohtaja, ETLA, Toimitusjohtaja, Etlatieto
Puh:046 851 0501jyrki.ali-yrkko@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Pohjoismainen vientivetoinen työmarkkinamalli vaatii Suomessa yhteistä tilannekuvaa ja ”valtion tuuppausta”28.4.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Jos Suomeen halutaan synnyttää pohjoismainen vientivetoinen palkkamalli, joka kattaa koko työmarkkinakentän, tarvitaan siihen samoja elementtejä kuin muissakin Pohjoismaissa, todetaan tänään julkaistussa Etla-raportissa. Vientivetoinen malli edellyttää jaettua näkemystä nykymallin ongelmista, yhteisen tilannekuvan muodostamista eli yhteisesti hyväksyttyjä tilastoja sekä ”valtion tuuppausta”. Lisäksi Suomen sovittelujärjestelmää on vahvistettava, jotta osapuolet pystytään tarvittaessa myös pakottamaan järjestelmään. Näihin olisi löydettävä ”Suomen malli”, ratkaisuja ei voi suoraan kopioida muista maista, tutkimus muistuttaa.
Muistutuskutsu medialle: Tervetuloa tänään Teams-webinaariin ”Voidaanko Suomeen luoda vientivetoinen palkkamalli, jossa julkinen sektori on mukana?”28.4.2025 08:00:00 EEST | Kutsu
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos on selvittänyt Ruotsin, Tanskan ja Norjan työmarkkinamalleja erityisesti julkisen sektorin palkanasetannan näkökulmasta. Miksi näissä maissa on onnistuttu luomaan vientivetoinen työmarkkinamalli, joka kattaa koko työmarkkinan ja mitkä instituutiot ylläpitävät koordinaatiota? Mitä Suomi voi oppia muiden Pohjoismaiden malleista? Tervetuloa kuulemaan vastauksia näihin kysymyksiin tänään maanantaina 28. huhtikuuta järjestettävään Teams-webinaariin.
Kutsu medialle: Voidaanko Suomeen luoda vientivetoinen palkkamalli, jossa julkinen sektori on mukana?24.4.2025 09:51:48 EEST | Kutsu
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos on selvittänyt Ruotsin, Tanskan ja Norjan työmarkkinamalleja erityisesti julkisen sektorin palkanasetannan näkökulmasta. Miksi näissä maissa on onnistuttu luomaan vientivetoinen työmarkkinamalli, joka kattaa koko työmarkkinan ja mitkä instituutiot ylläpitävät koordinaatiota? Mitä Suomi voi oppia muiden Pohjoismaiden malleista? Tervetuloa kuulemaan vastauksia näihin kysymyksiin maanantaina 28. huhtikuuta järjestettävään Teams-webinaariin.
Suuri osa entisistä nokialaisista ryhtyi yrittäjäksi – ”Nokia-kokemuksella on ollut positiivinen vaikutus perustettujen yritysten liikevaihdon kasvuun”22.4.2025 09:30:00 EEST | Tiedote
Huomattavan suuri osa, yli 8 prosenttia, entisistä Nokian työntekijöistä ryhtyi myöhemmin yrittäjäksi tai bisnesenkeliksi. Tänään julkaistun Etla-tutkimuksen mukaan erityisen innokkaasti Nokiasta lähteneet perustivat startup-yrityksiä. Tutkimuksessa havaittiin myös, että Nokia-kokemuksella on ollut positiivinen vaikutus yritysten liikevaihdon kasvuun.
Muistutuskutsu medialle: Tervetuloa seuraamaan tänään tilaisuuden ”Nokiasta 2008–2014 lähteneiden tie yrittäjiksi” livestriimiä22.4.2025 08:00:00 EEST | Kutsu
Etla on selvittänyt ex-nokialaisten perustamien yritysten tilannetta ja menestystä. Tuoreita tutkimustuloksia esitellään tänään tiistaina 22. huhtikuuta järjestettävässä julkistustilaisuudessa. Tervetuloa seuraamaan tilaisuuden livestriimiä kello 9.30.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme