Kaupunki käsittelee sote-kiinteistöjen yhtiöittämistä

Vaasan kaupunginhallituksen konsernijaosto päätti 4.12.2024 pitämässään kokouksessa toimittaa Pohjanmaan hyvinvointialueen aluehallitukselle tiedoksi sote-kiinteistöjen yhtiöittämisen aikataulun ja reunaehdot. Samalla pyydettiin Pohjanmaan hyvinvointialueelta tietoa niistä Vaasan kaupungin tiloista, joita se tarvitsee toiminnassaan sekä vuokrasuhteiden kestosta. 

Taustalla on laki, joka on velvoittanut kunnat ja kuntayhtymät vuokraamaan sote- ja pelastustoimen toimitilat hyvinvointialueille kolmeksi vuodeksi, ja tarvittaessa vielä yhdeksi lisävuodeksi. Tämä vuokrausvelvollisuus päättyy vuoden 2025 lopussa. 

Tämän jälkeen, jos kunta haluaa jatkaa tilojen vuokraamista hyvinvointialueelle tai yksityiselle toimijalle, sen on yhtiöitettävä toiminta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vuokraustoimintaa ei voi enää hoitaa suoraan kunnan organisaatiossa, vaan sen on tapahduttava esimerkiksi osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön kautta.

-Vaasan kaupunki on käynyt neuvotteluja Pohjanmaan hyvinvointialueen kanssa ja pyrkinyt osaltaan löytämään ratkaisua asiaan. Vaasan kaupungilla on iso huoli tilanteesta ja halu edetä asiassa ripeästi, jotta myös käyttäjien ja asukkaiden, joista osa on erityisryhmiä, asuminen voidaan turvata, kertoo toimitilajohtaja Tapio Ollikainen. 

Valtakunnallisesti haastava tilanne 

Pohjanmaan hyvinvointialueen tammikuun lopussa toimittaman vastauksen mukaan pitkäaikaiset sitoumukset, kuten vuokrasopimukset, rinnastetaan investointeihin ja ne edellyttävät lainanottovaltuutta. Pohjanmaan hyvinvointialue ei kuitenkaan ole hakenut lainanottovaltuuksia, joten se pyrkii solmimaan ainoastaan toistaiseksi voimassa olevia vuokrasopimuksia, joissa on 12 kuukauden irtisanomisaika. 

Vaasan kaupungin omistajaohjauksen johtaja Sari Simelius-Sillanpään mukaan yhtiöittämisvelvoite on kunnille valtakunnallisesti haastava: valtio on asettanut kunnille yhtiöittämisvelvoitteen tilanteessa, jossa se samanaikaisesti edellyttää hyvinvointialueilta lainanottovaltuuksia vuokrasopimusten taustalle. 

Yhtiötä ei voida perustaa, mikäli pitkäaikaisia vuokrasopimuksia ja sitä kautta elinkelpoisuutta ei saada. Vuokrasopimusten pituudella on kannattavuuden osalta olennainen merkitys; sopimuksen päätyttyä yhtiön tulee edelleen pystyä kattamaan kiinteistöjen kunnossapito sekä varautua tulevaisuuden peruskorjausinvestointeihin. 

-Yhtiö ei voi toimia elinkelpoisesti tilanteessa, jossa vuokralaisella on mahdollisuus irtisanoa tilat vuoden irtisanomisajalla. Kunnat kantavat kiinteistöriskin, vaikka valtio vastaa hyvinvointialueiden toiminnasta. Mikäli toimitilat olisivat valtiolla, olisi valtiolla mahdollisuus ohjata hyvinvointialueiden tilojen käyttöä toiminnan kannalta optimaalisesti, toteaa Simelius-Sillanpää. 

Valtion korvaus vielä avoin 

Kunnat voivat hakea valtiolta korvausta sote-uudistuksen vuoksi kunnan omaisuusjärjestelyistä aiheutuneista välittömistä kustannuksista. Kuntien on haastavaa hyödyntää tätä hyvitystä, koska se saa korvausta vain, mikäli omaisuusjärjestelyt nostavat kunnallisveroprosentin laskennallista korotustarvetta yli 0,5 prosenttiyksikköä. Lisäksi kustannusten on oltava sellaisia, joihin kunta ei olisi voinut itse vaikuttaa, ja jotka johtuvat suoraan lainsäädännöstä tai sen seurauksena esimerkiksi hyvinvointialueen päätöksistä. Asiaa koskeva asetus on tällä hetkellä valmistelussa valtionvarainministeriössä.  

-Vaasassa tämä voisi tarkoittaa sitä, että esimerkiksi toimitilojen purkamisen ja käyttämättömien tilojen ylläpitokustannusten osalta valtio korvaisi vain ne kustannukset, jotka ylittävät noin 8 miljoonaa euroa. Riskinä voi olla myös se, että jonkinlainen korvauskatto tulee vastaan julkisen talouden alijäämän vuoksi, sanoo talous- ja strategiajohtaja Cecilia Raunio.