SDP:n Timo Harakka: Suomi voi osoittaa johtajuutta kestävässä kehityksessä

(Muutokset puhuttaessa mahdollisia)

Arvoisa puhemies, ärade talman,

Moni asia erottaa meitä täällä eduskunnan salissa, mutta meitä yhdistää ihmiskunnan tulevaisuus. Ihmisen toiminnan seuraukset vaikuttavat jokaiseen, valtioiden rajojen yli, ja ne yhdistävät myös tänään elävät tuleviin sukupolviin – syntymättömien Suomeen. Tulevaisuus on ainoa vaalipiirimme.

Siksi Valtioneuvoston kertomus YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030:n toimeenpanosta saapuu tulevaisuusvaliokunnan käsittelyyn. Kuulemme laajasti näkemyksiä, kuinka Suomi voi määrätietoisemmin edistyä tavoitteissa sekä osoittaa myös kansainvälistä johtajuutta, johon meillä on täysi mahdollisuus ja osaaminen.

Onko siihen myös tahto?

Arvoisa puhemies,

Kestävä kehitys ymmärretään usein ympäristökysymykseksi, mutta YK:n 17 tavoitetta ulottuu paljon laajemmalle. Onko yhteiskunnan jäsenillä mahdollisuus täyteen elämään, jos he ovat köyhiä, sairaita, vammaisia tai iäkkäitä?

Suomi, joka on ollut vertailujen kärkipäässä, on mennyt takapakkia tavoitteissa yksi, kolme, viisi, kahdeksan ja kymmenen – ne mittaavat kansakunnan kestävyyttä, yhteistä vastuuta toisistamme.

Menemme väärään suuntaan myös numeroissa 12-15: luontokestävyyden, ilmastonsuojelun ja ennen kaikkea luonnonvarojen fiksun käytön tavoitteissa. Keskityn näihin kolmeen, joissa selonteko tahtoo olla heikoimmillaan.

Tämä numerointi luo harhan, että tavoitteet ovat irrallisia, mutta ne liittyvät toisiinsa erottamattomasti. Ekologinen kestävyys on ekonomista kestävyyttä ja sosiaalista kestävyyttä. Toisin kuin usein hoetaan, kestävä kehitys on Suomen talouskasvun ehto, ei siis este vaan ehto, ja myös kokonaisturvallisuuden tärkein, ei siis tärkeä vaan tärkein, tekijä.

Hållbar utveckling är en förutsättning för Finlands tillväxt. Alltså inte ett hinder utan en förutsättning.

Moni vastusti uusiutuvia energialähteitä ja sanoi että muutos on liian kallis. Mutta niiden ansiosta saavutimme aidon omavaraisuuden ja huoltovarmuuden, emmekä jääneet venäläisen fossiilisodan vangiksi, kuten monet muut. Tuotannon ja teollisuuden menestys perustuu samoin tulevaisuuden ratkaisuihin, ei menneisyyden haamuihin.

Metsäteollisuuskaupungin poikana tiedän tämän paremmin kuin moni muu. Äänekoskella paperin teko loppui 2011, eikä sen perään haikaile kukaan. Tilalle on tullut uusia tuotteita ja jopa uusia tehtaita, uutta työtä.

Metsämme ovat jo vuodesta 2018 olleet päästölähde, eivät enää hiilinielu. Nyt metsäteollisuudella on: näytön paikka sen pitää tuottaa vähemmästä enemmän. SDP on jo vuosien ajan edellyttänyt, että teollisuuden tuet suunnataan kestäviin muutoksiin, joilla saadaan korkeampaa arvonlisää.

Arvoisa puhemies,

Luonto on köyhtynyt koko elinaikamme. Täällä salissa jokainen on perinyt enemmän luontoa kuin meillä on nyt, ja edessämme on päätös: jätämmekö jälkeemme luontoa vielä vähemmän?

Yhteiskunta kirjaa pysyvät tavoitteensa ja ihanteensa lakeihin. Koko eduskuntana sitouduimme nostamaan tutkimus- ja kehitysrahoituksen tasoa, vahvistimme sen laiksi.  Totesimme ilmastokriisin aikamme suurimmaksi haasteeksi, joten säädimme ilmastolain. Seuraava kansallinen sitoumuksemme voisi olla luontolaki. Se osoittaisi tulevaisuusjohtajuutta, jota valtioneuvoston tilannekatsauksessa soisi olevan pikkuisen enemmänkin.

Mutta se kolmas haaste on kaikkein vaikein. Kulutamme niin omia resurssejamme kuin muiden maiden luonnonvaroja valtavasti enemmän kuin osuutemme sallii.

Ilmaston kuormituksesta puolet tulee luonnonvarojen käytöstä, joten kaikkein kustannustehokkaimmat päästövähennykset saadaan materiaalien nuukasta käytöstä ja viisaasta kierrätyksestä. Ihmeellistä onkin, että Suomi on kiertotaloudessa jopa jäljessä muuta Eurooppaa.

On selvää, että Suomi voi antaa parhaan panoksensa Agenda 2030-tavoitteisiin jakamalla osaamista; keksimällä uusia ja uusiutuvia, tehostavia, säästäviä, kestäviä ja kiertäviä ratkaisuja. Kun niitä myydään maailmalle, saadaan planeetan pelastamisesta myös kunnolla kasvua, työtä ja hyvinvointia suomalaisille.  Siksi jokainen leikkaus koulutuksesta on leikkaus tulevaisuudesta. Siksi kasvuyhtiöiden kasvattaminen on tärkein kansallinen hankkeemme, ja niiden rahoituksen kymmenkertaistaminen on välttämätöntä.

Lopuksi – arvoisa puhemies - käytännön esimerkki. Äänekoskella edistämään kestävää kehitystä myös muualla maailmassa. Koetehdas valmistaa vaatteita pitkästä havukuidusta, joka on verrattomasti ekologisempi ja myös ihmisoikeuksien kannalta vastuullisempi materiaali kuin perinteinen puuvilla. Halpavaatteet ovat kaikille tuttu materiaalin haaskauksen ja kertakäyttöisyyden ilmiö; niinpä vastavaikutus voi olla myös valtava.

Tämä päälläni oleva paita voi siis olla symboli Suomen tulevasta tehtävästä maailmassa. Vastuullisella osaamisella autamme ratkaisemaan maailman ongelmia kohti vuotta 2030 ja siitä eteenpäin.