Maanmittauslaitoksen maailmanluokan tutkimus toi vuonna 2024 miljoonahyödyt yhteiskunnalle

Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus teki jälleen vuonna 2024 merkittäviä edistysaskelia akateemisessa tutkimuksessa. Vuosi toi mukanaan uusia tutkimushankkeita, ja niiden vaikuttavuus oli korkealla tasolla. Vertaisarvioituja artikkeleja julkaistiin 116 kappaletta ja tieteellisiin artikkeleihin viitattiin Web of Science -tietokannassa 5 vuoden kaudella 8304 kertaa.  

– Maanmittauslaitoksen tutkimuksessa oleellisena osana on yritysten kanssa tehtävä yhteistyö, ja näin tutkimustuloksista ja -aineistoista hyötyvät samalla suomalainen elinkeinoelämä ja yhteiskunta, ylijohtaja Jarkko Koskinen Maanmittauslaitoksesta. 

Turvallisuusympäristö kasvattanut paikannuksen tutkimuksen tarvetta entisestään 

Navigoinnin ja paikannuksen tutkimusosaamisen kysyntä on kasvanut sekä kansallisesti että kansainvälisesti maailmantilanteen muutoksen vauhdittamana. Suomen alueella lisääntynyt satelliittipaikannuksen häirintä työllisti Maanmittauslaitoksen tutkijoita ja asiantuntijoita vuoden 2024 aikana. 

Erityisesti metsä- ja maataloudessa tarvittavat Maanmittauslaitoksen vuosittaiset ilmakuvaukset kärsivät satelliittipaikannuksen häirinnän seurauksena, mikä korostaa tarvetta tutkimuksen avulla saataville uusille ratkaisuille. Maanmittauslaitos kehittää uutta osaamista, jolla voisi varautua myös ilmassa ja merellä tapahtuvaan häirintään.  

Suomen metsistä ja vesistä tarkkaa tietoa tulevaisuuden turvaamiseksi  

Suomen metsäsektorilla saavutetaan vuosittain kymmenien miljoonien eurojen rahalliset hyödyt kaukokartoituksen ja laserkeilauksen avulla. Tämä perustuu tehokkaisiin menetelmiin, jotka on kehitetty suomalaisen tutkimuksen avulla.  

Maanmittauslaitoksen tutkimus kehittää jatkuvasti menetelmiä mm. metsistä, vesistöistä ja ympäristöstä saatavan datan keräämiseksi. Tätä työtä tehtiin lukuisissa tutkimusprojekteissa sekä osana Suomen Akatemian lippulaivahankkeissa, metsiin keskittyvässä UNITEssa ja vesiin keskittyvässä Digital Watersissa. 

Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksessa on tutkittu laserkeilausaineiston hyödyntämistä vieläkin tarkemman metsävaratiedon tuottamiseen. Tuloksena on tilastoaineistoja kansalliseen laserkeilausaineistoon yhdistelevä Metsäkanta, jossa on nyt 5,8 miljardin yksittäisen puun tiedot. Yli 20 miljoonaa hehtaaria kattava alue tekee siitä yhden maailman laajimmista metsätietokannoista. 

Paikkatiedon luotettavuuden jatkuvaa turvaamista  

Paikkatieto ei pysy luotettavana itsestään. Maapallo muuttaa muotoaan, mannerlaatat liikkuvat, maa kohoaa ja sen myötä koordinaatit muuttuvat. Jotta paikkatieto pysyy luotettavana ja yhteensopivana, pitää sen perustana olevia referenssijärjestelmiä ajoittain uudistaa sekä ylläpitää tarkkoja standardoituja järjestelmien välisiä muunnoksia. Esimerkiksi vuonna 2024 Maanmittauslaitos julkaisi uuden geoidimallin, jonka ansiosta satelliittipaikannuksen tarkkuus on 30 prosenttia tarkempaa kuin aikaisemmin. 

Elintärkeä osa paikkatiedon infrastruktuuria Suomessa on Metsähovin geodeettinen tutkimusasema, joka sai uuden tehtävän osana Suomeen perustettavaa avaruustilannekeskusta. Keskuksen perustaminen edistää osaltaan Suomen kokonaisturvallisuutta; se parantaa kansallista kriisinsietokykyä, kriittisen infrastruktuurin ylläpitoa ja huoltovarmuutta sekä kyberturvallisuutta. 

Paikkatiedon käyttö Euroopassa kasvaa – tutkimus kasvattaa osaamista  

Yhteiskunnan, yritysten ja tutkimuksen tarvitsemat paikkatietoaineistot ovat valtavia ja ne tarjoavat laajasti hyödyntämisen mahdollisuuksia. Suomalaisella tutkimuksella on tärkeä tehtävä tuottaa uusinta tietoa ja osaamista voimakkaasti kasvavalle paikkatietoalalle. Eurooppalaisten data-avaruuksien eli virtuaalisten datan jakamispaikkojen nopea kehittyminen (mm. EOSC ja Green Deal Data Space) on nostanut Paikkatietokeskuksen datainfrastruktuureihin liittyvän osaamisen kysyntää merkittävästi. 

Geoportti-tutkimusinfrastruktuuri nousi Suomen Akatemian kansallisten tutkimusinfrastruktuurien tiekartalle 2025-2028 yhdessä 20 muun kansallista huippua edustavan tutkimusinfrastruktuurin kanssa. Kansallisten tutkimusinfrastruktuurien tiekartta on työkalu tutkimusyhteisöille, päätöksentekijöille ja rahoittajille investointien ohjaamisessa sekä tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden tukemisessa.