Itä-Suomen ilmastokonferenssi: Toiminnan aika on nyt (Kaakkois-Suomi, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo)

Suomi voi olla kokoaan suurempi

Meteorologi, tietokirjailija Kerttu Kotakorpi kertoi ilmastonmuutoksen vaikutuksista luontoon ja painotti ilmastotyön tärkeyttä: “Suomessa muutokset ovat suurempia kuin maapallolla keskimäärin. Talvella lisääntyneet sateet ovat yhä useammin räntää tai vettä. Erityisesti kärsivät vanhoja, laajoja metsiä tarvitsevat lajit”.  Kotakorpi painotti, että Suomi voi kuitenkin vaikuttaa ja olla kokoaan suurempi. ”Meidän on tärkeää vaalia upeita lumisia talvia myös tuleville sukupolville. Meillä on mahdollisuus toimia ja vaikuttaa – vain Suomessa voidaan suojella suomalaista luontoa.”

Ilmastotyön ajankohtaisia

Kuntaliiton erityisasiantuntija Pauliina Jalosen mukaan tällä hetkellä noin 90 prosenttia suomalaisista asuu kunnassa, jossa on ilmastotavoite. Jalonen toivoi, että jatkossa ilmastonmuutokseen sopeutuminen nostetaan ilmastosuunnitelmiin ja ‑strategioihin sekä käydään kunnissa keskustelua sopeutumisen tarpeesta.

Joensuun kaupungin päästöbudjetissa laaditaan sektoripohjaiset tavoitteet päästöjen vähenemiselle, jotta niiden vähenemistä voidaan seurata suhteessa vuosille 2025–2030 asetettuihin tavoitteisiin. Osana Joensuun kaupungin talousarvion tekoa laaditaan ilmastobudjetti, jossa tavoitteet johdetaan strategiasta ja viedään kaupungin ilmasto-ohjelmaan, kertoi ilmastoasiantuntija Tuuli Hyppänen.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja ilmastoriskien hallinta on monipuolinen hankekokonaisuus. Pohjois-Savon ELY-keskuksen projektipäällikkö Saara Karkulahti kertoi alueen kunnille laadituista sopeutumisen riskikorteista, joiden avulla tunnistetaan riskejä ja parannetaan ilmastotyön valmiuksia.

Tilaisuudessa keskusteltiin ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi myös sopeutumisen tärkeydestä. Keskusteluissa nousi esille, että sopeutumistyö on erityisesti aluetason työtä ja sopeutumistoimet on tärkeää toteuttaa paikallisesti.

Ilmastoskenaariot päätöksenteon tukena

Tutkija Anna Lipsanen Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE) kertoi FINNSCAPES-hankkeessa tuotetuista ilmastoskenaarioista, joita on tehty päätöksenteon tueksi esimerkiksi Pohjois-Karjalaan. Skenaariot kuvaavat alueellisia ilmastotulevaisuuksia. Skenaarioiden avulla on helpompi ymmärtää ilmastoasioihin liittyvää tilannekuvaa, ilmastotyöhön sitoutumista ja ymmärrystä toiminnan vaikuttavuudesta. 

Kokonaiskestävyys elinvoimaisen tulevaisuuden perustana

Ilmastokonferenssissa korostettiin kestävyyssiirtymän vaikutuksia aluetalouteen. Pohdittiin, miten tehdään yhdessä elinvoimaista ja kestävää tulevaisuutta ja millaisia käytännön toimia se edellyttää. Päivän keskusteluissa nousi esille kokonaiskestävyys. Ilmastotoimet tukevat luonnon ja ihmisen hyvinvointia monin tavoin. Huoltovarmuus, omavaraisuus ja kokonaisturvallisuus ovat myös kestävyyttä.

Poikkihallinnollinen yhteistyö nostettiin keskusteluissa tärkeää osaan. Yhdessä todettiin, että emme saa siiloutua. On meistä kiinni, millaisen tulevaisuuden me jaamme ja saamme. Tärkeä oivallus päivästä oli se, miten tärkeää on tarinallistaa ilmastonmuutos ja puhua yhteistä kieltä ilmastoasioissa. Juontaja Jani Halme painotti jokaisen työpanoksen tärkeyttä ilmastoasioissa: “Maapallolla ei ole varaosia – meidän jokaisen työtä tarvitaan”.