Kolmelle hämäläishankkeelle vesitalousavustusta maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella

Hollolan Hahmajärvelle pohjapato ja Vuohikoskelle ennallistaminen

Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö sai avustuksen hankkeelle, jossa Hollolan Hahmajärvelle rakennetaan pohjapato ja Vuohikoski ennallistetaan. Pohjapadon rakentamiselle ovat suunnitelmat valmiina ja sille on jo saatu Etelä-Suomen aluehallintoviraston lupa.  

– On todella hienoa saada rahoitusta Hahmajärven ja Vuohikosken hankkeelle! Hanketta on valmisteltu pitkään. Nyt kääritään hihat ja lähdetään valmistelemaan toteutusta, toteaa hankkeen vetäjä vesistöasiantuntija Anna Hakala Vesijärvisäätiöltä.

Hankkeella on monia myönteisiä vaikutuksia. Hanke turvaa Hahmajärven vedenpinnan korkeuden säilymisen, kun vuotava ja sortumavaarassa oleva järjestelypato muutetaan pohjapadoksi. Kun nousueste poistuu, Porvoonjoen taimen pääsee nousemaan yläjuoksulle. Vuohikosken koskipinta-ala kasvaa merkittävästi ja uoma palautuu lähemmäs alkuperäistä tilaa. Lisäksi tulvatilanteiden vesienhallinta paranee, padon kunnossapito ja säännöstely helpottuu, ja maisema kaunistuu.

Hattulan Onkilammella jyrsitään ulpukoiden ja lumpeiden juuristoja

Hattulan umpeenkasvavaa Onkilampea hoitava Renkajärven suojeluyhdistys sai avustuksen hankkeelle, jossa jyrsitään kelluslehtisten vesikasvien juurakoita lammen pohjalta. Vesikasvien poisto parantaa Natura-alueeseen kuuluvan lammen luontoarvoja avaamalla umpeutuneita alueita. Avovesialueen laajentuminen parantaa myös veden virtausta ja lammen virkistyskäyttömahdollisuuksia.

–  Alun perin ajattelimme niittää ulpukoita ja lumpeita, mutta muutimme sitten suunnitelmaa. Kelluslehtisiin vesikasveihin tepsii jyrsintä paremmin kuin niitto, kertoo Renkajärven suojeluyhdistyksen puheenjohtaja Matti Honkajuuri.

Ratulansalmi kunnostetaan Orimattilan Artjärvellä

Orimattilassa viisi artjärveläistä osakaskuntaa yhdisti voimansa ja haki avustusta Villikkalanjärvestä Säyhteeseen virtaavan Ratulansalmen kunnostamiseksi. Välttävässä ekologisessa tilassa oleva salmi on kasvanut lähes umpeen, mistä kärsii sekä veden virtaus että virkistyskäyttö.

– Tästä kunnostuksesta hyötyvät sekä vesistöt että ihminen. Vesikasvien poisto lisää veden virtausta järvien välillä. Virkistyskäyttömahdollisuudet paranevat, kun liikennöinti järvien välillä helpottuu. Kunnostus turvaa myös pelastuslaitokselle paremmat toimintaolosuhteet alueella, tähdentää hankkeen vetäjäksi ryhtyneen Kinttula 2 -osakaskunnan puheenjohtaja Tapani Palovaara.

Vesienhoito- ja vesitalousavustukset haetaan syksyllä ja jaetaan keväällä

Hämeen ELY-keskus jakaa vuosittain kahdenlaisia harkinnanvaraisia avustuksia vesistöjen käyttöä ja hoitoa edistäville hankkeille. Nyt jaettiin maa- ja metsätalousministeriön myöntämät vesienkäyttöä edistävät vesitalousavustukset. Ympäristöministeriön vesienhoitoavustukset jaetaan myöhemmin keväällä. Molempien hanketyyppien hakuaika on yleensä syksyllä.

– Koska vesiin liittyvät hankkeet ovat usein laaja-alaisia, ja ne vaativat hyvät lähtötiedot ja suunnitelmat sekä edellyttävät monenlaista yhteistyötä, uusien hankehakemusten valmistelu kannattaa aloittaa jo nyt, kannustaa Hämeen ELY-keskuksen johtava vesitalousasiantuntija Elina Laine.