Vanhemmuuden kustannukset jakaantuvat epätasaisesti - selvitys kustannuksista ja niiden tasaamisesta muissa Pohjoismaissa
19.2.2025 10:00:18 EET | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Sosiaali- ja terveysministeriö tilasi Työn ja talouden tutkimus LABORElta selvityksen vanhemmuuden kustannuksien jakaantumisesta työnantajien välillä Pohjoismaissa ja Virossa. Selvitys teetettiin Työelämän tasa-arvo ja perhevapaat -työryhmän työn tueksi.

Työelämän tasa-arvo ja perhevapaat -työryhmän tilaama Laboren tuore tutkimus selvittää, missä määrin työnantajille syntyy perhevapaisiin ja sairaan lapsen hoitoon liittyviä kuluja, miten kuluja korvataan ja miten vanhemmuudesta aiheutuvat kustannukset jakaantuvat vanhempien työnantajien välillä eri Pohjoismaissa ja Suomen lähinaapurimaassa Virossa. Lisäksi selvitys esittää löydösten perusteella suosituksia kustannusten tasaisemmaksi jakaantumiseksi Suomessa.
Äidit pitävät yhä suurimman osan vanhempainvapaasta
Selvityksen mukaan kaikissa Pohjoismaissa ja Virossa vanhempainvapaaetuudet kustannetaan julkisista varoista, joiden rahoitukseen työantajat myös kollektiivisesti osallistuvat. Vanhempien työnantajille ei siis juurikaan koidu suoria kustannuksia vanhempainvapaan käyttämisestä lakisääteisten etuuksien osalta.
Kustannuksia syntyy kuitenkin työehtosopimuksen perusteella maksettavista lisäetuuksista, kuten täyden palkan maksamisesta tai vanhempainpäivärahan päälle maksettavasta lisästä. Työnantajat saavat vapaan ajalta maksamistaan täysistä palkoista vain vanhempainpäivärahan osuuden takaisin. Vanhempainvapaasta kertyy työnantajalle myös epäsuoria kustannuksia, kuten rekrytointiin ja perehdyttämiseen liittyviä kuluja sekä mahdollisia vapaista johtuvia tuottavuustappioita.
Selvityksen perusteella äidit pitävät yhä suurimman osan vanhempainvapaista. Siksi korvaamatta jäävät suorat ja epäsuorat kustannukset ovat suurempi kustannustekijä naisten työnantajille.
Osassa verrokkimaista vanhemmuuden kustannusten jakautumiseen liittyvää epätasa-arvoa vähennetään äitien ja isien työnantajien kesken erilaisin järjestelyin. Keinoja ovat muun muassa vanhempainpäivärahaosuuden maksaminen työnantajalle, vanhempainvapaakorvausrahastot sekä sairastavasta lapsesta johtuvan tilapäisen hoitovapaan korvaukset.
Tavoitteena kustannusten tasaisempi jakaantuminen
Selvityksen tavoitteena oli kehittää suosituksia vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten tasaisemmaksi jakaantumiseksi Suomessa etsimällä toimivia esimerkkejä vertailumaista.
Selvityksessä ehdotetaan muun muassa isien vanhempainvapaan käytön edistämistä esimerkiksi pidentämällä isille korvamerkittyjä vapaita. Toinen ehdotus on, voisiko Tanskan vanhempainvapaakorvausrahaston mallista tai Ruotsin tietyille aloille suunnatusta vakuutuspohjaisesta korvausjärjestelmästä ottaa oppia Suomen vanhemmuuden kustannusten tasaisemman jakautumisen edistämiseksi.
Mahdollisuutena nostetaan esille myös vanhempainpäivärahan korvaustason korottaminen. Korvaustasoa korottamalla täyden palkan ja vanhempainpäivärahan välinen erotus pienisi. Lisäksi tarvitaan työpaikkatason toimenpiteitä epäsuorien kustannusten vähentämiseksi, jossa erityisesti töiden organisoinnin ja sijaisjärjestelyjen hyvien käytäntöjen kehittäminen on keskeisessä roolissa.
”Vanhemmuuden kustannusten tasaisempi jakautuminen hyödyttäisi niin työnantajia kuin työmarkkinoiden sukupuolten tasa-arvoa”, summaa selvityksen tulokset Laboren johtava tutkija Merja Kauhanen.
”On hyvä, että kustannusten korvaamista on nyt selvitetty. Selvitys osoittaa, että mitään ”yhtä pohjoismaista mallia” vanhemmuuden kustannusten korvaamiseen ei ole. Paras keino tasata työnantajille kohdistuvia kuluja on edelleen edistää isien perheenvapaan käyttöä, valtiosihteeri Laura Rissanen toteaa.
STM:n Työelämän tasa-arvo ja perhevapaat -työryhmän tehtävänä on käsitellä pääministeri Orpon hallitusohjelman kirjauksia työelämän tasa-arvosta ja perhevapaista. Työryhmän tavoitteena on muodostaa puoliväliriiheen mennessä näkemys siitä, miten hallitusohjelman linjaukset erityisesti raskaus- ja perhevapaasyrjinnän ehkäisemisestä ja perhevapaista voitaisiin parhaiten toteuttaa. Työryhmä on käsitellyt muun muassa hallitusohjelman kirjausta, joka liittyy vanhemmuuden kustannusten tasaisempaan jakautumiseen esimerkiksi pohjoismaisten mallien mukaisesti.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Merja Kauhanenjohtava tutkijaTyömarkkinat
Puh:040 940 1946merja.kauhanen@labore.fiMilla Nyyssöläjohtava tutkijaTyömarkkinat
Puh:045 7750 2062milla.nyyssola@labore.fiLabore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Kuinka paljon Suomi voisi säästää rajoittamalla suuria eläkkeitä?3.9.2026 06:53:38 EEST | Blogi
Suomessa työeläkkeille ei ole ylärajaa. Kuinka paljon julkinen talous voisi säästää, jos kaikkein suurimpia eläkkeitä rajoitettaisiin? Laboren erikoistutkija Lauro Carnicelli tarkastelee Eläketurvakeskuksen tilastojen avulla erilaisten eläkekattojen vaikutuksia ja arvioi, että jo verrattain korkea katto voisi tuottaa yli sadan miljoonan euron vuotuiset nettosäästöt.
Naiskansanedustajien puhe eriytyi mieskansanedustajista naisten edustuksen kasvaessa 1960-luvulla2.9.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Naisten määrän kasvu eduskunnassa ei muuttanut vain sitä, ketkä tekivät politiikkaa, vaan se korreloi myös naiskansanedustajien poliittisen puheen sisällön muutoksen kanssa. European Journal of Political Economy -lehdessä julkaistu suomalaistutkimus tarkastelee naisten ja miesten eduskuntapuheita seitsemän vuosikymmenen ajalta. Tulosten mukaan naiskansanedustajat ovat koko tarkastelujakson ajan puhuneet tilastollisesti mitattuna eri tavoin kuin miehet, mutta erot kasvoivat erityisesti 1960-luvulla, jolloin naisten osuus kansanedustajista ylitti noin 10–20 prosenttia. Tämän jälkeen erot eivät enää kasvaneet naisten osuuden lisääntymisestä huolimatta.
Kuluttajien luottamuskuilut ovat kasvun hiljainen jarru31.8.2026 12:16:31 EEST | Blogi
Keskimääräinen kuluttajaluottamus on vihdoin palannut pitkän ajan keskimääräiselle tasolle. Keskiarvo kuitenkin kätkee alleen poikkeuksellisen voimakkaan eriytymisen: hyvätuloisten luottamus on toipunut, pienituloisimpien ei, ja nuorten perinteinen luottamusetu on lähes kadonnut. Kansainvälinen vertailu tekee kuvasta vielä kiinnostavamman – sama ilmiö näkyy Ruotsissa, mutta ei juuri muualla Euroopassa. Luottamuskuilut eivät ole vain jakaumakysymys, vaan hiljainen kasvujarru: ne heikentävät kysyntää nyt ja investointeja vuosien päähän tulevaisuuteen.
Seminaari: Alustatyö, sen yhdistäminen muuhun työhön ja työuraseurauksista Suomessa28.8.2026 15:21:51 EEST | Kutsu
Mitä alustatyö Suomessa on, ketkä sitä tekevät ja miten se vaikuttaa toimeentuloon ja työuriin? Laboren ja Eläketurvakeskuksen tutkimushankkeen päätösseminaarissa esitellään uutta tutkimustietoa alustatyöntekijöiden työmarkkina-asemasta, tuloista ja työn yhdistämisestä muuhun työhön.
KUTSU | Labore julkistaa syksyn talousennusteensa 17.9.25.8.2026 15:08:08 EEST | Kutsu
Milloin suhdannekäänne näkyy uusina työpaikkoina? Pysyykö viennin kasvu yllä? Onko jatkuva epävarmuus talouskasvun jarru?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme