Vanhemmuuden kustannukset jakaantuvat epätasaisesti - selvitys kustannuksista ja niiden tasaamisesta muissa Pohjoismaissa
19.2.2025 10:00:18 EET | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Sosiaali- ja terveysministeriö tilasi Työn ja talouden tutkimus LABORElta selvityksen vanhemmuuden kustannuksien jakaantumisesta työnantajien välillä Pohjoismaissa ja Virossa. Selvitys teetettiin Työelämän tasa-arvo ja perhevapaat -työryhmän työn tueksi.

Työelämän tasa-arvo ja perhevapaat -työryhmän tilaama Laboren tuore tutkimus selvittää, missä määrin työnantajille syntyy perhevapaisiin ja sairaan lapsen hoitoon liittyviä kuluja, miten kuluja korvataan ja miten vanhemmuudesta aiheutuvat kustannukset jakaantuvat vanhempien työnantajien välillä eri Pohjoismaissa ja Suomen lähinaapurimaassa Virossa. Lisäksi selvitys esittää löydösten perusteella suosituksia kustannusten tasaisemmaksi jakaantumiseksi Suomessa.
Äidit pitävät yhä suurimman osan vanhempainvapaasta
Selvityksen mukaan kaikissa Pohjoismaissa ja Virossa vanhempainvapaaetuudet kustannetaan julkisista varoista, joiden rahoitukseen työantajat myös kollektiivisesti osallistuvat. Vanhempien työnantajille ei siis juurikaan koidu suoria kustannuksia vanhempainvapaan käyttämisestä lakisääteisten etuuksien osalta.
Kustannuksia syntyy kuitenkin työehtosopimuksen perusteella maksettavista lisäetuuksista, kuten täyden palkan maksamisesta tai vanhempainpäivärahan päälle maksettavasta lisästä. Työnantajat saavat vapaan ajalta maksamistaan täysistä palkoista vain vanhempainpäivärahan osuuden takaisin. Vanhempainvapaasta kertyy työnantajalle myös epäsuoria kustannuksia, kuten rekrytointiin ja perehdyttämiseen liittyviä kuluja sekä mahdollisia vapaista johtuvia tuottavuustappioita.
Selvityksen perusteella äidit pitävät yhä suurimman osan vanhempainvapaista. Siksi korvaamatta jäävät suorat ja epäsuorat kustannukset ovat suurempi kustannustekijä naisten työnantajille.
Osassa verrokkimaista vanhemmuuden kustannusten jakautumiseen liittyvää epätasa-arvoa vähennetään äitien ja isien työnantajien kesken erilaisin järjestelyin. Keinoja ovat muun muassa vanhempainpäivärahaosuuden maksaminen työnantajalle, vanhempainvapaakorvausrahastot sekä sairastavasta lapsesta johtuvan tilapäisen hoitovapaan korvaukset.
Tavoitteena kustannusten tasaisempi jakaantuminen
Selvityksen tavoitteena oli kehittää suosituksia vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten tasaisemmaksi jakaantumiseksi Suomessa etsimällä toimivia esimerkkejä vertailumaista.
Selvityksessä ehdotetaan muun muassa isien vanhempainvapaan käytön edistämistä esimerkiksi pidentämällä isille korvamerkittyjä vapaita. Toinen ehdotus on, voisiko Tanskan vanhempainvapaakorvausrahaston mallista tai Ruotsin tietyille aloille suunnatusta vakuutuspohjaisesta korvausjärjestelmästä ottaa oppia Suomen vanhemmuuden kustannusten tasaisemman jakautumisen edistämiseksi.
Mahdollisuutena nostetaan esille myös vanhempainpäivärahan korvaustason korottaminen. Korvaustasoa korottamalla täyden palkan ja vanhempainpäivärahan välinen erotus pienisi. Lisäksi tarvitaan työpaikkatason toimenpiteitä epäsuorien kustannusten vähentämiseksi, jossa erityisesti töiden organisoinnin ja sijaisjärjestelyjen hyvien käytäntöjen kehittäminen on keskeisessä roolissa.
”Vanhemmuuden kustannusten tasaisempi jakautuminen hyödyttäisi niin työnantajia kuin työmarkkinoiden sukupuolten tasa-arvoa”, summaa selvityksen tulokset Laboren johtava tutkija Merja Kauhanen.
”On hyvä, että kustannusten korvaamista on nyt selvitetty. Selvitys osoittaa, että mitään ”yhtä pohjoismaista mallia” vanhemmuuden kustannusten korvaamiseen ei ole. Paras keino tasata työnantajille kohdistuvia kuluja on edelleen edistää isien perheenvapaan käyttöä, valtiosihteeri Laura Rissanen toteaa.
STM:n Työelämän tasa-arvo ja perhevapaat -työryhmän tehtävänä on käsitellä pääministeri Orpon hallitusohjelman kirjauksia työelämän tasa-arvosta ja perhevapaista. Työryhmän tavoitteena on muodostaa puoliväliriiheen mennessä näkemys siitä, miten hallitusohjelman linjaukset erityisesti raskaus- ja perhevapaasyrjinnän ehkäisemisestä ja perhevapaista voitaisiin parhaiten toteuttaa. Työryhmä on käsitellyt muun muassa hallitusohjelman kirjausta, joka liittyy vanhemmuuden kustannusten tasaisempaan jakautumiseen esimerkiksi pohjoismaisten mallien mukaisesti.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Merja Kauhanenjohtava tutkijaTyömarkkinat
Puh:040 940 1946merja.kauhanen@labore.fiMilla Nyyssöläjohtava tutkijaTyömarkkinat
Puh:045 7750 2062milla.nyyssola@labore.fiLabore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Luulin tietäväni, mistä taloustieteen kausaalipäättelyn käsitteet ovat peräisin – olin väärässä18.9.2026 08:08:41 EEST | Blogi
Taloustieteen niin sanotun uskottavuusvallankumouksen keskeiset käsitteet – sisäinen ja ulkoinen validiteetti, kvasikoeasetelma, validiteettiuhat – tuntuisivat johtavan suoraan kasvatustieteilijöiden Donald Campbellin ja Julian Stanleyn vuoden 1963 klassikkoteokseen. Todellisuus osoittautui toisenlaiseksi: käsitteistö löysi tiensä taloustieteeseen vasta 1990-luvun puolivälissä, vuosikymmen sen jälkeen, kun Card, Krueger, Angrist ja Ashenfelter olivat jo rakentaneet uskottavuusvallankumouksen perustaa omilla ehdoillaan.
Ekonomisk prognos 2026–2028: Tillväxten tar lovande fart på bred front17.9.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Forskningsinstitutet Labore höjer prognosen för Finlands ekonomiska tillväxt 2026 till 1,7 procent, vilket är 0,8 procentenheter mer än i vårens prognos. Exporten och investeringarna stöder tillväxten, och även den privata konsumtionen återhämtar sig. Sysselsättningen förbättras dock långsamt. År 2027 och 2028 väntas ekonomin växa med 1,6 respektive 1,5 procent.
Laboren talousennuste 2026–2028: Kasvu vauhdittuu lupaavasti ja laajalti17.9.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Tutkimuslaitos Labore nostaa Suomen vuoden 2026 talouskasvuennusteen 1,7 prosenttiin, mikä on 0,8 prosenttiyksikköä enemmän kuin kevään ennusteessa. Kasvua tukevat vienti ja investoinnit, ja myös yksityinen kulutus elpyy. Työllisyys kohenee kuitenkin hitaasti. Vuosina 2027 ja 2028 talouden ennustetaan kasvavan 1,6 ja 1,5 prosenttia.
Suomalaisia koulutusmyyttejä: Tasoryhmistä ei ole olemassa sitä tutkimusnäyttöä, johon keskustelussa vedotaan14.9.2026 06:30:00 EEST | Blogi
Tasoryhmien haitallisuudesta puhutaan suomalaisessa koulutuskeskustelussa usein tutkimuksella osoitettuna faktana, vaikka koulun sisäisestä tasoryhmittelystä ei ole näin yksiselitteistä näyttöä. Laboren tutkimusjohtaja Hannu Karhunen korostaa, että keskustelussa sekoittuvat usein varhainen eriyttäminen eri koulutuspoluille ja koulun sisäinen oppilaiden ryhmittely, vaikka niitä koskeva tutkimusnäyttö on olennaisesti erilaista.
Yhteinen tietopoliittinen kannanotto: Suomen seuraava tuottavuusloikka tehdään tiedolla11.9.2026 09:20:07 EEST | Tiedote
Suomi tarvitsee yhteisen suunnan tietopolitiikassa. Kansallisarkisto, Kuntaliitto, Eläketurvakeskus, ETLA, HYVIL, Kela, Labore, Luonnonvarakeskus Luke, Pellervon taloustutkimus, THL ja Tilastokeskus ovat laatineet yhteisen kannanoton, jossa esitetään linjauksia tiedon laajemman ja vastuullisemman hyödyntämisen edistämiseksi. Tavoitteena on vahvistaa julkisen hallinnon tuottavuutta, parantaa palveluita ja hyödyntää tekoälyn mahdollisuuksia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme