Työn ja talouden tutkimus LABORE

Vanhemmuuden kustannukset jakaantuvat epätasaisesti - selvitys kustannuksista ja niiden tasaamisesta muissa Pohjoismaissa

19.2.2025 10:00:18 EET | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote

Jaa

Sosiaali- ja terveysministeriö tilasi Työn ja talouden tutkimus LABORElta selvityksen vanhemmuuden kustannuksien jakaantumisesta työnantajien välillä Pohjoismaissa ja Virossa. Selvitys teetettiin Työelämän tasa-arvo ja perhevapaat -työryhmän työn tueksi.

Kuva: Unsplash.

Työelämän tasa-arvo ja perhevapaat -työryhmän tilaama Laboren tuore tutkimus selvittää, missä määrin työnantajille syntyy perhevapaisiin ja sairaan lapsen hoitoon liittyviä kuluja, miten kuluja korvataan ja miten vanhemmuudesta aiheutuvat kustannukset jakaantuvat vanhempien työnantajien välillä eri Pohjoismaissa ja Suomen lähinaapurimaassa Virossa. Lisäksi selvitys esittää löydösten perusteella suosituksia kustannusten tasaisemmaksi jakaantumiseksi Suomessa.

Äidit pitävät yhä suurimman osan vanhempainvapaasta

Selvityksen mukaan kaikissa Pohjoismaissa ja Virossa vanhempainvapaaetuudet kustannetaan julkisista varoista, joiden rahoitukseen työantajat myös kollektiivisesti osallistuvat. Vanhempien työnantajille ei siis juurikaan koidu suoria kustannuksia vanhempainvapaan käyttämisestä lakisääteisten etuuksien osalta.

Kustannuksia syntyy kuitenkin työehtosopimuksen perusteella maksettavista lisäetuuksista, kuten täyden palkan maksamisesta tai vanhempainpäivärahan päälle maksettavasta lisästä. Työnantajat saavat vapaan ajalta maksamistaan täysistä palkoista vain vanhempainpäivärahan osuuden takaisin. Vanhempainvapaasta kertyy työnantajalle myös epäsuoria kustannuksia, kuten rekrytointiin ja perehdyttämiseen liittyviä kuluja sekä mahdollisia vapaista johtuvia tuottavuustappioita.

Selvityksen perusteella äidit pitävät yhä suurimman osan vanhempainvapaista. Siksi korvaamatta jäävät suorat ja epäsuorat kustannukset ovat suurempi kustannustekijä naisten työnantajille. 

Osassa verrokkimaista vanhemmuuden kustannusten jakautumiseen liittyvää epätasa-arvoa vähennetään äitien ja isien työnantajien kesken erilaisin järjestelyin. Keinoja ovat muun muassa vanhempainpäivärahaosuuden maksaminen työnantajalle, vanhempainvapaakorvausrahastot sekä sairastavasta lapsesta johtuvan tilapäisen hoitovapaan korvaukset.

Tavoitteena kustannusten tasaisempi jakaantuminen

Selvityksen tavoitteena oli kehittää suosituksia vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten tasaisemmaksi jakaantumiseksi Suomessa etsimällä toimivia esimerkkejä vertailumaista.

Selvityksessä ehdotetaan muun muassa isien vanhempainvapaan käytön edistämistä esimerkiksi pidentämällä isille korvamerkittyjä vapaita. Toinen ehdotus on, voisiko Tanskan vanhempainvapaakorvausrahaston mallista tai Ruotsin tietyille aloille suunnatusta vakuutuspohjaisesta korvausjärjestelmästä ottaa oppia Suomen vanhemmuuden kustannusten tasaisemman jakautumisen edistämiseksi.

Mahdollisuutena nostetaan esille myös vanhempainpäivärahan korvaustason korottaminen. Korvaustasoa korottamalla täyden palkan ja vanhempainpäivärahan välinen erotus pienisi. Lisäksi tarvitaan työpaikkatason toimenpiteitä epäsuorien kustannusten vähentämiseksi, jossa erityisesti töiden organisoinnin ja sijaisjärjestelyjen hyvien käytäntöjen kehittäminen on keskeisessä roolissa.

”Vanhemmuuden kustannusten tasaisempi jakautuminen hyödyttäisi niin työnantajia kuin työmarkkinoiden sukupuolten tasa-arvoa”, summaa selvityksen tulokset Laboren johtava tutkija Merja Kauhanen.

”On hyvä, että kustannusten korvaamista on nyt selvitetty. Selvitys osoittaa, että mitään ”yhtä pohjoismaista mallia” vanhemmuuden kustannusten korvaamiseen ei ole. Paras keino tasata työnantajille kohdistuvia kuluja on edelleen edistää isien perheenvapaan käyttöä, valtiosihteeri Laura Rissanen toteaa.

STM:n Työelämän tasa-arvo ja perhevapaat -työryhmän tehtävänä on käsitellä pääministeri Orpon hallitusohjelman kirjauksia työelämän tasa-arvosta ja perhevapaista. Työryhmän tavoitteena on muodostaa puoliväliriiheen mennessä näkemys siitä, miten hallitusohjelman linjaukset erityisesti raskaus- ja perhevapaasyrjinnän ehkäisemisestä ja perhevapaista voitaisiin parhaiten toteuttaa. Työryhmä on käsitellyt muun muassa hallitusohjelman kirjausta, joka liittyy vanhemmuuden kustannusten tasaisempaan jakautumiseen esimerkiksi pohjoismaisten mallien mukaisesti.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.

Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Labore (punainen tekstilogo)

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE

Suomalaisia koulutusmyyttejä: Kun otos ei riitä13.11.2026 06:30:00 EET | Blogi

Suomessa oppimistuloksia seurataan pääosin otoksiin perustuvilla arvioinneilla. Ne kertovat hyvin koko maan keskimääräisestä osaamiskehityksestä, mutta Laboren tutkimusohjaaja Hannu Karhunen osoittaa uudessa blogikirjoituksessaan, miksi otokset eivät riitä koulutusuudistusten vaikutusten arviointiin. Samalla hän pohtii, voiko tämä olla yksi syy siihen, miksi tiedämme Suomessa niin vähän siitä, mitkä toimenpiteet todella parantavat oppimistuloksia.

Suomella on edellytykset hyötyä tekoälystä – osaamisen ylläpito ja työmarkkinoiden dynamiikka ratkaisevat kasvuvaikutukset, OSA I12.11.2026 06:30:00 EET | Tiedote

Tekoälyä käytetään Suomessa selvästi EU:n keskiarvoa yleisemmin, ja yritysten digitaaliset valmiudet sekä työvoiman osaaminen ovat Euroopan kärkeä. Yritysten panostukset kurssimuotoiseen henkilöstökoulutukseen ovat kuitenkin vertailumaita pienemmät, ja joka viides työllinen kokee osaamisensa riittämättömäksi. Tekoälyn kasvuvaikutukset riippuvat siitä, uudistuuko osaaminen työuran aikana ja siirtyykö työvoima tuottavampiin yrityksiin, todetaan Laboren tänään julkaistussa analyysissä.

Alkuvuodesta syntyneillä naisilla parempi mielenterveys aikuisuudessa – koulunaloitusiän vaikutukset voivat ulottua vuosikymmenten päähän11.11.2026 06:30:00 EET | Tiedote

Alkuvuodesta syntyneet naiset ostavat aikuisiässä vähemmän masennuslääkkeitä ja joutuvat harvemmin sairaalahoitoon masennuksen vuoksi kuin vuoden lopussa syntyneet ikätoverinsa. Tämä selviää Laboren ja Jyväskylän yliopiston tutkimuksesta, jossa seurattiin yli 650 000 suomalaista 18 ikävuodesta 32 ikävuoteen. Vaikutukset alkavat näkyä 23 ikävuoden jälkeen, ja ne ovat selvimmät naisilla, jotka lähestyvät 30 vuoden ikää. Miehillä vastaavia vaikutuksia ei havaittu. Tulokset osoittavat, että koulunaloitusiän erot voivat näkyä mielenterveydessä pitkälle aikuisuuteen.

Suomalaisia koulutusmyyttejä: Kyse ei ole kasvatustieteen ja taloustieteen vastakkainasettelusta3.11.2026 18:07:01 EET | Blogi

Kasvatustieteen ja taloustieteen vastakkainasettelu johtaa suomalaista koulutuskeskustelua harhaan, kirjoittaa Laboren tutkimusohjaaja Hannu Karhunen. Hänen mukaansa todellinen kiista koskee sitä, millaista tutkimusnäyttöä tarvitaan, kun halutaan arvioida koulutuspoliittisten päätösten vaikutuksia – ja millä perusteella väitteitä siitä, mikä toimii, voidaan pitää uskottavina.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye