Vanhemmuuden kustannukset jakaantuvat epätasaisesti - selvitys kustannuksista ja niiden tasaamisesta muissa Pohjoismaissa
19.2.2025 10:00:18 EET | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Sosiaali- ja terveysministeriö tilasi Työn ja talouden tutkimus LABORElta selvityksen vanhemmuuden kustannuksien jakaantumisesta työnantajien välillä Pohjoismaissa ja Virossa. Selvitys teetettiin Työelämän tasa-arvo ja perhevapaat -työryhmän työn tueksi.

Työelämän tasa-arvo ja perhevapaat -työryhmän tilaama Laboren tuore tutkimus selvittää, missä määrin työnantajille syntyy perhevapaisiin ja sairaan lapsen hoitoon liittyviä kuluja, miten kuluja korvataan ja miten vanhemmuudesta aiheutuvat kustannukset jakaantuvat vanhempien työnantajien välillä eri Pohjoismaissa ja Suomen lähinaapurimaassa Virossa. Lisäksi selvitys esittää löydösten perusteella suosituksia kustannusten tasaisemmaksi jakaantumiseksi Suomessa.
Äidit pitävät yhä suurimman osan vanhempainvapaasta
Selvityksen mukaan kaikissa Pohjoismaissa ja Virossa vanhempainvapaaetuudet kustannetaan julkisista varoista, joiden rahoitukseen työantajat myös kollektiivisesti osallistuvat. Vanhempien työnantajille ei siis juurikaan koidu suoria kustannuksia vanhempainvapaan käyttämisestä lakisääteisten etuuksien osalta.
Kustannuksia syntyy kuitenkin työehtosopimuksen perusteella maksettavista lisäetuuksista, kuten täyden palkan maksamisesta tai vanhempainpäivärahan päälle maksettavasta lisästä. Työnantajat saavat vapaan ajalta maksamistaan täysistä palkoista vain vanhempainpäivärahan osuuden takaisin. Vanhempainvapaasta kertyy työnantajalle myös epäsuoria kustannuksia, kuten rekrytointiin ja perehdyttämiseen liittyviä kuluja sekä mahdollisia vapaista johtuvia tuottavuustappioita.
Selvityksen perusteella äidit pitävät yhä suurimman osan vanhempainvapaista. Siksi korvaamatta jäävät suorat ja epäsuorat kustannukset ovat suurempi kustannustekijä naisten työnantajille.
Osassa verrokkimaista vanhemmuuden kustannusten jakautumiseen liittyvää epätasa-arvoa vähennetään äitien ja isien työnantajien kesken erilaisin järjestelyin. Keinoja ovat muun muassa vanhempainpäivärahaosuuden maksaminen työnantajalle, vanhempainvapaakorvausrahastot sekä sairastavasta lapsesta johtuvan tilapäisen hoitovapaan korvaukset.
Tavoitteena kustannusten tasaisempi jakaantuminen
Selvityksen tavoitteena oli kehittää suosituksia vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten tasaisemmaksi jakaantumiseksi Suomessa etsimällä toimivia esimerkkejä vertailumaista.
Selvityksessä ehdotetaan muun muassa isien vanhempainvapaan käytön edistämistä esimerkiksi pidentämällä isille korvamerkittyjä vapaita. Toinen ehdotus on, voisiko Tanskan vanhempainvapaakorvausrahaston mallista tai Ruotsin tietyille aloille suunnatusta vakuutuspohjaisesta korvausjärjestelmästä ottaa oppia Suomen vanhemmuuden kustannusten tasaisemman jakautumisen edistämiseksi.
Mahdollisuutena nostetaan esille myös vanhempainpäivärahan korvaustason korottaminen. Korvaustasoa korottamalla täyden palkan ja vanhempainpäivärahan välinen erotus pienisi. Lisäksi tarvitaan työpaikkatason toimenpiteitä epäsuorien kustannusten vähentämiseksi, jossa erityisesti töiden organisoinnin ja sijaisjärjestelyjen hyvien käytäntöjen kehittäminen on keskeisessä roolissa.
”Vanhemmuuden kustannusten tasaisempi jakautuminen hyödyttäisi niin työnantajia kuin työmarkkinoiden sukupuolten tasa-arvoa”, summaa selvityksen tulokset Laboren johtava tutkija Merja Kauhanen.
”On hyvä, että kustannusten korvaamista on nyt selvitetty. Selvitys osoittaa, että mitään ”yhtä pohjoismaista mallia” vanhemmuuden kustannusten korvaamiseen ei ole. Paras keino tasata työnantajille kohdistuvia kuluja on edelleen edistää isien perheenvapaan käyttöä, valtiosihteeri Laura Rissanen toteaa.
STM:n Työelämän tasa-arvo ja perhevapaat -työryhmän tehtävänä on käsitellä pääministeri Orpon hallitusohjelman kirjauksia työelämän tasa-arvosta ja perhevapaista. Työryhmän tavoitteena on muodostaa puoliväliriiheen mennessä näkemys siitä, miten hallitusohjelman linjaukset erityisesti raskaus- ja perhevapaasyrjinnän ehkäisemisestä ja perhevapaista voitaisiin parhaiten toteuttaa. Työryhmä on käsitellyt muun muassa hallitusohjelman kirjausta, joka liittyy vanhemmuuden kustannusten tasaisempaan jakautumiseen esimerkiksi pohjoismaisten mallien mukaisesti.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Merja Kauhanenjohtava tutkijaTyömarkkinat
Puh:040 940 1946merja.kauhanen@labore.fiMilla Nyyssöläjohtava tutkijaTyömarkkinat
Puh:045 7750 2062milla.nyyssola@labore.fiLabore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Haluammeko auttaa vai satuttaa lapsia?13.2.2026 09:14:13 EET | Blogi
Helsingin sanomat uutisoi jonkin aikaa sitten Hallituksen esityksestä perusopetuslain muuttamisesta koskien niin sanottua osaamistakuuta. Esityksen mukaan oppilaan arvioinnista, vuosiluokalle siirtymisestä ja todistuksista säädettäisiin jatkossa entistä tarkemmin lain tasolla. Opettaja vastaisi edelleen oppilaan arvioinnista, mutta uudet selkeämmät arvioinnin kriteerit perustuisivat tulevaisuudessa entistä tarkemmin oppiaineiden tavoitteisiin ja vähimmäisosaamisen kriteereihin.
Perusopetuksen järjestelmällinen kehittäminen edellyttää parempaa tietopohjaa oppimistuloksista ja niihin vaikuttavista tekijöistä12.2.2026 17:01:33 EET | Tiedote
Koulutusta koskeva tietopohja on puutteellinen eikä mahdollista nykyvaatimukset täyttävää perusopetuksen arviointia ja tutkimusta. Tämä käy ilmi tarkastusvaliokunnan tilaamasta tutkimuksesta, jossa luodaan pitkän aikavälin kokonaiskuva perusopetuksen oppimistulosten ja perhetaustan väliseen yhteyteen sekä mahdolliseen eriytymiseen Suomessa. Tutkimuksessa kuvataan myös koulutuksen tietopohjaan liittyviä ongelmia ja tehdään ehdotuksia muutostarpeista.
Selvitys: Hyvätuloisten veronkevennykset eivät juuri paranna julkisten alojen työntekijöiden ostovoimaa12.2.2026 09:02:52 EET | Tiedote
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n tilaama ja Työn ja talouden tutkimus Laboren toteuttama Esimerkkikotitalouksien ostovoimakatsaus osoittaa, että vuosien 2022–2023 korko- ja inflaatiokriisi on jättänyt pysyvän jäljen monien kotitalouksien ostovoimaan. Veromuutokset eivät merkittävästi paranna keski- ja matalatuloisten julkisten alojen työntekijöiden taloudellista asemaa. Ostovoiman kehitys nojaa ensisijaisesti palkkatulojen kasvuun – ei veropolitiikkaan.
Suomella kaikki edellytykset nousta dynaamiseksi kasvutaloudeksi – kasvuharppaus vaatii nyt osaavaa työvoimaa ja osaavaa omistajuutta6.2.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Kansantalouden tasolla Suomi on junnannut kohta kaksi vuosikymmentä, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan samaan aikaan on kuitenkin perustettu useita innovatiivisia yrityksiä. Näiden yritysten dynamiikka on monin paikoin vertailukelpoinen jopa Yhdysvaltojen kanssa. Tänään julkaistun Etlan ja Laboren tutkimusraportin ja kirjan mukaan Suomella on kaikki edellytykset nousta dynaamiseksi kasvutaloudeksi. Jotta potentiaali realisoituisi, on Suomen siirryttävä pankkikeskeisestä rahoituksesta kohti pääomarahoitteista ja aktiivista, osaavaa omistajuutta.
Kutsu: Pinnan alta uuteen nousuun? Yritysrahoitus ja muut kasvuloikan edellytykset29.1.2026 10:00:00 EET | Kutsu
Miksi Suomen talouskasvu on ollut niin olematonta finanssikriisin jälkeen ja millä edellytyksillä voimme päästä uuteen nousuun ja kestävään kasvuun?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme