Vanhemmuuden kustannukset jakaantuvat epätasaisesti - selvitys kustannuksista ja niiden tasaamisesta muissa Pohjoismaissa
Sosiaali- ja terveysministeriö tilasi Työn ja talouden tutkimus LABORElta selvityksen vanhemmuuden kustannuksien jakaantumisesta työnantajien välillä Pohjoismaissa ja Virossa. Selvitys teetettiin Työelämän tasa-arvo ja perhevapaat -työryhmän työn tueksi.

Työelämän tasa-arvo ja perhevapaat -työryhmän tilaama Laboren tuore tutkimus selvittää, missä määrin työnantajille syntyy perhevapaisiin ja sairaan lapsen hoitoon liittyviä kuluja, miten kuluja korvataan ja miten vanhemmuudesta aiheutuvat kustannukset jakaantuvat vanhempien työnantajien välillä eri Pohjoismaissa ja Suomen lähinaapurimaassa Virossa. Lisäksi selvitys esittää löydösten perusteella suosituksia kustannusten tasaisemmaksi jakaantumiseksi Suomessa.
Äidit pitävät yhä suurimman osan vanhempainvapaasta
Selvityksen mukaan kaikissa Pohjoismaissa ja Virossa vanhempainvapaaetuudet kustannetaan julkisista varoista, joiden rahoitukseen työantajat myös kollektiivisesti osallistuvat. Vanhempien työnantajille ei siis juurikaan koidu suoria kustannuksia vanhempainvapaan käyttämisestä lakisääteisten etuuksien osalta.
Kustannuksia syntyy kuitenkin työehtosopimuksen perusteella maksettavista lisäetuuksista, kuten täyden palkan maksamisesta tai vanhempainpäivärahan päälle maksettavasta lisästä. Työnantajat saavat vapaan ajalta maksamistaan täysistä palkoista vain vanhempainpäivärahan osuuden takaisin. Vanhempainvapaasta kertyy työnantajalle myös epäsuoria kustannuksia, kuten rekrytointiin ja perehdyttämiseen liittyviä kuluja sekä mahdollisia vapaista johtuvia tuottavuustappioita.
Selvityksen perusteella äidit pitävät yhä suurimman osan vanhempainvapaista. Siksi korvaamatta jäävät suorat ja epäsuorat kustannukset ovat suurempi kustannustekijä naisten työnantajille.
Osassa verrokkimaista vanhemmuuden kustannusten jakautumiseen liittyvää epätasa-arvoa vähennetään äitien ja isien työnantajien kesken erilaisin järjestelyin. Keinoja ovat muun muassa vanhempainpäivärahaosuuden maksaminen työnantajalle, vanhempainvapaakorvausrahastot sekä sairastavasta lapsesta johtuvan tilapäisen hoitovapaan korvaukset.
Tavoitteena kustannusten tasaisempi jakaantuminen
Selvityksen tavoitteena oli kehittää suosituksia vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten tasaisemmaksi jakaantumiseksi Suomessa etsimällä toimivia esimerkkejä vertailumaista.
Selvityksessä ehdotetaan muun muassa isien vanhempainvapaan käytön edistämistä esimerkiksi pidentämällä isille korvamerkittyjä vapaita. Toinen ehdotus on, voisiko Tanskan vanhempainvapaakorvausrahaston mallista tai Ruotsin tietyille aloille suunnatusta vakuutuspohjaisesta korvausjärjestelmästä ottaa oppia Suomen vanhemmuuden kustannusten tasaisemman jakautumisen edistämiseksi.
Mahdollisuutena nostetaan esille myös vanhempainpäivärahan korvaustason korottaminen. Korvaustasoa korottamalla täyden palkan ja vanhempainpäivärahan välinen erotus pienisi. Lisäksi tarvitaan työpaikkatason toimenpiteitä epäsuorien kustannusten vähentämiseksi, jossa erityisesti töiden organisoinnin ja sijaisjärjestelyjen hyvien käytäntöjen kehittäminen on keskeisessä roolissa.
”Vanhemmuuden kustannusten tasaisempi jakautuminen hyödyttäisi niin työnantajia kuin työmarkkinoiden sukupuolten tasa-arvoa”, summaa selvityksen tulokset Laboren johtava tutkija Merja Kauhanen.
”On hyvä, että kustannusten korvaamista on nyt selvitetty. Selvitys osoittaa, että mitään ”yhtä pohjoismaista mallia” vanhemmuuden kustannusten korvaamiseen ei ole. Paras keino tasata työnantajille kohdistuvia kuluja on edelleen edistää isien perheenvapaan käyttöä, valtiosihteeri Laura Rissanen toteaa.
STM:n Työelämän tasa-arvo ja perhevapaat -työryhmän tehtävänä on käsitellä pääministeri Orpon hallitusohjelman kirjauksia työelämän tasa-arvosta ja perhevapaista. Työryhmän tavoitteena on muodostaa puoliväliriiheen mennessä näkemys siitä, miten hallitusohjelman linjaukset erityisesti raskaus- ja perhevapaasyrjinnän ehkäisemisestä ja perhevapaista voitaisiin parhaiten toteuttaa. Työryhmä on käsitellyt muun muassa hallitusohjelman kirjausta, joka liittyy vanhemmuuden kustannusten tasaisempaan jakautumiseen esimerkiksi pohjoismaisten mallien mukaisesti.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Merja Kauhanenjohtava tutkijaTyömarkkinat
Puh:040 940 1946merja.kauhanen@labore.fiMilla Nyyssöläjohtava tutkijaTyömarkkinat
Puh:045 7750 2062milla.nyyssola@labore.fiLabore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Mika Maliranta toi taloustieteen äänen Suomi Areenan keskusteluihin30.6.2025 10:05:40 EEST | Tiedote
Laboren johtaja Mika Maliranta osallistui kesäkuussa 2025 useisiin ajankohtaisiin keskusteluihin Porin SuomiAreenassa. Hän toi tilaisuuksiin taloustieteelliseen tutkimukseen pohjautuvaa asiantuntemusta muun muassa tekoälyn vaikutuksista työelämään, koulutustason nostamisen välttämättömyydestä ja Suomen talouskasvun edellytyksistä.
Talous & Yhteiskunta 2/2025 | Työmarkkinat13.6.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset työmarkkinat ovat olleet viime vuosina murroksessa, joka on johtunut osin hallituksen politiikasta, osin laajemmista ja pitkäkestoisemmista prosesseista. Miten työmarkkinat ovat muuttuneet, miten niitä on muutettu ja mitä kehityksestä seuraa?
Ennustearvio: Heikko kotimainen kysyntä hidastaa kasvua11.6.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Labore ennustaa Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 1,4 % ja ensi vuonna 1,9 %. Huhtikuussa julkaistuun kevätennusteeseen liittyy kuitenkin epävarmuutta erityisesti kauppasodan vuoksi. Ensi vuoden näkymät säilyvät uskottavina, mikäli kotimainen kysyntä vahvistuu loppuvuoden aikana. Ennustearvio perustuu tuoreisiin kansantalouden neljännesvuositietoihin ja on päivitys aiempaan ennusteeseen.
Pienet, nuoret yritykset uudistavat Suomen innovaatiokenttää28.5.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Laboren analyysi osoittaa, että pienten, nuorten yritysten rooli Suomen yrityssektorin innovaatiotoiminnassa on vahvistunut merkittävästi vuoden 2010 jälkeen. Nämä yritykset panostavat tutkimus- ja kehitystoimintaan suhteellisesti enemmän kuin muut yritykset ja tuovat markkinoille merkittävästi uusia tuotteita ja prosesseja. Suurten yritysten innovaatiopanostukset ovat viime vuosina vähentyneet, mikä korostaa nuorten yritysten merkitystä teknologisen kehityksen vetureina. Julkisen TKI-rahoituksen rooli on erityisen tärkeä pienille ja nuorille yrityksille. Tulokset korostavat tarvetta tukea nuorten yritysten syntymistä, innovointia ja kasvua edistävää toimintaympäristöä.
Uusi konsortio pohtii nuorten turvaverkon tulevaisuutta28.5.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Millainen turvaverkko tulevaisuuden nuorille tarvitaan? Millainen on nuorten palvelujärjestelmä Suomessa vuonna 2050? Tätä pohtii yksitoista asiantuntijaorganisaatiota uudessa, valtakunnallisessa konsortiossa. Konsortion tavoitteena on tutkia ja kehittää nuoreksi itsensä mieltävien, haavoittuvassa asemassa olevien palvelujärjestelmän tulevaisuutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme